Talleilla yksi syksyn vaiva ovat hevosten jalkojen rupi- ja riviongelmat. Riveihin on monta hoitokeinoa ja mahdollisuutta. Tärkein on se vaikein, kallein ja vaivalloisin: ennaltaehkäisy pitämällä jalat kuivina.Kuivat tarhat ja hunajarasvaIikka Nurmosen puoliso Jenni Tuokko hoitaa pariskunnan tallia Maaningalla. Kun suomalaiskaksikko muutti keväällä 2022 Nurmosen kotitilalle, he laittoivat tarhat kuntoon.”Me ei hirveästi jouduta rivin kanssa taistelemaan, ihan yksittäisillä on ongelmaa. Tarhat ovat niin kuivia, että ei tarvi pestä jalkoja. Hevoset tarhaavat kaksistaan, ja tarhoissa on hiekkaa ja nurmea, tarhojen portilla kivituhkaa”, Tuokko kertoo.Hän pyrkii pesemän jalkoja mahdollisimman vähän, ja ennemmin antaa niiden kuivua ja sitten harjaa ne puhtaiksi.Jos rupia löytyy, mutta ne eivät ole kipeitä, hän pyrkii yhä olla tekemättä mitään.Vasta kun ongelma näyttää olevan todellinen, rivejä aletaan hoitaa. Ensimmäisenä Tuokko käyttää niihin hunajapohjaisia rasvoja ja jättää jalat käärimättä.Jos tilanne ei sillä lakkaa, hän siirtyy käyttämään desinfioivaa saippuaa ja laittaa rasvakääreet, joiden tarkoituksena on pehmittää ruvet. Siihen hän käyttää rypsi- tai pellavaöljyä.Vaikka muuten pesua vältetään, ravien jälkeen jalat pestään hyvin ja ne käydään tarkasti läpi. Jos jotain nirhaumia löytyy, ne puhdistetaan ja hoidetaan tarkasti lisäongelmien välttämiseksi.Varsat vaivattomiaJuha-Matti Paavolan hevosia Kaustisilla hoitava Laura Tulonen kertoo, että heilläkään rivit eivät juuri aiheuta ongelmia, Hän uskoo, että iso merkitys on sillä, että tallissa on paljon varsoja, jotka eivät ole niin herkkiä riville ja ruville.”Enemmän ne ovat niiden hevosten ongelma, jotka kiertävät ja kulkevat. Harvoin on opetettavilla”, Tulonen sanoo.Usein iho-ongelmia tulee myös, jos hevonen on lyönyt jalkoihinsa ja iho on mennyt rikki.Tulonen lähtee hoitamaan jalkoja pesemällä ne miedosti desinfioivalla saippualla, ja sen jälkeen hän laittaa hunajapohjaista Vertamil-rasvaa, joka pysyy jalassa hyvin. Käärimään hän ei lähde, vaan pesee rasvat pois seuraavana päivänä ja laittaa ne sitten uudelleen.Jos jokin pieni nyppy ilmaantuu, hän pyrkii ensin olemaan hoitamatta sitä.”Jos rupeaa ylihoitamaan, ennemmin silloin ongelmat alkavat kasaantua”, hän kertoo.Kääreet rupiinTapio Perttusen hevosenhoitaja Emmi Liski on hoitanut Orimattilassa Perttusen hevosia 7 vuoden ajan. Muutaman vuoden takainen vuohismätäepidemia on jäänyt vahvasti mieleen, mutta muuten rivien kanssa on päästy vähillä hoitamisilla, hän kertoo.”Niitä on, tulee ja menee. Tärkeintä on hoitaa hyvin”, hän linjaa.Liski huomauttaa, että kilpahevosilla iho-ongelmat ovat usein peräisin esimerkiksi hiertäneistä suojista, ja tietenkin märkyys pahentaa asioita.Betadine-ihonpuhdisteliuoksen eli pesubetadinen valmistamisen lopettaminen harmittaa niin Liskiä kuin montaa muutakin hevosten jalkojen hoitajaa. Rupiongelmista kärsivät jalat hän nimittäin haluaa pestä lämpimällä vedellä ja desinfioivalla saippualla. Erityisen tärkeää on kuivata jalat hyvin ja pitää sitten ne puhtaana.Hoitona Liski käyttää haavasumute Cothivetiä sekä hopea- ja sinkkispraytä.Tallin hevosista monet ovat yötä ulkona, minkä takia kääriminen on usein haastavaa. Jos rivit tulehtuvat, käärimiseen on kuitenkin alettava. Silloin Liski ottaa käyttöön Animalintex-kääreen, jossa on antibakteerinen käsittely ja kalvollinen ulkopinta tai sitten gamgee-kääreen, jossa itsessään ei ole hoitavia aineita.Liski painottaa, että ennen hoitoja pitäisi tunnistaa vaiva, ja hoitaa sitten sen mukaan. Jos rupi tulee kuivasta ihosta, ei ihoa kannata kuivattaa lisää.Vaginavoide auttoiHeidi Mulari hoitaa nykyään Kirkkonummella Petra Heikkisen estehevosia, mutta sitä ennen hän teki pitkän uran hoitaen esteratsastuksessa muun muassa olympiakultaa voittaneen Steve Guerdat´n estehevosia Sveitsissä.Keski-Euroopassa Mulari ei juuri kohdannut rivejä, mutta tänä keväänä Suomessa hänen oma hevosensa sai pahan rivin.Mulari kertoo, että jalkojen pestessään hän varoo kuivattavia tuotteita ja valitsee tarvittaessa mieluummin klooriheksidiinia sisältäviä aineita. Aina aiemmin rivien alut ovat menneet ohi, kun hän on käärinyt jalkoihin lanoliiniset, raakavillaiset lampaanvillakääreet. Nyt Suomessa normihoito ei kuitenkaan auttanut.”Se alkoi keväällä, ja kun kelit lämpenivät, ne räjähtivät käsiin. Se oli ihan kamalaa!” hän kertoo.Hän kokeili villakääreiden jälkeen antibioottirasvoja ja kortisonia, mutta lopulta apu vaivaan löytyi kansainvälisen hevosenhoitajaringin neuvoista: ihmisten emättimen hiivasieni- ja muiden tulehdusten hoitoon tarkoitettu, reseptivapaa Gyno-Daktarin voide.”Kysyin vanhoilta kollegoilta, he tätä ehdottivat ja sillä se lähti”, Mulari kertoo.Tupsujaloilla omat ongelmansaEve Roine on pitkäaikainen raskaiden työhevosten harrastaja, jolla on omia shirehevosia. Hän kertoo, että niidenkin jalkakarvojen kanssa pärjää Suomen syksyssä, mutta aikaa hevosten jalkojen ihon hoitamiseen on varattava moninkertaisesti tavalliseen nähden.”Aikaa jalkojen hoitamiseen menee ihan sikapaljon enemmän kuin muilla roduilla, ja siihen täytyy sitoutua”, hän sanoo.Hänellä itsellään on ollut karvajalkarotuja myös talleilla, joissa tarhoissa on mutaa. Hoitoon kuuluu jalkojen käyminen päivittäin läpi sormin.”Ja jos jotain löytyy, sitten täsmähoidan”, hän kertoo.Onneksi usein märissäkin olosuhteissa hevosten jalat pysyvät ihoista kuivina, sillä niissä on rasvakerros ihon lähellä. Tämä kerros olisi hyvä pystyä säilyttämään.Roine kertoo, että paksun ja pitkän jalkakarvoituksen omaaville hevosille ei yleensä ole niinkään riviä, vaan niillä tavataan kolmea, toisiinsa kietoutuvaa ongelmaa, jotka vaikuttavat jalkojen ihoon.Ensinnäkin tavallista paljon runsaampi karvojen kasvaminen on peräisin keratiinin liikatuotannosta. Se saa aikaan myös liikaihoa, josta kehittyy helposti rupea, jonka alus taas tulehtuu helposti.Lisäksi karvarotujen ongelmana ovat vuohispunkit, jotka aiheuttavat kapin kaltaista sairautta. Kolmas ja pahin murhe on karvaroduilla tavattava CPL-sairaus, joka on raajoissa ilmenevä imunestekierron häiriö, joka johtuu ihon ja imusuonten seinämien elastiinin poikkeavuudesta.Kaikkien kolmen ennaltaehkäisy on samanlaista kuin vähempikarvaisilla: jalat pidetään mahdollisimman kuivina ja mieluummin harjataan, kuin pestään, mutta tarvittaessa pestään, kuivataan ja rasvataan kevyellä emulsiorasvalla. Kehittyvä rupi pitää rapsuttaa pois, ennen kuin se paksuuntuu ja alkaa tehdä tulehdusta. Vuohispunkit saadaan häädettyä tarvittaessa esimerkiksi ivermektiiniluoksella,Jos tilanne käy oikein pahaksi, on karvat ajettava pois, että ihoa päästään hoitamaan.Ei turhaan antibioottiaKouluratsastaja ja eläinlääkäri Maria Pyykönen summaa, että jalkojen iho-ongelmien syy on yleensä märkä ja lika. Kun iho ohenee, hevosen jalkaan pääsee bakteeri, useimmiten tarhasta.Pyykönen neuvoo hoitamaan rivejä kuin haavaa: puhdistamalla, laittamalla rasvaa ja aina myös suojaamalla ihoa siteellä. Pelkkä rasvan levittäminen helposti vain kerää likaa ongelma-alueelle.Ennen muuta hän suosittelee jättämään kaappiin vanhat antibioottirasvat ja ottamaan käyttöön hunaja- ja pihkapohjaiset tuotteet. Jalan hoitaminen silloin tällöin antibioottirasvalla on omiaan vain lisäämään bakteerien antibioottiresistenssiä.Lisäksi hän kehottaa tarvittaessa kokeilemaan hankaliin riveihin hypokloorihapokesuihketta.”Se tappaa myös sieniä ja viruksia, joihin antibiootti ei pysty”, hän mainitsee.Jos tulehdus on oikein ärhäkkä, saatetaan kuitenkin tarvita eläinlääkärin apua, jolloin tarpeen mukaan määrätään antibioottia ja kortisonia sisältävä voide.Jos rupi on ihan pieni, eikä siihen liity turvotusta, sille ei useinkaan kannata tehdä mitään. Luonto onnistuu hoitamaan sen kuivissa olosuhteissa. Jos taas ruven määrä lähtee yhtään lisääntymään, Pyykönen neuvoo reagoimaan asiaan nopeasti.
Talleilla yksi syksyn vaiva ovat hevosten jalkojen rupi- ja riviongelmat. Riveihin on monta hoitokeinoa ja mahdollisuutta. Tärkein on se vaikein, kallein ja vaivalloisin: ennaltaehkäisy pitämällä jalat kuivina.Kuivat tarhat ja hunajarasvaIikka Nurmosen puoliso Jenni Tuokko hoitaa pariskunnan tallia Maaningalla. Kun suomalaiskaksikko muutti keväällä 2022 Nurmosen kotitilalle, he laittoivat tarhat kuntoon.”Me ei hirveästi jouduta rivin kanssa taistelemaan, ihan yksittäisillä on ongelmaa. Tarhat ovat niin kuivia, että ei tarvi pestä jalkoja. Hevoset tarhaavat kaksistaan, ja tarhoissa on hiekkaa ja nurmea, tarhojen portilla kivituhkaa”, Tuokko kertoo.Hän pyrkii pesemän jalkoja mahdollisimman vähän, ja ennemmin antaa niiden kuivua ja sitten harjaa ne puhtaiksi.Jos rupia löytyy, mutta ne eivät ole kipeitä, hän pyrkii yhä olla tekemättä mitään.Vasta kun ongelma näyttää olevan todellinen, rivejä aletaan hoitaa. Ensimmäisenä Tuokko käyttää niihin hunajapohjaisia rasvoja ja jättää jalat käärimättä.Jos tilanne ei sillä lakkaa, hän siirtyy käyttämään desinfioivaa saippuaa ja laittaa rasvakääreet, joiden tarkoituksena on pehmittää ruvet. Siihen hän käyttää rypsi- tai pellavaöljyä.Vaikka muuten pesua vältetään, ravien jälkeen jalat pestään hyvin ja ne käydään tarkasti läpi. Jos jotain nirhaumia löytyy, ne puhdistetaan ja hoidetaan tarkasti lisäongelmien välttämiseksi.Varsat vaivattomiaJuha-Matti Paavolan hevosia Kaustisilla hoitava Laura Tulonen kertoo, että heilläkään rivit eivät juuri aiheuta ongelmia, Hän uskoo, että iso merkitys on sillä, että tallissa on paljon varsoja, jotka eivät ole niin herkkiä riville ja ruville.”Enemmän ne ovat niiden hevosten ongelma, jotka kiertävät ja kulkevat. Harvoin on opetettavilla”, Tulonen sanoo.Usein iho-ongelmia tulee myös, jos hevonen on lyönyt jalkoihinsa ja iho on mennyt rikki.Tulonen lähtee hoitamaan jalkoja pesemällä ne miedosti desinfioivalla saippualla, ja sen jälkeen hän laittaa hunajapohjaista Vertamil-rasvaa, joka pysyy jalassa hyvin. Käärimään hän ei lähde, vaan pesee rasvat pois seuraavana päivänä ja laittaa ne sitten uudelleen.Jos jokin pieni nyppy ilmaantuu, hän pyrkii ensin olemaan hoitamatta sitä.”Jos rupeaa ylihoitamaan, ennemmin silloin ongelmat alkavat kasaantua”, hän kertoo.Kääreet rupiinTapio Perttusen hevosenhoitaja Emmi Liski on hoitanut Orimattilassa Perttusen hevosia 7 vuoden ajan. Muutaman vuoden takainen vuohismätäepidemia on jäänyt vahvasti mieleen, mutta muuten rivien kanssa on päästy vähillä hoitamisilla, hän kertoo.”Niitä on, tulee ja menee. Tärkeintä on hoitaa hyvin”, hän linjaa.Liski huomauttaa, että kilpahevosilla iho-ongelmat ovat usein peräisin esimerkiksi hiertäneistä suojista, ja tietenkin märkyys pahentaa asioita.Betadine-ihonpuhdisteliuoksen eli pesubetadinen valmistamisen lopettaminen harmittaa niin Liskiä kuin montaa muutakin hevosten jalkojen hoitajaa. Rupiongelmista kärsivät jalat hän nimittäin haluaa pestä lämpimällä vedellä ja desinfioivalla saippualla. Erityisen tärkeää on kuivata jalat hyvin ja pitää sitten ne puhtaana.Hoitona Liski käyttää haavasumute Cothivetiä sekä hopea- ja sinkkispraytä.Tallin hevosista monet ovat yötä ulkona, minkä takia kääriminen on usein haastavaa. Jos rivit tulehtuvat, käärimiseen on kuitenkin alettava. Silloin Liski ottaa käyttöön Animalintex-kääreen, jossa on antibakteerinen käsittely ja kalvollinen ulkopinta tai sitten gamgee-kääreen, jossa itsessään ei ole hoitavia aineita.Liski painottaa, että ennen hoitoja pitäisi tunnistaa vaiva, ja hoitaa sitten sen mukaan. Jos rupi tulee kuivasta ihosta, ei ihoa kannata kuivattaa lisää.Vaginavoide auttoiHeidi Mulari hoitaa nykyään Kirkkonummella Petra Heikkisen estehevosia, mutta sitä ennen hän teki pitkän uran hoitaen esteratsastuksessa muun muassa olympiakultaa voittaneen Steve Guerdat´n estehevosia Sveitsissä.Keski-Euroopassa Mulari ei juuri kohdannut rivejä, mutta tänä keväänä Suomessa hänen oma hevosensa sai pahan rivin.Mulari kertoo, että jalkojen pestessään hän varoo kuivattavia tuotteita ja valitsee tarvittaessa mieluummin klooriheksidiinia sisältäviä aineita. Aina aiemmin rivien alut ovat menneet ohi, kun hän on käärinyt jalkoihin lanoliiniset, raakavillaiset lampaanvillakääreet. Nyt Suomessa normihoito ei kuitenkaan auttanut.”Se alkoi keväällä, ja kun kelit lämpenivät, ne räjähtivät käsiin. Se oli ihan kamalaa!” hän kertoo.Hän kokeili villakääreiden jälkeen antibioottirasvoja ja kortisonia, mutta lopulta apu vaivaan löytyi kansainvälisen hevosenhoitajaringin neuvoista: ihmisten emättimen hiivasieni- ja muiden tulehdusten hoitoon tarkoitettu, reseptivapaa Gyno-Daktarin voide.”Kysyin vanhoilta kollegoilta, he tätä ehdottivat ja sillä se lähti”, Mulari kertoo.Tupsujaloilla omat ongelmansaEve Roine on pitkäaikainen raskaiden työhevosten harrastaja, jolla on omia shirehevosia. Hän kertoo, että niidenkin jalkakarvojen kanssa pärjää Suomen syksyssä, mutta aikaa hevosten jalkojen ihon hoitamiseen on varattava moninkertaisesti tavalliseen nähden.”Aikaa jalkojen hoitamiseen menee ihan sikapaljon enemmän kuin muilla roduilla, ja siihen täytyy sitoutua”, hän sanoo.Hänellä itsellään on ollut karvajalkarotuja myös talleilla, joissa tarhoissa on mutaa. Hoitoon kuuluu jalkojen käyminen päivittäin läpi sormin.”Ja jos jotain löytyy, sitten täsmähoidan”, hän kertoo.Onneksi usein märissäkin olosuhteissa hevosten jalat pysyvät ihoista kuivina, sillä niissä on rasvakerros ihon lähellä. Tämä kerros olisi hyvä pystyä säilyttämään.Roine kertoo, että paksun ja pitkän jalkakarvoituksen omaaville hevosille ei yleensä ole niinkään riviä, vaan niillä tavataan kolmea, toisiinsa kietoutuvaa ongelmaa, jotka vaikuttavat jalkojen ihoon.Ensinnäkin tavallista paljon runsaampi karvojen kasvaminen on peräisin keratiinin liikatuotannosta. Se saa aikaan myös liikaihoa, josta kehittyy helposti rupea, jonka alus taas tulehtuu helposti.Lisäksi karvarotujen ongelmana ovat vuohispunkit, jotka aiheuttavat kapin kaltaista sairautta. Kolmas ja pahin murhe on karvaroduilla tavattava CPL-sairaus, joka on raajoissa ilmenevä imunestekierron häiriö, joka johtuu ihon ja imusuonten seinämien elastiinin poikkeavuudesta.Kaikkien kolmen ennaltaehkäisy on samanlaista kuin vähempikarvaisilla: jalat pidetään mahdollisimman kuivina ja mieluummin harjataan, kuin pestään, mutta tarvittaessa pestään, kuivataan ja rasvataan kevyellä emulsiorasvalla. Kehittyvä rupi pitää rapsuttaa pois, ennen kuin se paksuuntuu ja alkaa tehdä tulehdusta. Vuohispunkit saadaan häädettyä tarvittaessa esimerkiksi ivermektiiniluoksella,Jos tilanne käy oikein pahaksi, on karvat ajettava pois, että ihoa päästään hoitamaan.Ei turhaan antibioottiaKouluratsastaja ja eläinlääkäri Maria Pyykönen summaa, että jalkojen iho-ongelmien syy on yleensä märkä ja lika. Kun iho ohenee, hevosen jalkaan pääsee bakteeri, useimmiten tarhasta.Pyykönen neuvoo hoitamaan rivejä kuin haavaa: puhdistamalla, laittamalla rasvaa ja aina myös suojaamalla ihoa siteellä. Pelkkä rasvan levittäminen helposti vain kerää likaa ongelma-alueelle.Ennen muuta hän suosittelee jättämään kaappiin vanhat antibioottirasvat ja ottamaan käyttöön hunaja- ja pihkapohjaiset tuotteet. Jalan hoitaminen silloin tällöin antibioottirasvalla on omiaan vain lisäämään bakteerien antibioottiresistenssiä.Lisäksi hän kehottaa tarvittaessa kokeilemaan hankaliin riveihin hypokloorihapokesuihketta.”Se tappaa myös sieniä ja viruksia, joihin antibiootti ei pysty”, hän mainitsee.Jos tulehdus on oikein ärhäkkä, saatetaan kuitenkin tarvita eläinlääkärin apua, jolloin tarpeen mukaan määrätään antibioottia ja kortisonia sisältävä voide.Jos rupi on ihan pieni, eikä siihen liity turvotusta, sille ei useinkaan kannata tehdä mitään. Luonto onnistuu hoitamaan sen kuivissa olosuhteissa. Jos taas ruven määrä lähtee yhtään lisääntymään, Pyykönen neuvoo reagoimaan asiaan nopeasti.
