Tanskalainen hevosalan uudistaja Mette Uldahl: "Rakkaus ei riitä, jos rakkauden kohdetta ei osata kuunnella"

Hevosurheilu Ratsastus haastatteli eläinlääkäri Mette Uldahlia liittyen Animals-lehden tuoreeseen kommenttikirjoitukseen hevosurheilun ongelmista.Hevosurheilu Ratsastus: Sanot, että tavoite ei ole tuomita. Animals-lehden artikkeli ei kuitenkaan jätä paljon epäselvyyttä siitä, keitä ovat pahikset.Mette Uldahl: Keskeinen ero tuomitsemisen ja avoimien kysymysten esittämisen välillä on aikomuksessa: analysoimmeko tuomitaksemme, vai auttaaksemme hevosurheilua kehittymään kestävämpään suuntaan? Tässä artikkelissa tutkimme tekijöitä, jotka estävät tarvittavaa edistystä hevosten hyvinvoinnin saattamisessa nykyaikaiselle tasolle. Tämä väistämättä sisältää tiettyjen ilmaisutapojen esiin nostamista, mutta juuri se onkin asian ydin. Meidän kaikkien täytyy tulla tietoisemmiksi siitä, milloin puhumme hevosen näkökulmasta, ja milloin juutumme perinteiseen, ihmiskeskeiseen tai ratsastajakeskeiseen ajatteluun. Tämä tietoisuus voi kasvaa vain tarkastelemalla rehellisesti todellisia tilanteita.. Hevosurheilu Ratsastus: Samaa mieltä kaunistelevan kielen, tyhjien “se haluaa taistella" ja "se nyt vaan rakastaa hypätä” -puheiden, 'merkiantovälineestä' tai 'ajovitsasta' puhumisen, kun tarkoitetaan piiskaa tai raippaa, ja konkreettisten toimien puutteen suhteen. Uldahl: Monet organisaatiot harjoittavat niin kutsuttua 'eettistä viherpesua', kun ne keskittyvät pakottavien välineiden uudelleen brändäämiseen sen sijaan, että käsittelisivät, miten niitä voisi käyttää hevosen oppimisteoriaan perustuvalla ja hevosystävällisellä tavalla. Tämä käytäntö heikentää vakavasti hevosurheilun uskottavuutta yleisön silmissä. Miten voimme odottaa, että meitä pidetään vastuullisina hevosten hyvinvoinnin huoltajina, jos päätämme peitellä tai siloitella ongelmallisia asioita niiden ratkaisemisen sijaan?Usein nousee esiin, että joku sanoo intohimoisesti, ettei voisi koskaan satuttaa hevostaan, koska rakastaa sitä syvästi, ja kysyy uskonko, että hän tekee pahaa. Yleensä vastaan, etten ole ihan varma, onko ihmisen rakkaus aina helppoa, tai edes miellyttävää, vastaanottaa – olitpa sitten hevonen tai toinen ihminen. Mieti omia läheisiä ihmissuhteitasi: rakkaus voi ilmetä monella tavalla, osa hoivaavina, osa ongelmallisina, jopa vahingollisina tai toksisina. Kun ihmiset toimivat rakkaudesta, heidän aikomuksensa voivat olla hyvät, mutta heidän tekonsa voivat silti epäonnistua – varsinkin epätasa-arvoisissa suhteissa, joissa he eivät todella kuuntele rakkauden kohdettaan.Hevosurheilu Ratsastus: Huomio FEI:n sallimista lääkkeistä, kuten omepratsolista, on perusteltu. Mutta mikä olisi vaihtoehto? Pitäisikö hevosten jatkuva kuljettaminen kilpailusta toiseen lopettaa? Uldahl: Jos viittaat omepratsolin käyttöön mahahaavojen hoitoon ja ehkäisyyn kuljetuksen ja kilpailun yhteydessä, en usko, että on koskaan oikeutettua altistaa hevosia sellaiselle stressitasolle, joka vaatii jatkuvaa lääkitystä – mutta tämä on monien kilpahevosten todellisuus. Uskon vahvasti, että tämä ongelma voitaisiin ratkaista järjestämällä kilpailuja harkitummin, niin että hevosten hyvinvointi olisi keskeinen prioriteetti. Parantamisen varaa on paljon, ja muutoksia voitaisiin tehdä hevosten kokonaisstressin vähentämiseksi. Tämä ei tarkoita, että kuljettaminen pitäisi lopettaa kokonaan, mutta esimerkiksi matkustus- ja kilpailupäivien määrää voisi rajoittaa vuositasolla, ja tarjota laitumelle pääsyä tai ulkoilumahdollisuuksia tapahtumien yhteydessä.Hevosurheilu Ratsastus: Me emme itse asiassa tiedä, keitä järjestöissä ensisijaisesti kuunnellaan, minkä sidosryhmien sana painaa. Se toki tiedetään, että hevoskauppa on se, mistä raha tulee. Kaikissa hevoslajeissa.Uldahl: Siksi yksi artikkelimme keskeisistä suosituksista on perustaa aidosti riippumaton neuvoa-antava toimielin hevosurheilulle. Sen tulisi koostua asiantuntijoista, jotka perehtyvät hevosten hyvinvointiin, eikä heillä saisi olla taloudellisia tai muita sidonnaisuuksia. On tutkimusnäytön perusteella hyvin tiedossa, että ihmisluonto kamppailee objektiivisuuden kanssa silloin, kun taloudellinen hyöty tai henkilökohtainen maine on pelissä. Siksi on epärealistista odottaa täysin järkiperäisiä päätöksiä hevosten hyvinvoinnista ihmisiltä, jotka ovat itse mukana lajissa. Siksi riippumattoman asiantuntija-avun pyytäminen ei ole heikkoutta, vaan rehellinen ja vastuullinen askel kohti tämän monimutkaisen ongelman ratkaisemista.Hevosurheilu Ratsastus: Toisaalta piiska on merkinantoväline – niille, jotka ymmärtävät oppimisteoriaa eivätkä inhimillistä hevosia.Uldahl: Kyllä, piiskaa voidaan käyttää ratsastajan kehon jatkeena – ohjaamiseen tai osoittamiseen, ei lyömiseen – mutta käytännössä sitä harvoin käytetään näin.. Hevosurheilu Ratsastus: Vaahto hevosen suussa keskusteluttaa nyt paljon. Eikö se liity sylkirauhasten toimintaan rennossa suussa? Parasympaattinen aktivaatio, mahdollisesti kiertäjähermon kautta johtaa syljeneritykseen. Voisiko tätä tutkia?Uldahl: Ei ole epäilystäkään siitä, että tarvitsemme kunnollista tutkimusta tästä aiheesta. Vaikka lievä syljeneritys voi olla luonnollista syödessä tai kun hevonen kevyesti leikkii kuolaimen kanssa, voimakas tai runsas vaahtoaminen – erityisesti se, mitä nykykouluratsastuksessa usein näkee – ei ole hyvinvoinnin merkki. Tästä huolimatta sitä on joissakin piireissä tulkittu myönteiseksi merkiksi – näkemys, jota on syytä vakavasti tarkastella uudelleen.Hevosurheilu Ratsastus: Et tunnu antavan paljon tunnustusta kokeneille hevosihmisille ja ratsastajille. Riippumatta siitä, mitä kieltä tai termejä he käyttävät, heidän joukossaan on ihmisiä, jotka ovat käytännössä poikkeuksellisen taitavia hevosten kanssa – ja hevoset selvästi viihtyvät heidän seurassaan.Olen toki kuullut monien sanovan antropomorfisia asioita hevosistaan, mutta huomannut samanaikaisesti, että heidän toimintansa on ilmiselvästi oikeaa ja hevonen hyvinvoivan näköinen. Olen myös pannut merkille varsin usein, että tiede on lopulta todistanut jotain, jonka vanhat hevosmiehet ovat aina tienneet intuitiivisesti tai hiljaisen tiedon kautta.Uldahl: Kunnioitan suuresti ammattimaisten hevosihmisten moninaisia pätevyyksiä. On kuitenkin tärkeää kysyä, millaisia pätevyyksiä heillä on – ovatko he erikoistuneet huippu-urheiluhevosten tuottamiseen, ihmisten ongelmallisiksi kokeman käytöksen hallintaan vai johonkin muuhun? Voi menestyä ihmisten määrittämillä mittareilla, kuten voittaa olympiamitalin, mutta se ei automaattisesti tarkoita, että käytetyt menetelmät täyttävät hevosten hyvinvoinnin nykyiset eettiset standardit. Jotkut ammattilaiset toimivat täysin linjassa nykyisen tiedon kanssa hevosen oppimisesta, käyttäytymisestä ja hyvinvoinnista – toiset eivät. Jotkut saattavat käyttää kieltä, joka kuulostaa kaunistelevalta, mutta heidän toimintansa osoittaa, että he todella kuuntelevat hevosta ja osaavat kouluttaa ilman, että hevosen hyvinvointi vaarantuu. Uskon lopulta, että mikä tahansa menetelmä voi olla hyväksyttävä, jos voit seistä hevosen vieressä, tarkkailla sen käyttäytymistä ja rehellisesti 'kysyä': Onko kaikki hyvin? – Hevonen antaa sinulle vastauksen siitä, mikä on hyväksyttävää.Hevosurheilu Ratsastus: Mikä on mielestäsi kiireellisin asia, joka pitäisi tehdä juuri nyt?Uldahl: Uskon, että tärkein askel hevosurheilulle on ottaa aktiivisesti mukaan asiantuntevia ihmisiä lajin ulkopuolelta, jotta saadaan aikaan todellista muutosta. Kun olet osa ongelmaa, et voi ratkaista sitä yksin. Lajin on tunnistettava, miten ristiriitaiset intressit estävät aitoa pyrkimystä suojella hevosia – ja oltava valmis muuttumaan. Avun pyytäminen, kun on syvällä ongelmassa, ei ole heikkoutta – se on vastuullinen ja välttämätön askel eteenpäin.Hevosurheilu Ratsastus: Oletko tyytyväinen Tanskan ratsastajainliitossa (DRF) hiljattain julkistettuihin uudistuksiin? Voisiko Tanska toimia esimerkkinä FEI:lle?Uldahl: Tanskassa eettisestä ohjeistusta on muokattu, mutta käytännössä hyvin vähän on muuttunut. Tämän osoittaa selvästi eräs kansallisen median artikkeli, jossa Tanskan ratsastajainliiton puheenjohtajalta kysytään, mitä oikeasti on muuttunut. Vastaus on: “vain sanamuotoja, jotta asiat ovat selvempiä ratsastajille.” Mutta uudelleensanoittaminen ei riitä. Tarvitaan selkeät toimintaprotokollat ja konkreettiset toimet, joiden avulla liitot aikovat seurata ja panna täytäntöön omat sääntönsä. Otetaan vaikka vaahtoaminen. Sekä DRF että FEI ovat asettaneet säännöt vuonna 2023, mutta yhtäkään sanktioita ei ole annettu. FEI on nyt päivittänyt sääntökirjansa sanamuotoja, mutta todellisuudessa tarvitaan käytännön toimeenpanoprotokolla: ohjeistus tapahtumien stewardeille, tuomareille ja eläinlääkäreille siitä, miten sääntöjä sovelletaan. Sääntöjen kirjoittaminen on helppoa – todellinen sitoutuminen hevosten hyvinvointiin näkyy läpinäkyvässä toimeenpanossa. Kysymys ei ole siitä, onko sääntöjä, vaan sovelletaanko niitä – ja miten. Jos haluat arvioida, onko mikään oikeasti muuttunut, katso kuinka usein ongelma vielä esiintyy – ja kuinka monta todellista puuttumista ja seuraamusta on annettu.Hevosurheilu Ratsastus: Kirjoitat, että 'hevonen ei saa päättää'.Mutta mitä hevosen pitäisi saada päättää?Miten se voisi päättää, kun sillä ei ole ihmisen kaltaista ymmärrystä?Uldahl: Ihmisen ja hevosen suhde on lähtökohtaisesti epätasa-arvoinen: ihminen on lähes aina aloitteentekijä ja aina kontrolloiva osapuoli. On tärkeää tunnistaa, että hevonen ei saa valita tätä suhdetta. Tämä ei tarkoita, että hevosen tulisi olla vallassa, mutta se asettaa ihmiselle suuremman vastuun. Tähän vastuuseen kuuluu hevosen reaktioiden tarkka seuraaminen, vähiten haitallisten ja eniten motivoivien menetelmien valinta, ja sellaisena isäntänä toimiminen, jonka itse toivoisit kohtaavasi, jos olisit itse epätasa-arvoisessa suhteessa.Hevosurheilu Ratsastus: Eikö riitä, että hevonen saa päättää ajankäytöstään 23 tuntia, ja tekee töitä yhden?Uldahl: Ihminen ei koskaan täysin anna hevoselle hallintaa sen omasta ajasta tai autonomiasta – ja siksi ihmisen vastuulla on varmistaa, että hevonen saa mahdollisimman hyvän pääsyn perustarpeidensa täyttämiseen 24/7, kuten Mellorin viiden hyvinvointialueen mallissa määritellään. Jos ihminen päättää ottaa täyden hallinnan hevosen kehosta ja mielestä vaikka vain tunniksi päivässä, silloin hänen täytyy tehdä se mahdollisimman haitattomilla ja motivoivimmilla menetelmillä – selkeästi ja kunnioittavasti hevosen kanssa kommunikoiden.Hevosurheilu Ratsastus: Vaikuttaa ilmeiseltä, että jos voisimme kysyä hevosen mielipidettä, psyykkisesti terve normaali hevonen valitsisi elämän muiden hevosten kanssa. Ja niin sen pitäisikin tehdä.Kaikki muutkin eläimet valitsisivat luonnollisesti samalla tavalla, jos ne voisivat.Tämä tekisi kuitenkin kotieläinten pitämisestä lähtökohtaisesti kestämätöntä. Uldahl: Nostat esiin perustavanlaatuisen kysymyksen. Henkilökohtaisesti nojaudun vahvistetun utilitarismin periaatteeseen, kuten David Mellorin ja minun yhteisessä artikkelissa on kuvattu. Tämä eettinen kanta toteaa, että ihmiset voivat käyttää eläimiä, mutta heillä on syvä vastuu kohdella niitä äärimmäisellä huolenpidolla – ja varmistaa, että kaikki vuorovaikutus kunnioittaa eläinten perustarpeita, kuten Mellorin viiden hyvinvointialueen mallissa määritellään.Hevosurheilu Ratsastus: Arvostatko tiedettä liikaakin? Onhan myös huonoa, ei-objektiivista tiedettä.Eikö olisi parasta pohtia näitä kysymyksiä yhdessä ratsastajien ja valmentajien kanssa, ja arvostaa toistemme näkökulmia?Uldahl: Artikkelissamme on analyysi siitä, miten tieteelliset tutkimukset voivat joskus johtaa harhaan, jos niitä tulkitaan irti kontekstista. Tämä korostaa asiayhteyksien ymmärtämisen merkitystä tieteellisten johtopäätösten tulkinnassa. Korostimme myös, että tieteen tulisi tehdä yhteistyötä käytännön toimijoiden, ratsastajien, valmentajien ja muiden hevosten arjessa mukana olevien kanssa – ja toisinpäin. Yksikään ryhmä ei omista koko totuutta tai täydellistä tietoa – mutta yhdessä voimme auttaa toisiamme etenemään ja parantamaan hevosten hyvinvointia..Kommentti: Hevosalan oma JSN - helpommin sanottu kuin tehty Riippumaton asiantuntijaelin kuulostaa hyvältä, mutta kun rupeaa miettimään keistä se koostuisi, asia mutkistuu heti. Keitä he olisivat? Jos jäsenet olisivat täysin riippumattomia, ymmärtäisivätkö he hevosalaa? Kuinka monta heitä pitäisi olla, jotta moniäänisyys toteutuisi, mutta päätöksenteko ei halvaantuisi? Mutta ennen muuta, miten heidät valittaisiin, jotta yhteistyö olisi toimivaa? Sellaista aidosti itse asiasta kiinnostunutta, jämäkkää ja objektiivista. Ilmeisen toimivana esimerkkinä nousee mieleen median toimintatapoja arvioiva Julkisen sanan neuvosto, JSN, joka on saavuttanut arvostetun aseman. Sen jäsenistöön kuuluu sekä yleisön että median edustajia, mukana myös muutama tutkija. Painotus on kuitenkin selvästi media-alan ihmisissä. Ratkaisut ovat ainakin allekirjoittaneen mielestä kylmän viileitä ja asiapohjaisia. Yksi Julkisen sanan neuvoston vahvuuksista on se, että jokaisesta päätöksestä tehdään julkinen ja perusteltu raportti. Tämä ei vain osoita, mitä päätettiin, vaan myös miksi. Hevosurheilu kaipaisi oman JSN:ää. Elintä, jonka kokouksista laaditaan pöytäkirja. Jonka ratkaisut ovat julkisia ja perusteltuja. Ja jos kävisi vielä ilmi kuka sanoi mitäkin, se olisi vain plussaa. Mikään rakenne ei toimi ilman yhteistyöhalua. Jos rakentavaa keskustelua halutaan, on annettava arvo vastapuolelle ja myönnettävä omat puutteet. Lähtökohta, jossa toisen vaikuttimia epäillään jatkuvasti, ei johda mihinkään. Jos uskotaan, että koko elämänsä hevosten kanssa toiminut henkilö ei ymmärrä hevosen sielunelämää syvällisesti, ollaan pahasti hakoteillä. Se olisi kuin väittäisi, että Yehudi Menuhin ei tiedä, miten viulun saa soimaan. Kun Uldahl toteaa, että ihmisluonto kamppailee objektiivisuuden kanssa silloin, kun taloudellinen hyöty tai henkilökohtainen maine on pelissä, hän tuskin unohtaa, että niin tekevät meistä useimmat – tilanteessa kuin tilanteessa. .Mitä mitataan ja miten? – tieteen ja hevosurheilun välissä on yhä kuilu.Tanskassa isoja muutoksia kouluratsastukseen kaikilla tasoilla – "Tosi hyviä uudistuksia", sanoo tuomari Anne-Mari Miss.Tanskan suurin eläinsuojelujärjestö lähti hevosten hyvinvointifoorumista "merkittävien näkemyserojen" takia

Tanskalainen hevosalan uudistaja Mette Uldahl: "Rakkaus ei riitä, jos rakkauden kohdetta ei osata kuunnella"

Aiheeseen liittyvää