40,2 astetta ja jalat paksuna – anaplasmoosi voi iskeä kovaa hevoseen, mutta antibiootti ei ole automaattinen ratkaisu

Kun kirkkonummelainen hevosenomistaja Päivi Wall sai laitumenpitäjältä soiton, että hänen kasvattamallaan ja omistamallaan 8-vuotiaalla FWB-ruuna Fürst Waltherilla on kaikki jalat paksuna ja 40,2 astetta lämpöä, hän päätti kuljettaa hevosen heti tuona lauantai-iltana Viikin hevossairaalaan.Wall epäili heti punkkeja, vaikka oireet - vaisuus, lämpöily ja turvonneet raajat sopivat moneen virustautiin.Hevonen laitettiin ensin eristykseen ja nesteytykseen. Vähän myöhemmin hoitava eläinlääkäri osasi epäillä bakteeria. Hän oli omatoimisesesti katsellut veren sivelyvalmistetta ja huomannut neutrofiileissä anaplasman moruloita, solunsisäisiä bakteeriryppäitä.Bakteeriin tehoaa antibiootti, viruksiin ei. Hevonen laitettiin antibioottikuurille."Siksi on niin tärkeä osata heti epäillä oikeaa pöpöä", Wall sanoo.Tauti saa aikaiseksi sen, että verihiutaleet laskevat. Wall kertoo, että Fürst Waltherin kohdalla ne laskivat rajusti. Tauti aiheutti myös anemian, jota edelleen parannellaan."Tämän hevosen kohdalla se anemia on ollut aika pitkäkestoinen", Wall kertoo.Hän kertoo, ettei tiennyt taudista ennen kuin näki Veera Paloheimon päivityksen instagramissa. Paloheimon vanhalla puoliveriratsulla Wolle Wolkensteinilla oli ollut punkin aiheuttama anaplasmoosi. Tauti oli ollut oireiltaan niin raju, että Paloheimot epäilivät ensin laitumella horjuvan hevosen saaneen lämpöhalvauksen. Mutta koska omistaja oli nähnyt hevosessa punkkeja, hän kertoi niistä eläinlääkärille, ja oikea diagnoosi löytyi nopeasti. Kun ruunalle saatiin lääkkeet, tauti parani nopeasti."Ajattelin jossain vaiheessa, että nyt taitaa olla Wollen lähdön aika", Paloheimo muistaa.Wall laski yksi plus yksi: hevonen oli juuri ollut kuukauden laitumella, jossa oli paljon punkkeja."Joka päivä me tarkastettiin hevonen ja poistettiin niitä punkkeja", hän kertoo.Kyseessä oli hevosen granylosyyttinen anaplasmoosi, HGA, akuutti puutiaisvälitteinen infektio, jonka aiheuttaja on valkosoluihin hakeutuva Anaplasma phagocytophilum -bakteeri. Bakteeri aiheuttaa leukopeniaa ja trombosytopeniaa eli vähentää valkosolujen ja verihiutaleiden määrää veressä.Tyypillisiä oireita ovat korkea kuume, haluttomuus liikkua, ruokahaluttomuus, raajojen turvotus ja hematologiset muutokset.. 20 vuotta sitten vielä harvinainenKun Suomen Eläinlääkärilehti vuonna 2010 julkaisi jutun hevosen granulosyyttisestä anaplasmoosista, artikkelissa todettiin, että bakteerin aiheuttama tauti "on Suomessa vielä harvinainen, mutta tulevaisuudessa yleisempi, koska sitä levittävät puutiaiset yleistyvät kaiken aikaa".Yliopistollisen eläinsairaalan päivystykseen oli kuitenkin jo syyskuussa 2008 tuotu Lounais-Suomesta 10-vuotias kylmäverinen ruuna, joka oli ollut ympärivuorokautisesti laitumella ja sairastunut äkillisesti. Oireina olivat apaattisuus, raskas hengitys, haluttomuus liikkua ja jalkojen raahaaminen. Oireet oli havaittu edellisenä päivänä, jolloin eläinlääkäri oli tutkinut hevosen ja sille oli annettu trimetopriimia ja sulfaa suun kautta ja meloksikaamia injektiona.Hevosen granylosyyttinen anaplasmoosi todettiin ensimmäisen kerran Kaliforniassa 40 vuotta sitten. Silloin taudinaiheuttajaa kutsuttiin nimellä Ehrlichia equi. Sittemmin hevosen granylosyyttistä anaplasmoosia on raportoitu suuressa osassa Pohjois-Amerikkaa ja Eurooppaa. On arvioitu, että tauti on alidiagnosoitu suurimmassa osassa Eurooppaa, koska suurin osa hevosista parantuu itsestään.Nyt 15 vuotta myöhemmin, ilmastonmuutos on tehnyt tehtävänsä ja Anaplasma on Suomessa, ja jo melko yleinen. Ruotsissa anaplasmoositapauksia on ollut tänä kesänä erityisen runsaasti.Puhekielellä puhutaan punkeista, mutta aivan tarkalleen kyse on puutiaisista, jotka kuuluvat punkkeihin. Punkkeihin kuuluu kuitenkin muitakin lajeja kuin puutiaiset. Kaikki ne ovat hämähäkkieläimiä.Parasitologiasta väitellyt eläinlääketieteen tohtori Katja Hautala kertoo, että Suomessa kerätyistä puutiaisista Anaplasma-bakteereita löytyi muutama vuosi sitten tehdyssä tutkimuksessa noin 3,5 prosentilta. Koirista otetuista näytteistä 5,3%:lta löytyi vasta-aineita, eli koirat olivat kohdanneet bakteerin."Voidaan arvioida, etteivät tartunnat hevosissakaan ole ihan harvinaisia", hän sanoo. "Suurin osa hevosten tartunnoista on todennäköisesti kuitenkin oireettomia ja vain noin viidesosa sairastuu. Tauti esiintyy tyypillisesti lievempänä alle neljävuotiailla hevosilla ja voi mennä ohi nuorilla vain muutaman päivän kuumeiluna. Sairastunut hevonen saa hyvän, muutamia vuosia kestävän immuniteetin uutta tartuntaa vastaan", Hautala kertoo.Vanhemmilla hevosilla vakavammat oireet, kuten korkea kuume, ruokahaluttomuus, jalkojen turvotus ja haluttomuus liikkua, ovat yleisempiä, mutta nämäkin menevät yleensä itsestään ohi.Hoitona on käytetty tetrasykliiniantibioottia, jolla tiedetään olevan sekundäärisesti tulehdusta ja kipua poistava vaikutus. Tiedetään, että antibiootti tappaa bakteerin eli sinällään tehoa Anaplasmaan, mutta onko Anaplasma kaikissa hoidetuissa tapauksissa oireiden aiheuttaja, vai onko se jokin muu kipu- tulehdustila, johon tetrasykliini auttaa, siitä ei ole varmuutta. Joka tapauksessa anaplasmoosi menee valtaosassa tapauksista ohi itsestään, eikä usein aiheuta minkäännäköisiä oireita. Kuolleisuus tautiin on hyvin pieni. Taudin aiheuttamat kuolemantapaukset johtuvat lähinnä koordinaatiovaikeuksien aiheuttamista vammoista ja sekundaari-infektioista.Antibioottiresistenssi pidettävä mielessäHautala huomauttaa, että antibioottihoitoa ei ole järkevää aloittaa kaikille tartunnan saaneille jo sen takia, että antibioottiresistenssi on vakava, maailmanlaajuisesti ihmisten ja eläinten terveyttä uhkaava ilmiö. Ikävä tosiasia on, että jokainen antibioottikuuri luo valintaetua antibiooteille vastustuskykyisille bakteereille."Suosittelisin seuraamaan hevosen yleisvointia ja huolehtimaan tukihoidosta, eli siitä, että hevonen syö ja juo riittävästi. Ja mahdollisesti käyttämään tulehduskipulääkettä kuumeen hoidossa", Hautala neuvoo.Antibioottihoitoa Hautala suosittelee vain tilanteissa, joissa hevosen yleisvointi menee huonoksi tai oireet pitkittyvät: "Eläinlääkärin harkinnan mukaan ja diagnoosin varmistamisen jälkeen."Myöskään hevosen valelemista erilaisilla torjunta-aineilla ei voi pitää ympäristön kannalta hyvänä ratkaisuna, kun ottaa huomioon pölyttäjähyönteisten maailmanlaajuisen ahdingon ja sen muodostavan valtavan uhan koko maapallolle.Hautala kehottaa poimimaan punkit päivittäin pois käsin. Siihen ei ole edes valtava kiire, sille bakteeri siirtyy uuteen isäntään puutiaisen suolistosta ja sillä menee siihen noin vuorokausi..Hyvin pidetty hevonen tarvitsee antibioottia harvemmin.Vaikeasti tavoitettava borrelioosi.Pitkässä ruohossa lymyilevä punkki on kesällinen matkalainen

40,2 astetta ja jalat paksuna – anaplasmoosi voi iskeä kovaa hevoseen, mutta antibiootti ei ole automaattinen ratkaisu

Aiheeseen liittyvää

40,2 astetta ja jalat paksuna – anaplasmoosi voi iskeä kovaa hevoseen, mutta antibiootti ei ole automaattinen ratkaisu

Puhelin unohtui taskuun, mutta into ei – Hietamäki starttaa Taikatummalla suomenhevosten Pohjola-sarjan finaalissa

Daniel Bachmannin valmennettava Anni Plith: ”Et usko miten paljon me treenataan kulman ratsastamista!”

Maailmanranking 8/2026: Aachen myllersi esteratsastuksen kärjen uusiksi, Jone Illi jatkaa vahvaa nousuaan