Tallinpitäjä Erno Olkkonen: "Käykää tarkistamassa oman kunnan rakennusjärjestysluonnos, kun sen vielä ehtii tehdä!"

Kiteeläinen Erno Olkkonen kävi sattumoisin kotikuntansa Kiteen ympäristölautakunnan verkkosivuilla ja huomasi siellä liitteenä kunnan rakennusjärjestysluonnoksen, joka koskee hevosten pitoa. Kävi ilmi, että kyseessä on luonnos, joka on tulossa määräyksenä voimaan ensi vuonna, ellei siihen tehdä muutoksia. Asia liittyy rakentamislakiin, joka astuu voimaan 1.1.2025, jolloin maankäyttö- ja rakentamislain nimi muuttuu alueidenkäyttölaiksi. Kun laki sitten on, se myös pysyy. Harmillista Olkkosen mielestä on se, että kyseinen luonnos rajoittaa hevosten pitoa hyvinkin radikaalisti. "Toivotaan, että lopullinen versio olisi aikanaan hyvinkin erilainen", Olkkonen toteaa.Kiteellä ehdotetaan seuraavaa:Eläinsuojat muualla kuin maatilalla- ei hevostallia tai vastaavaa eläinsuojaa alle 2 hehtaarin kiinteistölle- ei hevosyritystoimintaa alle 5 hehtaarin kiinteistölle- 2 hehtaarin kiinteistöllä saa pitää enintään kolmea hevosta ja pinta-alaa tulee suurentaa 0,5 hehtaaria kutakin seuraavaa hevosta kohden- eläinsuojan, maneesin, lantalan ja ulkotarhan etäisyyden naapuritontin rajaan tulee olla vähintään 50 metriä, kun rajan tuntumassa on asutusta, päiväkoti tai koulu tai muita vastaavia. Tästä voidaan poiketa naapurin kirjallisella suostumuksella.Olkkonen huomauttaa, että 50 metrin vaatimus rajaan tekee tarhan sijoittamisen 100x200 metrin tontille, eli kahden hehtaarin alalle, käytännössä mahdottomaksi. Olkkonen on yrittänyt sitä paperilla. Onnistumatta. Ja 0,5 lisähehtaarin vaatimus vasta raju onkin. Se kasvattaa tilan kokovaatimusta rajusti, kun 100 hevosta edellyttää jo 51,5 hehtaarin kiinteistön. . Olkkosen mielestä hevosten pidolle ja hyvinvoinnille on jo muutoinkin riittävästi lakeja, asetuksia ja määräyksiä. "Tarvitseeko tähän asiaan ottaa ylipäätään kantaa rakennusjärjestyksillä?"Suomessa on hänen arvionsa mukaan paljon talleja alle kahden hehtaarin tonteilla ja käytännön kokemus kertoo, että yksikin hehtaari riittää."Itsellä on ollut kolme hevosta hehtaarin tontilla ja on jopa laidunta. 1400 neliön maneesi taas 2000 neliön vuokratontilla. Hyvin sopivat eikä haittaa ketään."Oma asiansa on se, että kaikki rakennusvalvojat eivät tunne alaa, eivätkä tiedä esimerkiksi, että tarha ja laidun eivät ole sama asia. Olkkonen huomauttaa, että sama prosessi on tällä hetkellä meneillään kaikissa kunnissa ympäri Suomen, sillä asia liittyy vuoden alusta voimaan astuvaan rakennuslakimuutokseen. Hän arvelee, että esilläoloaikaa on kuukausi. Koivikon Maneesi Oy:tä Puhoksella pitävä Olkkonen on rakennusalan ammattilaisena selvittänyt prosessin. "Se menee niin, että lautakunnat ja hallitus käsittelevät kunnissa, rakennusjärjestys tulee nähtäville ja sitä voi kommentoida. Aikanaan valtuustot hyväksyvät. On siis tärkeää, että hevosala pitää puoliaan silloin, kun on tuo nähtävilläoloaika. Olisi hyvä infota hevosihmisiä ihan valtakunnallisesti, ettei noita liian tiukkoja kriteereitä menisi edes vahingossa läpi. Ainoa keino vaikuttaa, on jättää joka kunnassa lausunnot asiaan ja pyrkiä sitä kautta saamaan määräys lievemmäksi", hän toteaa.Erilaisia luonnoksia on lähes yhtä paljon kuin on kuntiakin. Sen huomaa, kun kirjoittaa Googleen hakusanaksi kunnan nimen ja sanat rakennusjärjestysluonnos tai rakennusjärjestysehdotus. Osa luonnoksista ei välttämättä ole vielä verkossa. "Kirkkonummella on mielestäni hyvä luonnos myös hevosten pidon kannalta. Siitä voi ottaa mallia.". Malli KuntaliitostaLuonnoksissa on käytetty mallia, joka on peräisin Kuntaliitosta. Erityisasiantuntija Paula Mäenpää Kuntaliiton Yhdyskunta- ja ympäristöyksiköstä kertoo, että malli on tehty auttamaan ja tukemaan rakennusjärjestyksen laadintaa kunnissa. Kunnat päättävät itse mikä on sopiva ja toimiva määräys. Kuntaliiton mallissa ei ole esitystä hehtaarimäärästä. Siinä on kylläkin maininta hevosmääristä, mutta se on perua vanhasta tekstimuodosta ja siinä on itse asiassa päivitysvirhe. Mäenpää kertoo tarkoituksen olleen, että mallissa ei lukisi 1-3 vaan 1-x, sillä kyseessä on vain malli, ei kannanotto hevosmääriin."Vaihdan sen itse asiassa nyt saman tien, sillä olen saanut siitä niin paljon yhteydenottoja. Mallissa tulee lukemaan jatkossa 1-x."Hän toteaa, että tarkoituksena on ollut ajatella hevosten hyvinvointia ja osaltaan vaikuttaa siihen, että talleja ei ruveta rakentamaan liian pienille tonteille ja aiheuta hankaluuksia ympäristölle. Hän ottaa esimerkin tilanteesta, jossa hevosia esimerkiksi karkaa autoteille liikenteen sekaan. "Alalla on kuitenkin monenlaisia toimijoita", Mäenpää sanoo. Kaikesta päätellen pontimena on yrittää suitsia sellaista hevosenpitoa, jolle ei ole tontilla todellisia edellytyksiä. Maatiloille on olemassa omat sääntönsä ja Kuntaliiton oppaassa rakennusjärjestyksen laatimiseen asemakaava-alueen ulkopuolella pohditaan hevosten tilannetta ja sitä, voidaanko täsmentäviä määräyksiä antaa vain hevosiin liittyvään rakentamiseen kohdistuva vai onko määräykset tarpeen asettaa kattamaan muutakin vastaavaa, mahdollisetsi "häiriöt" aiheuttavaa toimintaa?"Mallin voi ladata verkosta hakusanoilla Kuntaliitto mallirakennusjärjestys. Hevosista siihen on kirjattu 28.11.2024 näin: 18 § Eläinsuojat muualla kuin maatilalla 18.1 Rakentamisen määrä (x hehtaarin) asuinrakennuspaikalle saa rakentaa (1–3) hevosen tai ponin talli, mikäli rakennuspaikalla on riittävät ulkotarha- ja laidunalueet.18.2 Etäisyysvaatimukset Eläinsuojan, maneesin, lantalan ja ulkotarhan vähimmäisetäisyyden naapuritontin rajaan tulee olla vähintään (x) metriä, kun rajan tuntumassa on asutusta, päiväkoti, koulu tai muita häiriintyviä kohteita. Rakentamislupaa edellyttävät rakennukset tulee sijoittua vähintään (x) metriä valtaojasta, (x) metriä talousvesikaivosta ja (x) metriä vesistöstä.Mäenpää muistuttaa, että alle 30 m2 talli ja 50 m2 katos eivät 1.1.2025 alkaen edellytä rakentamislupaa. "Määräyksellä halutaan varmistaa, että toiminnan edellytykset ovat olemassa. Jos rakennuspaikan koko on kunnan määräämää kokoa pienempi, voi hakea poikkeusta rakennusjärjestyksen määräyksestä", Mäenpää perustelee. "Koska alle 30 m2 muun kuin asuinrakennuksen rakentaminen ja alle 50 m2 katoksen rakentaminen ei edellytä rakennuslupaa, on mallirakennusjärjestyksessä esitetty mahdollisuudesta osoittaa rakennusoikeutta pienteollisuudelle, kun rakennuspaikan koko on riittävä. Mallissa koko on 1ha, mutta toki se voi olla muutakin. Tämä on siis mahdollisuus, ei rajoitus", Mäenpää jatkaa.Mäenpää kertoo, että maatila määritellään Kuntaliitossa kiinteistöksi, jolla harjoitetaan maataloutta elinkeinona. Sen pinta-alalle ei ole määritelmää. Oikeus on aikoinaan linjannut, että 2 hehtaarin mansikkatila on voitu tulkita maatilaksi, hän lisää. Eri kuntia - eri ratkaisujaAsia nähdään eri kunnissa eri tavoin. Hevoskuntana tunnetun Kirkkonummen luonnos on parhaillaan nähtävillä (21.11.-23.11.2024). Hevoset on kirjattu rakennusdokumentin 19 §:ään näin: Rakennuspaikalle voidaan myöntää lupa hevosten pitämistä vasten tarpeellisten rakennusten rakentamiseksi. Hevosten pitoon suunniteltujen rakennusten rakennuspaikan täytyy olla riittävän suuri tarpeellisten rakennusten rakentamiseksi sekä suunnitellun toiminnan toteuttamiseksi toiminnan luonteen ja hevosten lukumäärän huomioon ottaen. Toimintaa ei saa sijoittaa tiiviille, pienin rakennuspaikoin rakennetulle asuinalueelle tai sellaisten välittömään läheisyyteen. Pienen hevostallin, enintään 100 k-m2, voi rakentaa vähintään 1 ha:n suuruiselle rakennuspaikalle, silloin kun kiinteistön maasto-, maisema- ja rakentamisolosuhteet sallivat rakennusten ja niihin liittyvien toimintojen tarkoituksenmukaisen sijoittamisen ilman naapureille koituvaa ilmeistä haittaa. Suuremmalle hevostallille rakennuspaikan vähimmäiskoko on 3 ha. Hevostallin rakennuspaikalle saa kohdassa 7 tarkoitetun talousrakennuksen lisäksi rakentaa katetun lantalan. Tallin ja lantalan vähimmäisetäisyys naapurikiinteistön rajasta määritellään tapauskohtaisesti. Hevostilan rakentamisessa ja toiminnassa on otettava huomioon kunnan ympäristönsuojelumääräykset. Olkkonen muistuttaa, että nähtävilläoloaikana kunnan jäsen ja muu osallinen voi jättää rakennusjärjestysehdotuksesta kirjallisen muistutuksen. Kun muistutukset ja lausunnot on käsitelty ja niiden perusteella tehty mahdolliset tarvittavat muutokset rakennusjärjestysehdotukseen, kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto päättävät rakennusjärjestyksen hyväksymisestä. Maatila vai ei?Jos maatila tekee poikkeuksen, milloin hevostila sitten virallisesti on maatila? Asia kaipaa lisäselvitystä, sillä selvää vastausta ei saatu Ruokaviraston maatalousosastonjohtaja Jukka Pekonniemeltä. "Yksiselitteistä vastausta maatila-termiin ei ole. Tilatunnuksen antamiseen on meillä hallinnolliset ohjeet mutta se määrittelee vain tilatunnuksen antamista. Tukien haku perustuu tilatunnukseen. Tukijärjestelmissä on minimivaatimukset, miten paljon pitää olla tukikelpoista peltoa. Tilaa voi kutsua maatilaksi, vaikka ei tukea hakisikaan. Verottajalla on oma määritelmä milloin voidaan kutsua maatilaksi ja milloin on harrastustoimintaa." Hänen kollegansa, erityisasiantuntija Mirva Kauppinen pallotteli kysymystä hevosharrastajan näkökulmasta: "Tästä tosiaankin nousee mieleen kysymys siitä, että mitä luonnoksessa tarkoitetaan maatilalla tai että onko ko. termi lainkaan oikea tapa määritellä hevosten määrää kiinteistöllä. Usein esimerkiksi isot ravi- tai ratsutallit eivät ole maataloustukien hakijoita, jos tallin ympärillä oleva maa-ala koostuu vain tarha-alueista maatalouskäytössä olevien peltojen sijaan eivätkä näin ollen täytä maatilan määritelmää maataloustukien näkökulmasta. Olisi ikävää ja epäkäytännöllistä, jos esimerkiksi maataloustuissa sovellettu maatilan määritelmä määrittäisi rakentamisen puolella hevosten määrää kiinteistöllä."

Tallinpitäjä Erno Olkkonen: "Käykää tarkistamassa oman kunnan rakennusjärjestysluonnos, kun sen vielä ehtii tehdä!"

Aiheeseen liittyvää