Tuija Alhola näki sunnuntaiaamuna tallia kotonaan Eurojoen Auvissa siivotessaan, kun susi pyöri hänen suomentammansa Hirmun Harmin eli Liskon (Kihisee - Kuu-Ukko) ympärillä tallin vieressä olevalla laitumella."Mä ihmettelin että mitä se koikkelehtee ja kun avasin tarhan portin laitumelle, niin se hevonen lähtikin sieltä sitten heti tulemaan", Alhola kertoo.Hän ehti huomata, että susia oli yksi ja että se oli todella isokokoinen ja hyvinvoivan näköinen."Lisko tarjosi sille koko ajan peräpäätä. Ja sillähän on kengät jalassa, joten se on laaki ja vainaa, jos osuu", Alhola toteaa. "Se on melkonen hirmulisko kyllä, mutta ei se oloansa hyväksi tuntenut. Kun juoksi tallille, niin koko ajan oli silmä taaksepäin käännettynä, ettei tule yllätetyksi."Puremia hevosessa ei ollut. Kun susi huomasi tulleensa nähdyksi, se lähti luikkimaan pois päin. Alhola harmitteli että talikko oli jäänyt talliin, mutta juoksi vielä varmuuden vuoksi vähän matkaa perässä ja huusi sille."Nyt lähe meneen", Alhola evästi. Ja voimasanat päälle.. Alhola toteaa olleen harmi, ettei laitumella ollut hänen vanhempi suomentammansa Hinrikas Kajsa (Vinha-Muisto- Luomus), joka on tavallisen peloton tapaus."Kaisa on täällä monta koiraa kouluttanut tavoille", Alhola naurahtaa.Tuttu metsämies soitti hänelle myöhemmin päivällä ja kertoi suden olevan lähimaisemissa."Meidän talo on viimeinen tämän tien varrella ja tuosta alkaa sankka metsä. Sitä mä ihmettelen, että miksei ne noita peuroja syö, kun niitä on kaikki paikat täynnä."Alue on ollut sata vuotta asuttua. Alhola kertoo, että hänellä ei ole mitään metsänpetoja vastaan, kun ne vaan pysyvät metsän puolella. Kun he 9 vuotta sitten muuttivat paikalle, petoja ei ollut. Ensin tulivat ilvekset, pari vuotta sitten sudet. "Seuraavaksi sitten varmaan karhut."
