"Mitä monipuolisempi ja rikkaampi kokemustausta eläimellä on, sitä parempi stressinsietokyky sillä on", käyttäytymistieteilijä muistuttaa

Virikkeet ovat hevosen aivojen huoltotoimenpide. Kun eläimen aivoista pidetään huolta, hevonen kestää paremmin urheilukäytön tuomat paineet, toteaa eläinten käyttäytymis- ja hyvinvointitieteilijä (BSc Hons, MSc) Verna Vilppula..Hevosten käyttäytymiseen erikoistunut Vilppula luennoi Hevoset-messuilla hevosten hyvinvoinnista, tarhojen virikkeellistämisestä ja siitä, miten koneellistamisella voidaan edesauttaa eläimen vointia. .Hevosen pitää luonnollisesti saada liikkua ja olla ulkona. Vilppula muistuttaa, että kaiken hyvinvoinnin perusta on, että eläin saa ulkoilla ilman ihmistä..”Se ihmisen kanssa tapahtuva liikunta on sitä pientä extraa. Hevosta ei ole luotu liikkumaan korkeilla nopeuksilla kuin minuutteja päivässä. Silloin, kun se leikkii ja harjoittaa pakokykyään.”.Verna VilppulaVerna Vilppula on konsultti, jonka asiakkaina on sekä organisaatioita, yrityksiä että yksityisihmisiä. Palveluja ovat esimerkiksi talli- ja tarhasuunnittelu, luennot ja etävastaanotto hevosten käyttäytymisongelmien hoitoonTyöskennellyt hevosten kanssa monipuolisesti eri maissa, valmistunut Ypäjältä hevostenhoitajaksi 2010Opiskellut eläinkäyttäytymis- ja eläinhyvinvointitieteitä Englannissa ja Ruotsissa painottaen hevosia. Valmistuu maisteriksi kesällä.Vilppula vierastaa ihmisen ajattelua, että hevosen liikuntatarpeen voi ”pikakelata” sillä, että eläintä rasitetaan kovilla sykkeillä tunnin päivässä, koska sen pitäisi kävellä 20 tuntia päivässä pää alhaalla..Tarhojen tai häkkien, kuten Vilppula ulkoilualuetta kuvaa, koko on yksi, mihin Vilppula kaipaa standardia. ”Meillä ei ole häkkisuunnittelua. Häkin ainoa tehtävä on, että eläin ei pääse sieltä ulos. Sinne tehdään aidat ja ehkä pohja. Perustarhoissa on kyse samasta kuin rottien labralaatikoissa.”.Vilppula toteaa, että hevostalli on yhdenlainen eläintarha, mutta siinä missä esimerkiksi Korkeasaaressa asuvilla villihevosilla on laissa säädetty tarhan koko, Equus caballus -lajilla, eli kesyhevosella, sitä ei ole..Vilppulan mielestä tarhan pitäisi olla kooltaan sellainen, että hevonen mahtuu liikkumaan siellä kaikissa askellajeissa, myös kiitolaukassa..Hevosen terveydessä painotetaan liikaa raajoja, kun pitäisi miettiä aivoja."Verna Vilppulan mukaan hevosen hyvin kehittyneet aivot kestävät paremmin kilpailutilanteen aiheuttamaa kuormitusta.Hän on huomannut, että monesti ravitalleilla tarhojen muodot palvelevat hevosten liikkumista paremmin kuin ratsupuolella. Ravipuolelta tutumpi pitkänomainen, kapeampi tarha on paljon parempi kuin neliö..Saaliseläin vasta toissijaisestiHevonen tarvitsee kavereita, sillä se on Vilppulan mukaan ensisijaisesti sosiaalinen laumaeläin ja vasta toissijaisesti pakeneva saaliseläin..”Hevoselle pitäisi mahdollistaa paljon kävelyä, vähintään 10 000 askelta päivässä liikuntaa, sosiaalista kanssakäymistä ja vähintään 10 tuntia päivässä pureskelua”, hän kiteyttää..Tarhassa pitäisi olla paikka nukkua ja huoltaa kehoa, eli pehmeä piehtaroimispaikka. Parasta olisi, jos piehtarointiin olisi sekä hiekkaa että mutaa, josta saa myös hyönteissuojan ja viilennyksen..”Luonnossa hevonen kohtaisi jatkuvasti jotain uutta vaeltaessaan suurta elinaluetta ympäri vuodenaikojen mukaan. Sillä on tarve nähdä, kokea, haistaa, maistaa ja kuulla asioita ja kerätä tietoa ympäröivästä maailmasta.”.Edellä mainittujen aistien käyttämiseen ei monissa tarhoissa ole mahdollisuutta. Voi olla niin, että hevosen ainoa virike päivässä on se kerta, kun sille heitetään heinäkasa eteen..Erilaisten ruokapulmien lisäksi hevoselle kannattaa tarjota hajuja, kuten timjamia tai kahvinporoja.".Vilppula sanoo, että hän laskisi jokaisen hevosen ostohintaan heinäautomaatin, koska sellaisen tarvitsevat kaikki..Automaatteja on erilaisia, ja niitä löytyy sekä tallista että tarhoista. Esimerkiksi paalivahti on ison pyöröpaalin ympärille rakennettu suojus, jonka sivut on säädetty avautumaan tiettyyn aikaan..Vilppulan mukaan liikettä voi lisätä hevosten päivään, kun eri sivut aukeavat erillisiin aitauksiin ja hevoset joutuvat kiertämään aitaa päästäkseen syömään..”Erilaisille asioille voi etsiä luovia ratkaisuja. Automaatit voi myös täyttää virikkeillä etukäteen.”.Mitä hän tarkoittaa virikkeillä? Miten tarhasta voi saada paikan, jossa hevonen aidosti viihtyy?.Virikkeiden tarkoitus on mahdollistaa eläimille lajityypillistä puuhaa ja mielekkäitä elämyksiä. Virikkeiden luomiseen on vain mielikuvitus rajana, Vilppula sanoo. Ne voivat olla heinää ja erilaisia kasveja sisältäviä pahvilaatikoita, mehutölkkejä tai kangaskasseja ja tyynyliinoja..”Olen laittanut myös vanhoihin housuihin, paitoihin, kumisaappaisiin ja isoihin koirien aktivointileluihin ruokaa. Erilaisten ruokapulmien lisäksi hevoselle kannattaa tarjota hajuja, kuten timjamia tai kahvinporoja.”.Vilppula loisi hevoselle virikekalenterin. Sitä voisi kutsua myös aivojen huolto-ohjelmaksi. Virikekalenteri toimii siten, että hevoselle tarjotaan jokaiselle päivälle yhdistelmä vaihtuvia elementtejä, kuten erilaisia syömisvirikkeitä ja aistielämyksiä..Myös yksinkertaiset lelut voivat olla hevoselle mieluisia, varsinkin, jos ne annetaan lyhyiksi ajoiksi kerrallaan. Hevostarhoissa näkyy jonkin verran aktivointipalloja, joita eläimet tykkäävät heitellä ja kanniskella, Vilppula sanoo..Palloon voi myös sitoa liehukkeita, jolloin siitä tulee kiinnostavampi. Uutuudentunne on aivoille tärkeää, siksi puuhaa on hyvä tarjota vaihdellen, muunnellen ja monipuolisesti, Vilppula vinkkaa..”Kun hevosen jo käyttämät virikkeet poistetaan tarhasta ja karsinasta päivittäin, ne ehtivät välillä hieman unohtua ja ovat arvokkaita myös seuraavalla viikolla.”.Vilppula sanoo, että ihminen saa lisäarvoa hevosen silmissä, kun hän tuo eläimelle jotain hauskaa ajanvietettä ilman, että ihminen vaatii hevoselta mitään..”Oppimisteorian perusteita. Jos olet paikalla, kun hevosella on kivaa, sinä olet yhtä kuin kiva. Hevosen mukavat kokemukset ihmisen läsnä ollessa ovat hyvän suhteen pohja. Toivoisin, että me lähestyisimme eläimiä kokonaisuuksina, joilla on omia tavoitteita ja mieltymyksiä.”.Vilppula on huolissaan siitä, että ihmiset eivät anna hevosille tarpeeksi mahdollisuuksia kehittää niiden aivoja. Kun aivot ovat hyvin kehittyneet, eli isot ja niissä on paljon poimuja, hevonen todennäköisesti kestää paremmin esimerkiksi kilpailutilanteen aiheuttamaan kuormitusta..”Hevosen terveydessä painotetaan liikaa raajoja, kun pitäisi miettiä aivoja. On fakta, että mitä monipuolisempi ja rikkaampi kokemustausta eläimellä on, sitä parempi stressinsietokyky, vastustuskyky ja oppimiskyky sillä on.”.Esimerkiksi kilpailutilanteet kovine äänineen, hälinöineen, valoineen ja liikkeineen ovat sokki eläimen hermostolle. Mutta jos sillä on ollut jo varsa-ajoista tarpeeksi virikkeitä ja mahdollisuuksia lajityypilliseen käyttäytymiseen, eikä sitä ole vieroitettu liian varhain, se voi olla hyvinvoiva kilpahevosenakin..Vilppula ei siis näe estettä hevosen urheilukäytölle, jos eläimelle on luotu edellytykset siihen ja jos suurin osa sen elämästä on laadukasta hevosen arkea..Hän ei usko, että eläin, joka seisoo pienessä karsinassa tai tarhassa yksin 20 tuntia vuorokaudessa ja sitten pannaan suorittamaan vaativia tehtäviä, on siihen oikeasti kykeneväinen. Ainakaan ilman, että siihen liittyisi hyvinvointiongelmia..”Jos hevosella on läheisiä hevosystäviä, hevonen saa liikkua paljon ilman ihmistä, se on hyvässä kunnossa niin fyysisesti kuin mielenterveydeltään, se on siedätetty ja koulutettu oikein sen tehtäviin, eikä se kärsi, niin urheilukäyttö voi jossain määrin olla mielestäni ok.”.Hevoselämän ongelma: Liikaa aikaa.Hevosella on erilaiset aivot.Aivot väistelevät määrittely-yrityksiä.Auttaisiko pehmeämpi peti hevosten uniongelmiin? "Uni on hevosellekin hyvinvointitekijä"

"Mitä monipuolisempi ja rikkaampi kokemustausta eläimellä on, sitä parempi stressinsietokyky sillä on", käyttäytymistieteilijä muistuttaa

Aiheeseen liittyvää