Lähtökohtaisesti isot hevoset pystyvät ajamaan sudet pois, mutta nekin saattavat petojen takia säikähtää ja juosta aidoista. Varsoille ja pienille poneille susi voi olla suora uhka.Ravivalmentaja Nina Pettersson-Perklénin Brobacka Stablella Siuntiossa sudet tappoivat minishetlanninponin elokuun alussa. Pettersson-Perklén kertoo, että suru oli suuri, kun pitkään tallin väkeä ilostuttanut 18-vuotias poni löytyi aamulla kuolleena laitumelta..”Se oli kahden pienen tytön lemmikki, hyvin, hyvin rakastettu. Se tuli meille jo nuorena seuraponiksi, ja se on tehnyt sitä asiaa hyvin. Se oli kaikkien kaveri”, Pettersson-Perklén huokaa..Poni oli tapettu nähtävästi nopeasti, sillä mitään taistelujälkiä ei ponista tai alueelta löytynyt. Poliisit kysyivätkin, oliko poni voinut kuolla luonnollisesti, mutta puremajäljet kurkussa kertoivat, mitä oli tapahtunut..Tallin isäntäväki ei metsästä itse, mutta tapahtuneen jälkeen susille haettiin karkotuslupaa ja tappolupaa. Poliisi ohjeisti, että asiasta ei kannata pitää liikaa ääntä, etteivät susien suojelijat aktivoidu..Tappoluvat ovat kuitenkin julkisia, ja tieto luvasta löysi susiaktivistien korviin. Sen jälkeen pihassa on ajellut autoja kyselemässä asiasta, ja tallille on tullut asiasta jopa uhkauskirjeitä..Pettersson-Perklén toteaa, että ei hän halua, että kaikki sudet ammutaan..”Vain ne, jotka tulevat näin lähelle ja ovat näin pelottomia. Tervettä maalaisjärkeä kaivattaisiin”, hän sanoo..Hän kertoo, että susia on näkynyt heidän maillaan kymmenen vuoden ajan joka vuosi – ja etenkin tänä kesänä riesaksi saakka..Pettersson-Perklén kertoo, että susia on yritetty häätää monin keinoin pihapiiristä. On tööttäilty autoista ja heitelty susia ämpäreillä, kun ne ovat liian lähellä..”Mutta ne vain siirtyvät muutaman metrin ja jatkavat kyttäilyä”, Pettersson-Perklén kuvaa..Susista on oltu jatkuvasti yhteydessä viranomaisiin, ja myös poliisit ovat käyneet häätämässä niitä kesän mittaan useaan kertaan. Usein ne kuitenkin ovat palanneet jo seuraavana päivänä..Susia liikkuu lähiympäristössä nähtävästi kolme kappaletta..Isojen hevosten turvallisuudesta Pettersson-Perklén ei ole huolissaan..”Olen omin silmin nähnyt, kun sudet yrittivät kaataa hirven pellolla. Se ei ollut helppo homma ollenkaan, ja se ei onnistunut, vaan hirvi potki ne pois. Mutta minishettis on helppo saalis”, hän sanoo..Hän kertoo, että poni oli tarhassa, jossa oli neljä lankaa 20 sentin välein ja hyvä sähkö. Talliin oli matkaa vain 15 metriä, ja laitumella oli isoja hevosia..Hieman yllättäen muut hevoset olivat aamulla ihan tavallisen rauhallisia, vaikka poni makasi laitumella kuolleena..”Kaikkiaan isot hevoset ovat ihmeen pelottomia susien suhteen”, Pettersson-Perklén kertoo..Ponin kuoleman jälkeen susille saatiin karkotuslupaa ja myös poikkeuslupa suden kaatamiseksi myönnettiin..Kun poliisit tekivät oikein kunnon karkotuksen haravoimalla metsää, sudet saatiin häipymään. Tästä kuitenkin seurasi se, että kun kaatolupa saatiin vähän myöhemmin, olivat sudet varovaisia, eikö yhtään saatu kaadettua..”Nyt ne ovat sitten naapurien riesana. Tässä vain siirretään ongelmaa”, Pettersson-Perklén huokaa..Tallin maitovarsat emineen ovat nykyään koko kesänkin ajan yöt sisällä. Pettersson-Perklén uskoo, että emät kyllä puolustaisivat jälkikasvuaan, mutta varsa saattaa aina päästä langoista karkuun, ja yksin oleva varsa on heti pedoille altis..”On tosi kurjaa pitää varsat yöt sisällä. Ei se mitään oikeaa varsan elämää ole, että ne ovat joka yö 10 tuntia sisällä, kun niiden pitäisi leikkiä ja pelehtiä”, hän sanoo..Eurajoella suomenhevosia ja puoliveriratsuja kasvattava Liisa Mattila on samoilla ajatuksilla. Hänen tallinsa sijaitsee vain kolmen kilometrin päässä Eurajoen keskustasta..Hänellä on nykyään kaikki hevoset yöt sisällä ympäri vuoden nimenomaan siksi, etteivät pedot juoksuta niitä aidoista. Susien takia pihattokin toimii nykyään tarhakäytössä, ja kaikki hevoset tuodaan yöksi sisään..”Onhan siinä oma hommansa, mutta sitten kaikki nukkuvat yönsä hyvin”, Mattila kuittaa..Hän toteaa olevansa ehkä ylihuolehtivainen kanaemo, mutta tällä tavalla hän on tehnyt jo pitkään..”Pedot ovat yksi osa kokonaisuutta. Eihän tällä ilmallakaan ole kiva pitää hevosia yötä ulkona”, hän miettii..Mattila kertoo kerran nähneensä, kun aikuiset hevoset ajoivat suden pois pihattotarhasta. Hän otaksuu, että kyseessä oli yksinäinen tiedustelija. Hevosista yksi, jota Mattila kuvaa vanhaksi pelkuritammaksi, työnsi pään syvälle paaliin, ja oli kuin sutta ei olisikaan. Eikä pian ollutkaan..”Vahvat tammat ajoivat sen pois, ne olivat suomenhevosia”, Mattila myhäilee..Yksi laidun hänellä on nyt ollut petojen takia käyttämättä. Mattila miettii, josko sinne uskaltaisi laittaa fiksuja orivarsoja, jos olisi siihen sopivia suomenhevosia..”Mutta en laita puoliverisiä järjenjättiläisiä. Pelkään, että sudet peljättää ne, ja ne lähtevät liikenteeseen”, Mattila sanoo..Tänä syksynä eläkkeelle jäänyt susitutkija, Luonnonvarakeskuksessa tutkimusprofessorina toiminut Ilpo Kojola vahvistaa Pettersson-Perklénin ja Mattilan ajatukset..Kojola korostaa, että suomenhevoset ja muut isommat rodut ovat sudelle suhteellisen haastava vastus. Yleensä isot hevoset puolustavat laumassa pienempiä, ja etenkin emot puolustavat voimakkaasti varsojaan. Hevonen on sosiaalinen eläin, ja sillä on hyvät kyvyt puolustautua myös sutta vastaan. Jossain päin maailmaa hevosia käytetäänkin lehmien henkivartijoina..”Hyvin harvoin sudet tekevät hevoselle vahinkoa, mutta pienemmät hevosrodut voivat olla vaaravyöhykkeessä”, Kojola näkee..Hän kertoo, että hänellä itsellään on susien hyökkäyksistä hevosten kimppuun kokemuksia vain vähän..”Vuonna 2010 kun olin karhukongressissa Georgiassa, oli susi tappanut paikalliselta viljelijältä varsan, ja kävimme paikalla”, hän muistelee..Kyse ei ollut ainakaan ihan pikkuvarsasta. Muiden hevosten kanssa se oli, mutta ei välttämättä emänsä, tutkija arvioi..Hän muistelee myös hirvikongressia Jakutiassa vuonna 2008. Maassa on paljon hevosia, ja jo ihmisen katsellessa laumaa kävi selväksi, että oriilla on iso rooli perhelaumansa puolustuksessa..”Kyllä ori tuli kohti sillä aikeella, että oli paras vetäytyä”, Kojola hymähtää..Mitä tiheämmin pihoja on susien reviirillä, sitä useammin sudet myös liikkuvat piha-alueilla.Eläköitynyt susitutkija Ilpo Kojola.Kojola kertoo, että useimmiten sudet metsästävät parina. Ainoastaan alkukesästä, kun pennut ovat ihan pieniä, emo pysyy niiden luona kokonaan joitain viikkoja. Kesän edetessä pariskunta lähtee liikkeelle yhdessä, ja joskus mukana on aiemman kesän pentuja. Yleensä jo aikuinen valkohäntäkauris on saalis, jonka sudet metsästävät useamman yksilön voimin. Mutta voi yksinään yrittäväkin onnistua..”Usein edellisenä vuonna syntyneet nuoret ovat kesällä lastenvahdin tehtävissä, mutta välillä ne ovat mukana saalistamassa. Valtaosa niistä on kuitenkin jo lähtenyt etsimään sopivaa aluetta omaksi reviirikseen. Uudet pennut alkavat liikkua syksyllä kiinteämmin aikuisten matkassa ja katsojana oppimassa, miten saalistus etenee”, Kojola selittää..Susi on hämärä- ja yöaktiivinen eläin, joka toimii erityisesti haju- ja kuuloaistinsa varassa..Suden ravinto Suomessa koostuu valtaosin luonnonvaraisista eläimistä. Kotieläimistä se valitsee tavallisimmin helpon kohteen, kuten esimerkiksi puolustuskyvyttömän lampaan..Kuten tiedetään, joitain hyökkäyksiä hevosia kohtaan on tapahtunut. Viimeisen vuoden aikana riistavahinkoihin on kirjattu kaksi hevosvahinkoa ja kolme eläintä, joista on maksettu korvauksia yhteensä 4685 euroa..”Mutta tapauksia ei ole paljoa siihen nähden, miten paljon hevosia on nykyään”, Kojola sanoo..Toisaalta vain susien liikkuminen hyvin lähellä hevosia voi aiheuttaa isojakin ongelmia..”Hevoseläimille on tyypillistä, että kun niillä käämi palaa, se palaa kunnolla. Siinä saattaa aitaa kaatua ja tulla tilannetta”, Kojola toteaa..Hän kertoo, että susia on nyt enemmän kuin 130 vuoteen, ja myös susien rohkaistuminen ihmisten suhteen on tosiasia. Kojola muistelee, että kun hän aloitteli tutkijana 90-luvulla, sudet olivat vielä niin arkoja, että ne eivät Kainuussa ylittäneet hänen jättämäänsä hiihtolatua. Nykyään vastaava arkuus on harvinaista..Susi on älykäs ja oppiva eläin, ja siksi kotieläinvahinkojakin tulee. .”Ne oppivat tosi nopeasti, että kun ihmiset nukkuvat, silloin voi huoletta saalistaa”, Kojola sanoo..Kun Suomen susikanta on tiivistynyt Lounais-Suomeen, on susille ollut välttämätöntä tottua ihmisen läsnäoloon. Jo kaksikymmentä vuotta sitten Itä-Suomessa ne muun muassa olivat oppineet käyttivät metsäautoteitä kulkureitteinään..Ihmisalueella liikkuvia susia on tavallaan kahdenlaisia. Toiset ovat vieroittuneita nuoria susia, jotka etsivät omaa asuinaluetta ja samalla tahtomattaan joutuvat ihmisten alueille. Kun metsät ovat pirstaloituneet, niitä liikkuu väistämättä myös ihmisasumusten lähellä, mutta ne eivät yleensä jää ihmisten riesaksi. Nykyään ihmisasumukset ja kotieläintilat saattavat kuitenkin olla myös susipariskunnan reviirillä..”Mitä tiheämmin pihoja on susien reviirillä, sitä useammin sudet myös liikkuvat piha-alueilla”, Kojola toteaa..Hän huomauttaa myös, että ihan uudesta asiasta ei ole kyse. Hän kertoo saaneensa vastikään käsiinsä sadan vuoden takaisen sanomalehtiartikkelin, josta löytyi susiaiheinen juttu otsikolla ”Sudet löysäilivät pihoilla.”.”Että on tätä ilmiötä ollut ennenkin, hän hymähtää..Tyypillistä on, että susi tai susipari käy katsomassa, millaisia eläimiä laitumella tai tarhassa on. Tällainen tapaus oli vastikään hevostarhassa Raahessa..”Ne olivat arviointireissulla katsomassa, että millaisia hevosia täällä on. Sitä ne tekevät”, Kojola toteaa..Tietenkin hän ymmärtää ihmisten huolen eläintensä puolesta. Lampaiden kanssa on opittu, että paras suoja saadaan tarpeeksi korkealla ja tehokkaasti sähköistetyllä aidalla. Tällainen pitäisi kuitenkin olla kaikilla laidunlohkoilla, eikä esimerkiksi vesistö voi toimia yhtenä reunana, koska sudet voivat uida..Kookkaita vartioivia paimenkoiria käytetään lammaskatraiden suojana Keski- ja Etelä-Euroopassa. Ne vaativat kuitenkin perusteellisen koulutuksen vartiointitehtävään. Susilauman pelottamiseen yksi koira ei tahdo riittää..Yksi keino on toki myös konflikteja aiheuttavien susiyksilöiden poistaminen metsästämällä..Tällainen voi tulla kysymykseen, jos vahinkotilanne toistuu, eivätkä sudet tai susi reagoi karkottamiseen..”Sillä saa asian ainakin joksikin aikaa pois päiväjärjestyksestä”, Kojola sanoo..Sen sijaan jos isommasta laumasta ammutaan susi tai muutama, se ei välttämättä lopeta lauman muiden susien vierailuja pihapiireissä..”Yksi piha-alue voi alkaa pelottamaan, mutta saman reviirin muut piha-alueet eivät. Jos laumaan jäävillä susilla on käyttäytymispiirteenä pihoilla käynti, eivät ne yhdistä lajitoverin kuolemista pihoihin”, Kojola sanoo..”Kyllä tämä on aika mutkikas kysymys. Susikannan painottuminen kulttuuri-Suomen maisemiin lisää tilanteiden toistuvuutta. On kuitenkin hyvä muistaa, että huomattava osa susilaumojen reviireistä on sellaisia, joissa vahinkoja on vähän tai ei lainkaan.”.SusiSusia oli Suomessa Luken arvion mukaan maaliskuussa 2024 todennäköisesti 277–321 yksilöä.Pääravintoa ovat sorkkaeläimet, pohjoisessa porot, etelässä valkohäntäkauriit.Susi saattaa hyökätä suurien hirvieläinten kimppuun takaapäin, niin että se on mahdollisimman kaukana etujaloista.Susi tappaa saaliin puremalla sitä kaulan alueelle. Se voi purra suurta saaliseläintä myös turpaan.Luken DNA-analyyseistä löytyi keväällä 2024 kolme koirasutta..Susi kääntyi kohti tallinpitäjä Irina Kokkoa hänen omassa kotipihassaan.Suden oletetaan käyneen repimässä hevosia Pomarkussa
Lähtökohtaisesti isot hevoset pystyvät ajamaan sudet pois, mutta nekin saattavat petojen takia säikähtää ja juosta aidoista. Varsoille ja pienille poneille susi voi olla suora uhka.Ravivalmentaja Nina Pettersson-Perklénin Brobacka Stablella Siuntiossa sudet tappoivat minishetlanninponin elokuun alussa. Pettersson-Perklén kertoo, että suru oli suuri, kun pitkään tallin väkeä ilostuttanut 18-vuotias poni löytyi aamulla kuolleena laitumelta..”Se oli kahden pienen tytön lemmikki, hyvin, hyvin rakastettu. Se tuli meille jo nuorena seuraponiksi, ja se on tehnyt sitä asiaa hyvin. Se oli kaikkien kaveri”, Pettersson-Perklén huokaa..Poni oli tapettu nähtävästi nopeasti, sillä mitään taistelujälkiä ei ponista tai alueelta löytynyt. Poliisit kysyivätkin, oliko poni voinut kuolla luonnollisesti, mutta puremajäljet kurkussa kertoivat, mitä oli tapahtunut..Tallin isäntäväki ei metsästä itse, mutta tapahtuneen jälkeen susille haettiin karkotuslupaa ja tappolupaa. Poliisi ohjeisti, että asiasta ei kannata pitää liikaa ääntä, etteivät susien suojelijat aktivoidu..Tappoluvat ovat kuitenkin julkisia, ja tieto luvasta löysi susiaktivistien korviin. Sen jälkeen pihassa on ajellut autoja kyselemässä asiasta, ja tallille on tullut asiasta jopa uhkauskirjeitä..Pettersson-Perklén toteaa, että ei hän halua, että kaikki sudet ammutaan..”Vain ne, jotka tulevat näin lähelle ja ovat näin pelottomia. Tervettä maalaisjärkeä kaivattaisiin”, hän sanoo..Hän kertoo, että susia on näkynyt heidän maillaan kymmenen vuoden ajan joka vuosi – ja etenkin tänä kesänä riesaksi saakka..Pettersson-Perklén kertoo, että susia on yritetty häätää monin keinoin pihapiiristä. On tööttäilty autoista ja heitelty susia ämpäreillä, kun ne ovat liian lähellä..”Mutta ne vain siirtyvät muutaman metrin ja jatkavat kyttäilyä”, Pettersson-Perklén kuvaa..Susista on oltu jatkuvasti yhteydessä viranomaisiin, ja myös poliisit ovat käyneet häätämässä niitä kesän mittaan useaan kertaan. Usein ne kuitenkin ovat palanneet jo seuraavana päivänä..Susia liikkuu lähiympäristössä nähtävästi kolme kappaletta..Isojen hevosten turvallisuudesta Pettersson-Perklén ei ole huolissaan..”Olen omin silmin nähnyt, kun sudet yrittivät kaataa hirven pellolla. Se ei ollut helppo homma ollenkaan, ja se ei onnistunut, vaan hirvi potki ne pois. Mutta minishettis on helppo saalis”, hän sanoo..Hän kertoo, että poni oli tarhassa, jossa oli neljä lankaa 20 sentin välein ja hyvä sähkö. Talliin oli matkaa vain 15 metriä, ja laitumella oli isoja hevosia..Hieman yllättäen muut hevoset olivat aamulla ihan tavallisen rauhallisia, vaikka poni makasi laitumella kuolleena..”Kaikkiaan isot hevoset ovat ihmeen pelottomia susien suhteen”, Pettersson-Perklén kertoo..Ponin kuoleman jälkeen susille saatiin karkotuslupaa ja myös poikkeuslupa suden kaatamiseksi myönnettiin..Kun poliisit tekivät oikein kunnon karkotuksen haravoimalla metsää, sudet saatiin häipymään. Tästä kuitenkin seurasi se, että kun kaatolupa saatiin vähän myöhemmin, olivat sudet varovaisia, eikö yhtään saatu kaadettua..”Nyt ne ovat sitten naapurien riesana. Tässä vain siirretään ongelmaa”, Pettersson-Perklén huokaa..Tallin maitovarsat emineen ovat nykyään koko kesänkin ajan yöt sisällä. Pettersson-Perklén uskoo, että emät kyllä puolustaisivat jälkikasvuaan, mutta varsa saattaa aina päästä langoista karkuun, ja yksin oleva varsa on heti pedoille altis..”On tosi kurjaa pitää varsat yöt sisällä. Ei se mitään oikeaa varsan elämää ole, että ne ovat joka yö 10 tuntia sisällä, kun niiden pitäisi leikkiä ja pelehtiä”, hän sanoo..Eurajoella suomenhevosia ja puoliveriratsuja kasvattava Liisa Mattila on samoilla ajatuksilla. Hänen tallinsa sijaitsee vain kolmen kilometrin päässä Eurajoen keskustasta..Hänellä on nykyään kaikki hevoset yöt sisällä ympäri vuoden nimenomaan siksi, etteivät pedot juoksuta niitä aidoista. Susien takia pihattokin toimii nykyään tarhakäytössä, ja kaikki hevoset tuodaan yöksi sisään..”Onhan siinä oma hommansa, mutta sitten kaikki nukkuvat yönsä hyvin”, Mattila kuittaa..Hän toteaa olevansa ehkä ylihuolehtivainen kanaemo, mutta tällä tavalla hän on tehnyt jo pitkään..”Pedot ovat yksi osa kokonaisuutta. Eihän tällä ilmallakaan ole kiva pitää hevosia yötä ulkona”, hän miettii..Mattila kertoo kerran nähneensä, kun aikuiset hevoset ajoivat suden pois pihattotarhasta. Hän otaksuu, että kyseessä oli yksinäinen tiedustelija. Hevosista yksi, jota Mattila kuvaa vanhaksi pelkuritammaksi, työnsi pään syvälle paaliin, ja oli kuin sutta ei olisikaan. Eikä pian ollutkaan..”Vahvat tammat ajoivat sen pois, ne olivat suomenhevosia”, Mattila myhäilee..Yksi laidun hänellä on nyt ollut petojen takia käyttämättä. Mattila miettii, josko sinne uskaltaisi laittaa fiksuja orivarsoja, jos olisi siihen sopivia suomenhevosia..”Mutta en laita puoliverisiä järjenjättiläisiä. Pelkään, että sudet peljättää ne, ja ne lähtevät liikenteeseen”, Mattila sanoo..Tänä syksynä eläkkeelle jäänyt susitutkija, Luonnonvarakeskuksessa tutkimusprofessorina toiminut Ilpo Kojola vahvistaa Pettersson-Perklénin ja Mattilan ajatukset..Kojola korostaa, että suomenhevoset ja muut isommat rodut ovat sudelle suhteellisen haastava vastus. Yleensä isot hevoset puolustavat laumassa pienempiä, ja etenkin emot puolustavat voimakkaasti varsojaan. Hevonen on sosiaalinen eläin, ja sillä on hyvät kyvyt puolustautua myös sutta vastaan. Jossain päin maailmaa hevosia käytetäänkin lehmien henkivartijoina..”Hyvin harvoin sudet tekevät hevoselle vahinkoa, mutta pienemmät hevosrodut voivat olla vaaravyöhykkeessä”, Kojola näkee..Hän kertoo, että hänellä itsellään on susien hyökkäyksistä hevosten kimppuun kokemuksia vain vähän..”Vuonna 2010 kun olin karhukongressissa Georgiassa, oli susi tappanut paikalliselta viljelijältä varsan, ja kävimme paikalla”, hän muistelee..Kyse ei ollut ainakaan ihan pikkuvarsasta. Muiden hevosten kanssa se oli, mutta ei välttämättä emänsä, tutkija arvioi..Hän muistelee myös hirvikongressia Jakutiassa vuonna 2008. Maassa on paljon hevosia, ja jo ihmisen katsellessa laumaa kävi selväksi, että oriilla on iso rooli perhelaumansa puolustuksessa..”Kyllä ori tuli kohti sillä aikeella, että oli paras vetäytyä”, Kojola hymähtää..Mitä tiheämmin pihoja on susien reviirillä, sitä useammin sudet myös liikkuvat piha-alueilla.Eläköitynyt susitutkija Ilpo Kojola.Kojola kertoo, että useimmiten sudet metsästävät parina. Ainoastaan alkukesästä, kun pennut ovat ihan pieniä, emo pysyy niiden luona kokonaan joitain viikkoja. Kesän edetessä pariskunta lähtee liikkeelle yhdessä, ja joskus mukana on aiemman kesän pentuja. Yleensä jo aikuinen valkohäntäkauris on saalis, jonka sudet metsästävät useamman yksilön voimin. Mutta voi yksinään yrittäväkin onnistua..”Usein edellisenä vuonna syntyneet nuoret ovat kesällä lastenvahdin tehtävissä, mutta välillä ne ovat mukana saalistamassa. Valtaosa niistä on kuitenkin jo lähtenyt etsimään sopivaa aluetta omaksi reviirikseen. Uudet pennut alkavat liikkua syksyllä kiinteämmin aikuisten matkassa ja katsojana oppimassa, miten saalistus etenee”, Kojola selittää..Susi on hämärä- ja yöaktiivinen eläin, joka toimii erityisesti haju- ja kuuloaistinsa varassa..Suden ravinto Suomessa koostuu valtaosin luonnonvaraisista eläimistä. Kotieläimistä se valitsee tavallisimmin helpon kohteen, kuten esimerkiksi puolustuskyvyttömän lampaan..Kuten tiedetään, joitain hyökkäyksiä hevosia kohtaan on tapahtunut. Viimeisen vuoden aikana riistavahinkoihin on kirjattu kaksi hevosvahinkoa ja kolme eläintä, joista on maksettu korvauksia yhteensä 4685 euroa..”Mutta tapauksia ei ole paljoa siihen nähden, miten paljon hevosia on nykyään”, Kojola sanoo..Toisaalta vain susien liikkuminen hyvin lähellä hevosia voi aiheuttaa isojakin ongelmia..”Hevoseläimille on tyypillistä, että kun niillä käämi palaa, se palaa kunnolla. Siinä saattaa aitaa kaatua ja tulla tilannetta”, Kojola toteaa..Hän kertoo, että susia on nyt enemmän kuin 130 vuoteen, ja myös susien rohkaistuminen ihmisten suhteen on tosiasia. Kojola muistelee, että kun hän aloitteli tutkijana 90-luvulla, sudet olivat vielä niin arkoja, että ne eivät Kainuussa ylittäneet hänen jättämäänsä hiihtolatua. Nykyään vastaava arkuus on harvinaista..Susi on älykäs ja oppiva eläin, ja siksi kotieläinvahinkojakin tulee. .”Ne oppivat tosi nopeasti, että kun ihmiset nukkuvat, silloin voi huoletta saalistaa”, Kojola sanoo..Kun Suomen susikanta on tiivistynyt Lounais-Suomeen, on susille ollut välttämätöntä tottua ihmisen läsnäoloon. Jo kaksikymmentä vuotta sitten Itä-Suomessa ne muun muassa olivat oppineet käyttivät metsäautoteitä kulkureitteinään..Ihmisalueella liikkuvia susia on tavallaan kahdenlaisia. Toiset ovat vieroittuneita nuoria susia, jotka etsivät omaa asuinaluetta ja samalla tahtomattaan joutuvat ihmisten alueille. Kun metsät ovat pirstaloituneet, niitä liikkuu väistämättä myös ihmisasumusten lähellä, mutta ne eivät yleensä jää ihmisten riesaksi. Nykyään ihmisasumukset ja kotieläintilat saattavat kuitenkin olla myös susipariskunnan reviirillä..”Mitä tiheämmin pihoja on susien reviirillä, sitä useammin sudet myös liikkuvat piha-alueilla”, Kojola toteaa..Hän huomauttaa myös, että ihan uudesta asiasta ei ole kyse. Hän kertoo saaneensa vastikään käsiinsä sadan vuoden takaisen sanomalehtiartikkelin, josta löytyi susiaiheinen juttu otsikolla ”Sudet löysäilivät pihoilla.”.”Että on tätä ilmiötä ollut ennenkin, hän hymähtää..Tyypillistä on, että susi tai susipari käy katsomassa, millaisia eläimiä laitumella tai tarhassa on. Tällainen tapaus oli vastikään hevostarhassa Raahessa..”Ne olivat arviointireissulla katsomassa, että millaisia hevosia täällä on. Sitä ne tekevät”, Kojola toteaa..Tietenkin hän ymmärtää ihmisten huolen eläintensä puolesta. Lampaiden kanssa on opittu, että paras suoja saadaan tarpeeksi korkealla ja tehokkaasti sähköistetyllä aidalla. Tällainen pitäisi kuitenkin olla kaikilla laidunlohkoilla, eikä esimerkiksi vesistö voi toimia yhtenä reunana, koska sudet voivat uida..Kookkaita vartioivia paimenkoiria käytetään lammaskatraiden suojana Keski- ja Etelä-Euroopassa. Ne vaativat kuitenkin perusteellisen koulutuksen vartiointitehtävään. Susilauman pelottamiseen yksi koira ei tahdo riittää..Yksi keino on toki myös konflikteja aiheuttavien susiyksilöiden poistaminen metsästämällä..Tällainen voi tulla kysymykseen, jos vahinkotilanne toistuu, eivätkä sudet tai susi reagoi karkottamiseen..”Sillä saa asian ainakin joksikin aikaa pois päiväjärjestyksestä”, Kojola sanoo..Sen sijaan jos isommasta laumasta ammutaan susi tai muutama, se ei välttämättä lopeta lauman muiden susien vierailuja pihapiireissä..”Yksi piha-alue voi alkaa pelottamaan, mutta saman reviirin muut piha-alueet eivät. Jos laumaan jäävillä susilla on käyttäytymispiirteenä pihoilla käynti, eivät ne yhdistä lajitoverin kuolemista pihoihin”, Kojola sanoo..”Kyllä tämä on aika mutkikas kysymys. Susikannan painottuminen kulttuuri-Suomen maisemiin lisää tilanteiden toistuvuutta. On kuitenkin hyvä muistaa, että huomattava osa susilaumojen reviireistä on sellaisia, joissa vahinkoja on vähän tai ei lainkaan.”.SusiSusia oli Suomessa Luken arvion mukaan maaliskuussa 2024 todennäköisesti 277–321 yksilöä.Pääravintoa ovat sorkkaeläimet, pohjoisessa porot, etelässä valkohäntäkauriit.Susi saattaa hyökätä suurien hirvieläinten kimppuun takaapäin, niin että se on mahdollisimman kaukana etujaloista.Susi tappaa saaliin puremalla sitä kaulan alueelle. Se voi purra suurta saaliseläintä myös turpaan.Luken DNA-analyyseistä löytyi keväällä 2024 kolme koirasutta..Susi kääntyi kohti tallinpitäjä Irina Kokkoa hänen omassa kotipihassaan.Suden oletetaan käyneen repimässä hevosia Pomarkussa