Taivutus paljastaa piilevät viat – artriitti aiheuttaa epäpuhtaan liikkeen

Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Laura Luoto aloittaa ontumatutkimuksen haastattelemalla hevosen vastuuhenkilöä: miten hevosta treenataan, millä tasolla mahdollisesti kilpaillaan, ja minkälaisia haasteita on ollut.”Omistajalla tai valmentajalla on usein valmiiksi jokin ajatus hevosen ongelmasta, minkä pohjalta hän on päätynyt varaamaan juuri ontumatutkimuksen”, Luoto kuvailee.”Unelmatapauksessa jo ajanvarauksen yhteydessä keskusteltaisiin, että mitä kaikkea ja missä järjestyksessä kannattaa tutkia. Havaitut oireet eivät aina suoraan kerro niiden aiheuttajasta, sillä huono kuolaintuntuma voi johtua nivelkivuista ja ontumaan liittyä selkävaivoja.”Hevosen liikkumisen ja muun elämän pienemmätkin outoudet kannattaa kertoa eläinlääkärille kaunistelematta. Ammattilaisen vastuulla on poimia seasta potentiaaliset johtolangat hevosesta tekemiensä havaintojen tueksi.”Ihmisiä on tosi erilaisia. Joskus toivotaan muodikasta tai muuten eksoottista diagnoosia, mikä saattaa heijastua taustatarinaan. Yksistä saa oikein kaivaa, että eikö ole todella mitään, mikä ei olisi tosi hyvin. Toisten mielestä kaikki menee päin prinkkalaa koko ajan”, hän hymyilee.”Ei ole tavatonta, että ratsastajan ja eläinlääkärin mielestä ontuma on eri jalassa. Tai että hevosen pyllyä päivät pitkät tuijottava ravivalmentaja kiinnittää huomiota takajalkojen epäsymmetriaan, mutta etupäästä löytyykin vielä enemmän sanomista. Siksi hevosen kertomaa kuunnellaan kaikista herkimmällä korvalla.”.Eläinlääkäri Laura LuotoHevossairauksien erikoiseläinlääkäriSuorittaa ortopedian diagnostisen kuvantamisen ISELP-tutkintoaTyöskentelee Tampereen hevosklinikalla.Palpaatiossa potilas käydään hoitohuoneessa kauttaaltaan läpi käsin tunnustellen. Samalla tarkkaillaan hevosen yleisolemusta: miltä luonne vaikuttaa, onko ylipainoa kertynyt, löytyykö jaloista tai muualta kehosta akuutin vamman merkkejä.”Esimerkiksi lihaksistoa tarkastellaan suurpiirteisesti silmään sattuvien puolierojen, poikkeavien liikeratojen ja kosketusarkuuksien varalta”, Luoto kertoo ja täsmentää.”Vaikka eläinlääkäri ei tässä yhteydessä löytäisi lihaksistosta huomautettavaa, se ei tarkoita, etteikö hevonen voisi hyötyä esimerkiksi hieronnasta.”Jaloissa on monesti enemmän tai vähemmän turvotuksia, joiden merkityksellisyys riippuu hevosen iästä ja taustasta. Anatomia täytyy tuntea tarkkaan, sillä nivelten eri osastojen lisäksi oire voi olla peräisin muistakin rakenteista. Hiljattain ilmestyneellä tai suurentuneella nestekertymällä on enemmän painoarvoa.”Jännetupen kohdalla ilmiö on tyypillisempi, mutta myös nivelkapseli voi kerran tulehduttuaan ja turvottuaan jäädä aiempaa täydemmäksi. Myös liikunta lisää nivelnesteen määrää, joten pelkästään pöhötyksien perusteella ei tehdä diagnooseja”, eläinlääkäri perustelee.”Toisaalta niin kutsutussa kuivassa nivelrikossa nestemäärä ei lisäänny, mutta peruuttamatonta rappeutumista tapahtuu yhtä lailla. Ongelmia voi siis olla ilman turvotuksiakin.”Pahemmissa tilanteissa jalka voi turvota nivelen kohdalta laajemmin tai tuntua lämpimältä, mutta käsikosketuksella havaitsee harvemmin hienoisempia lämpötilaeroja..Ylirasittuneen tai muutoin kipeytyneen nivelen diagnoosi on yleensä osteoartriitti: nivelkapselin sisäisissä rakenteissa on inflammaatio, eli sisäsyntyinen tulehdustila ilman ulkoista taudinaiheuttajaa. Akuuttien oireiden aiheuttamisen ohella tulehdusvälittäjäaineet tuhoavat nivelrustoa, joka ei juuri uusiudu.”Mikäli niveltulehdus eli artriitti on oikein paha tai jatkuu pitkään, se voi edetä artroosiksi eli varsinaiseksi nivelrikoksi. Tähän liittyy jo selkeitä löydöksiä, kuten uudisluun muodostus nivelen reunoilla, nivelruston ohentuminen tai nivelkapselin krooninen paksuuntuminen.”Artriitin aiheuttama ontuma voi olla hyvin hienovarainen ja ajoittainen. Siksi eläinlääkärin harjaantuneeseen silmään ja käytössä oleviin työkaluihin on syytä turvautua matalalla kynnyksellä.Ontumatutkimuksessa hevosta kävelytetään ja juoksutetaan ensin ilman taivuttamisia, mikä vaatii taustavoimilta kohtuullista juoksukuntoa ja hyviä kenkiä. Suoran uran lisäksi voidaan hyödyntää ympyrällä juoksuttamista, sillä nivelperäiset ontumat korostuvat kaarevalla uralla.”Ravurit katsotaan suoralla juoksuttaen, koska ne eivät ole yleensä tottuneet liinassa työskentelemiseen. Lisäksi voidaan ratsastaa tai ajaa, jos haitta on erityisen hankalasti havaittavissa. Myös kovalla alustalla liikkuminen provosoi nivelongelmia.”Taivutuskokeessa eläinlääkäri nostaa ja koukistaa hevosen jalan noin minuutiksi. Tällöin saadaan esiin lievempiä aristuksia, jotka ilmenevät vasta kun kipeytynyttä niveltä on pidetty ääriasennossa ennen juoksuttamista.”Jalka taivutetaan kahdessa osassa eli ylä- ja alanivelet erikseen, joskin ylänivelien taivutuksessa alaniveletkin koukistuvat. Yläosan taivutus myös rasittaa suhteessa enemmän polvia ja kintereitä kuin muita yläniveliä”, hän tarkentaa.”Ontumien virallinen arviointiskaala on nollasta viiteen. Siinä nolla on täysin puhdasta liikettä, vitosen ontumassa hevonen ei varaa jalalle lainkaan painoa. Nekin ovat viime kädessä henkilökohtaisia näkemyksiä, siinä missä joidenkin eläinlääkärien suosimat sanalliset arviot.”Vaikka skaaloissa on eroja, arvioiden perustana on tieteellinen tieto ja raaka rutiini hevosten havainnoinnista. Ontuman löytämiseksi katsotaan ensisijaisesti etuosassa pään ja kaulan liikettä, takaosassa taas lantion liikettä.”Kipeä puoli jää aina korkeammalle, eli pää ja lantio laskeutuvat alemmas terveemmän jalan osuessa maahan. Sen jälkeen voi huomioida, että kuinka alas vuohinen painuu, vai varooko hevonen jalkaa jättämällä vuohisen ylemmäs”, Luoto selostaa.”Myös askellus voi muuttua, jos hevonen ei esimerkiksi halua viedä kipeää jalkaa niin pitkälle mahansa alle. Askelpituutta ja liikerataa arvioidaan muutenkin, että näkyykö niissä jotakin eroja tai poikkeavuuksia.”Arvioijan aivot saavat raksuttaa koko rahalla, sillä aina reaktio ei ilmene taivutettuna olleessa jalassa. Esimerkiksi oikean etujalan taivuttaminen saattaakin heikentää vasemman etusen liikettä, kun hevonen on kolmella jalalla tasapainoillessaan joutunut varaamaan sille enemmän.Lisäksi reaktion kesto vaihtelee ohikiitävästä erittäin pitkäaikaiseen, joten etujalkojenkin tilannetta on tiirailtava takaapäin.”Lievimmillään hevonen arkoo itse vääntämistä, mutta liikkuu heti lähtiessään puhtaasti. Tai jalka voi aristaa vain parin ensimmäisen askeleen ajan. Joskus ontuma näkyy vielä takaisinpäin tultaessa, ja pahimmassa tapauksessa se ei häviä enää millään.”.Kun vaivat saadaan esiin vain taivuttamalla, hevonen on tyypillisesti terveempi.Erikoiseläinlääkäri Laura Luoto.Taivutuskokeen jälkeen tehtävien tutkimusten laajuuteen vaikuttaa mahdollinen spontaaniontuma, eli eläinlääkärin ennen ensimmäistäkään taivutusta havaitsema epäpuhtaus. Sellaisen syy tulisi paikallistaa ja diagnosoida erityisellä tarkkuudella.”Jos hevonen ontuu koko ajan toista etujalkaa, ja lisäksi reagoi takajalkojen taivutuksiin, niin etujalka on edelleen tärkein ja hevoselle ainakin siinä hetkessä suurin haitta. Kun vaivat saadaan esiin vain taivuttamalla, hevonen on tyypillisesti terveempi”, eläinlääkäri linjaa.”Vaikka spontaaniontuma ei pahenisi taivutuskokeessa, se on silti akuutein huoli, mutta todennäköisesti muu kuin nivelperäinen murhe. Esimerkiksi kavioluun haaran murtuman oireilu ei pahene taivuttamalla.”Siksi eläinlääkärille ei ole aina taivutusten perusteella selvää, että mistä ja miksi spontaaniontuma tulee. Silloin niveliä tai hermoja voidaan puuduttaa ja taivuttaa toistamiseen ongelmakohdan tarkentamiseksi.Mikäli kipeäksi epäillyn nivelen puudutus poistaa ontuman, kyseinen kohta voidaan melko luotettavasti todeta oireen aiheuttajaksi. Toisinaan puudutuksen seurauksena ontuma vaihtaa jalkaa.”On aika tavallista, että ratsulla ovat rasittuneet molempien etujalkojen kavionivelet tai ravurilla molemmat etupolvet, sillä molempiin jalkoihin on kohdistunut samantyyppistä kuormitusta. Kaikki viat eivät kuitenkaan tule aina kerralla esiin ennen puuduttamista, jonka jälkeen hevonen pystyy varomaan muitakin kuin kaikista kipeimpiä kohtiaan”, hän kuvailee.”Toisaalta puuduttaminen vie aikaa ja rahaa, eikä sillä automaattisesti saada maailmaa mullistavia oivalluksia. Jotkin nivelet tai hevoset ovat teknisesti hankalampia puudutettavia, kun operaatio tehdään aina hereillä olevalle potilaalle. Siksi se ei ole pelkkien taivutusreaktioiden yhteydessä mikään automaatio.”Ennen toimintasuunnitelman tekemistä lisätietoa voidaan puuduttamisen sijaan tai lisäksi hankkia kuvantamisella, etenkin jos hevosta ei ole röntgenkuvattu hiljattain tai hoitovaste ei ole ollut odotetunlainen.”Röntgen kertoo menneestä ajasta, joten sen kanssa on muistettava, että löydökset eivät välttämättä korreloi tähän päivään. Sen avulla saadaan kuitenkin kattava kokonaiskuva, joka paljastaa muun muassa nivelrikkomuutoksia, luunmurtumat ja irtopalat.”.Ultraäänellä nähdään nivelen nykyhetken tilanne mahdollisine pehmytkudosmuutoksineen, joskin jokainen kohta on käytävä senttimetri kerrallaan erikseen läpi. Ultraäänitutkimus toimii erityisesti takapolvissa, jotka ovat hankalia ja hitaita puudutettavia, mutta ison kokonsa vuoksi melko mukavia ultrattavia.”Tulehdus tuottaa nivelnesteeseen fibriinihippusia, jotka näyttävät ultraäänikuvassa hiukan lumisateelta. Hiukkaset myös häviävät hyvin nopeasti tulehduksen laannuttua. Nivelkapselin sisäkalvoon se saattaa kasvattaa vesiheinän kaltaista, höttöistä nukkaa, joka harvenee hieman pidemmällä viiveellä”, eläinlääkäri esittelee.”Samalla tarkastetaan muut nivelen rakenteet: ovatko nivelkierukat ehjät, ovatko sivusiteet ja ligamentit ehjät. Tällaiset diagnoosit vaikuttaisivat luonnollisesti vaivan hoitoon ja ennusteeseen. Nivelrikkomuutosten varalta ultraäänellä voidaan tutkia yksityiskohtaisemmin rustojen kuntoa, niiltä osin kuin niihin yltää.”Ontumatutkimuksen löydösten perusteella eläinlääkäri voi antaa suosituksia koskien kengitystä, treeniä, ruokintaa tai hevosen muuta terveydentilaa. Mikäli kaikki säilyy täysin ennallaan, ongelmien uusiutuminen on todennäköisempää.Lievä artriitti saattaa parantua pitkällä levolla, mutta varmin ja tehokkain apu on lääkitseminen nivelensisäisellä injektiolla – kansankielisesti piikitys. Lääkityksen tueksi löytyy aimo annos perusteluja.”Jalkojen nivelillä on vaativa työ, kun niiden pitää kestää paljon painoa ja iskutusta sekä pystyä taipumaan ja liikkumaan laajasti. Ei ole ihme, että nivelet tarvitsevat joskus hoitoa, etenkin kun elämme epätäydellisessä maailmassa ihan hevosten rakenneominaisuuksista alkaen”, Luoto pohjustaa.”Nivelten terveydestä ollaan erityisen huolestuneita, sillä nivelärsytys ruokkii itse itseään noidankehän tavoin ja johtaa pitkän päälle peruuttamattomiin muutoksiin. Siksi tulehduksen sammuttaminen nopeasti on itseisarvo hevosen hyvinvoinnin lisäksi sen tulevaisuuden suorituskyvyn kannalta.”.Kortisoni kestää vertailunSuljettuna systeeminä nivel on sikäli kiitollinen lääkittävä, että vaikuttavaa ainetta riittää maltillinen määrä, joka ei heti häviä nivelraosta.Tampereen hevosklinikalla ensisijaislääke artriitin hoidossa on edelleen kortisoni, vaikka se ei vanhana keksintönä ja halpana aineena ole erityisen muodikas valinta.”Kortisoni on tulehdusreaktion poistajana nopein, paras ja halvin. Hinnan ja hyödyn suhde on verraton”, hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Laura Luoto toteaa.Tarjolla on monenlaisia kortisonivalmisteita. Pitkävaikutteisen version haittavaikutuksena voi säännöllisessä käytössä ilmaantua muun muassa nivelruston heikentymistä.”Niitä ei hevosten nivelissä enää edes käytetä. Samalla on muistettava, että tulehduskin tekee tuhojaan. Mikäli liian lyhytvaikutteinen lääke ei ehdi taltuttaa sitä, nivelen terveys jatkaa huononemistaan.”Varotoimenpiteenä yhdellä hoitokerralla kortisonia käytetään koko hevoseen nivelinjektioissakin tarkkaan rajattu määrä.Nykykäytännöillä kortisonin riskejä joudutaan miettimään lähinnä ylipainoisen ja aineenvaihduntaongelmaisen hevosen kohdalla, jota kaviokuume jo valmiiksi vaanii. Sairastumisen välttämiseksi kortisonia käytetään tälle potilasryhmälle vain vähän tai ei ollenkaan.Luodon kakkosvaihtoehdoksi nimeämällä hyaluronihapolla haittavaikutuksia ei ole sitäkään vähää, ellei korkeaa hintaa lasketa. Sitä käytetään usein kortisonin kanssa samanaikaisesti tai jatkohoitona.”Sillä haetaan ensisijaisesti nivelnesteen voiteluominaisuuksien parantumista. Tulehdusta lievittävä vaikutus on melko mieto ja puoliintumisaika lyhyt, joten ainoana lääkkeenä hyaluronihappo tehoaa paremmin usean lääkityskerran sarjana”, hän kertoo.”Koen hyaluronihapon melko kalliiksi hyötyynsä nähden. Tutkimustuloksetkin ovat ristiriitaisia, sillä joissain julkaisuissa pelkällä kortisonilla on saatu parempia hoitotuloksia kuin kortisonin ja hyaluronihapon yhdistelmällä.”Kolmanneksi eniten Tampereen hevosklinikalla käytetään hevosen omasta verestä tehtäviä biologisia valmisteita. Niiden vaikutusmekanismeissa on teoriatasolla eroja, mutta käytännön hoitotuloksia on vaikea panna paremmuusjärjestykseen.Verivalmisteista eniten käytetty PRF on verihiutalerikasta ja fibriinipitoista plasmaa, johon jätetään punasolujen poistamisen jälkeen eniten veren ainesosia. Ne injektoidaan niveleen sellaisenaan, joten valmistusprosessi on nopea ja edullinen..Nivelten lääkitseminen herättää hevosenomistajissa monenlaisia mietteitä. Eläinlääkärin mukaan on hyvä muistaa, että nivelten lääkitseminen saattaa olla sairauden parantamisen sijaan sairauden ehkäisemistä ja terveyden hoitamista.”Ennaltaehkäisy on etenkin hyaluronihapon ja biologisten valmisteiden heiniä, mutta kortisonipistoksetkaan eivät automaattisesti kerro sairauden etenemisestä. Todennäköisemmin sairaus etenee, jos tarpeellisia hoitoja vältetään”, Luoto muistuttaa.”Sunnuntaihölkässä käyttökuntoinen ja SM-tasolla huippukuntoinen ovat eri asia ihmispuolellakin. Ammattiurheilijalle nivelinjektiot ja muut lääketieteelliset toimenpiteet ovat todennäköisesti tutumpia, vaikka hänen kokonaishyvinvointinsa ei olisi harrastelijaa huonompi.”Hevospuolella erityyppisten hevosten taustajoukkojen suhtautumisessa on keskimäärin painotuseroja.”Tavoitteellisesti valmennettavien hevosten lääkitseminen nähdään helpommin huippu-urheilijan terveydenhuoltona, jossa ongelmiin puututaan varhaisessa vaiheessa ennen kuin ne pääsevät paisumaan. Osalle omistajista eläinlääkäri taas on ikään kuin viimeinen vaihtoehto, eikä lääkitsemiseen haluttaisi turvautua”, hän miettii.”Tämä ehkä aiheuttaa harhan, että nivelinjektio olisi jotenkin lopun alkua tai liittyisi vain vakaviin tilanteisiin. Vaikka kyse olisi enemmän siitä, että tulehdus on päässyt pitkittymään ja pahentumaan, ennen kuin siihen on lopulta puututtu.”Hevosväen keskuudessa elää muitakin uskomuksia, joiden logiikka ei kestä tieteellistä tarkastelua. Joskus kuulee nivelinjektioita moitittavan siitä, että jos hevosta kerran lääkitään, sitten joutuu jatkossa koko ajan piikittämään.”On varmaan totuttu siihen, että hevonen on hiljalleen vaivaantunut ja ruvennut könkkäämään. Sitten se käy lääkärissä, menee aikansa hyvin, mutta alkaa taas könkätä. Siinä voi tulla olo, että miten tämä ei nyt enää pärjääkään ilman lääkettä”, Luoto aloittaa.”Mutta ei se välttämättä ole ennenkään pärjännyt. Lääkärikäynnin jälkeen ontumaa ei vain yhtä helposti tulkita hevosen ominaisuudeksi, eikä silmä ehdi siihen tottua, kun muutos on selkeämpi.”Nivelten jatkuva lääkitseminen ei tietenkään ole optimaalista, mutta hevosen hoitamatta jättämisen sijaan tulisi pyrkiä välttämään niveltulehduksen uusiutumista muun muassa riittävän levon, monipuolisen jumppaamisen ja sopivien pito-olosuhteiden avulla.

Taivutus paljastaa piilevät viat – artriitti aiheuttaa epäpuhtaan liikkeen

Aiheeseen liittyvää