Tietokonetomografialaitteella korkearesoluutiokuva aiempaa syvemmältä hevosen elimistöstä

Tämä juttu on julkaistu Hevosurheilussa vuonna 2021, jolloin laite oli juuri saapunut maahan. CT (computed tomography) on uudemman sukupolven röntgenkuvantamista, jossa kuvia otetaan joka ilmansuunnasta. Suomeksi käytetään myös termiä TT (tietokonetomografia).Kuvaaminen kestää vain hetken kerrallaan, 20-40 sekuntia, jona aikana saadaan jopa 700 röntgenkuvaa. Tietokoneohjelma kokoaa näistä sadoista kaksiulotteisista kuvista yhden kolmiulotteisen kuvan tietokonelaskentaa käyttämällä. Kuva rakentuu kerroksittain ja sitä voi kuoria milli kerrallaan pinnasta kohti ydintä, kuin kuorisi omenan.Laitetta demonstroiva saksalainen myyntikonsultti Andreas Hoelling näyttää kuvasarjan koiran päästä, jossa aloitetaan karvapeitteen peittämästä päästä ja jatketaan aina aivojen sisimpään kerrokseen asti, milli tai pari kerrallaan. Kuvat ovat niin halutessa värillisiä, joskaan värit eivät ole oikeita, vaan värityksen tekee tietokone siihen syötettyjen esitietojen ja kudoksen tiheyden perusteella.Vermossa on haaveiltu tästä laitteesta jo muutama vuosi, ja viime perjantaina se sitten saapui maahan.Hintaa masiinalla on, mutta Vermon klinikan laskelmien mukaan kymmenen vuoden kuluessa laitteen olisi pitänyt maksaa itsensä takaisin. Miten laite toimii?Miten CT-kuva otetaan? Rauhoitettu hevonen talutetaan kevyen pakkopilttuun näköiseen karsinaan, jonka toisessa päässä on 120 senttiä läpimitaltaan oleva pyöreä kehikko. Röntgenkuvat ottava laite on tässä pyörylässä, joka liikkuu 360 astetta kuvattavan kehonosan ympärillä.Hevosen pää ja kaula asetetaan pyörylän läpi pehmustetulle pöydälle ja sitä aletaan asetella paikoilleen, jotta se liikkuisi mahdollisimman vähän, jolloin saadaan tarkimmat kuvat. Hevonen on vähintäänkin puoliunessa, mutta jos päätä ei tueta riittävästi, painovoima tekee tehtävänsä, ja se saattaa repsahtaa johonkin suuntaan.Tähän asetteluun kuluu itse asiassa eniten aikaa. Itse kuvaus kestää alle minuutin kerrallaan.Pieni liike voidaan antaa anteeksi, sillä laitteessa on ohjelma, joka kykenee korjaamaan sen aiheuttaman epätarkkuuden tiettyyn pisteeseen asti, mutta mahdollisimman liikkumatta on paras. Ihmisten vastaavassa laitteessa maataan selällään paikallaan eräänlaisessa kelkassa, joka liikkuu pyöreän kehikon läpi. PegasoLaite on italialaisen startup-yrityksenä aloittaneen Imaginaliksen kehittämä tietokonetomografinen kuvantamislaite nimeltään Pegaso, ja uutta siinä on se, että se on tehty hevosten mitoille. Vastaavan kokoluokan laitteita on Suomen maahantuojan edustajan, LifeMedin Marko Linnalan mukaan maailmassa neljäkymmentä, Euroopassa joitakin, ja Pohjoismaissa yksi.Linnala kertoo kuulleensa, että Arabiemiraatteihin ollaan hankkimassa samaa laitetta, ja sillä tullaan kuvaamaan delfinaarion asukkeja, delfiinejä ja miekkavalaita.Ihmisille ja pienemmille eläimille CT-laitteita ollut joitakin kymmeniä vuosia, ja niitä on voinut soveltuvin osin tietysti käyttää hevosille mutta niihin hevonen on täytynyt kaataa eli nukuttaa, ja silloinkin on voitu kuvata vain jokin pienehkö ruumiinosa, vaikkapa jalka. Kuten Equivetin eläinlääkäri Laura Muilu huomauttaa, kaatamisessa on aina riskinsä.Muilu kertoo, että laite tulee parantamaan erityisesti hevosten pään ja kaulan alueen diagnosoimista. Myös jalat otetaan myöhemmässä vaiheessa ohjelmaan, mutta tämä tulee vaatimaan täysnukutuksen ja tarkoitusta varten suunnitellun pöydän, jolla hevonen makaa.”Murtumatapauksissa voidaan nähdä kolmiulotteisesti, mihin suuntaan ruuvi täytyy sinne jalkaan laittaa”, Muilu havainnollistaa CT-kuvantamisen etuja.CT-laitteen erikoisalaa on kovan kudoksen kuvaaminen. Luu on ominta, mutta myös muut kudokset kuvassa erottuvat tarkemmin kuin perinteisillä menetelmillä. Laitteella saa nähtäväkseen korkearesoluutioisen kuvan, jossa kova ja pehmeä kudos erottuvat terävästi.Pegasolla on mahdollista tarkastella mikromurtumia, nivelsiteiden repeämiä ja joskus jopa rustovammoja, joita ei ole perinteisillä laitteilla saatu näkyviin. Kuvannettavan kohteen joka puolelta kerätään dataa. Kuva muodostuu riippuen kudoksen tiheydestä ja kudoksen alkuaineiden järjestysluvusta röntgenputken pyörähtäessä kuvauskohteen ympäri.CT-kuvissa voidaan parhaiten erottaa luiset rakenteet, mutta myös pehmytkudoksia pystytään melko hyvin erottelemaan toisistaan niiden tiheyserojen perusteella.Eri kuvantamismenetelmät ovat erikoistuneet eri kudoksiin. CT on omimmillaan kovan eli tiheän kudoksen kuvaamisessa. Magneettiresonanssi puolestaan soveltuu erityisesti pehmytkudoksiin.”Aiemmin ollaan eri kuvantamismenetelmillä esimerkiksi kaulasta nähty vain ylhäällä, alhaalla tai päällä olevia kudoskerroksia. Ultraäänihän esimerkiksi pysähtyy luuhun”, Muilu kertoo.Tietyissä tutkimuksissa on voi käyttää varjoainetta parantamaan kudosten erottuvuutta entisestään. Varjoaineen käyttö on mahdollista myös eläimillä.. 120-senttinen käänneltävä kehikko mahdollistaa CT -kuvauksen suorittamisen hevosen seisoessa. Laite ulottuu C6/7-nikamaan asti. CT-kuvauksen avulla päästään nykyisin jopa lähes patologisen näytteen tarkkuuteen, kolmessa ulottuvuudessa.Esimerkiksi kaularangan seitsemäs nikama on niin syvällä lihasmassojen alla, että sitä on tähän asti ollut hankala saada kunnolla näkyviin.”Esimerkiksi hampaiden kuvantamisessa laite on hyvä. Saa hampaiden juurikanavatkin näkyviin, kun mietitään, pitääkö jokin hammas vaikka poistaa vai juurihoitaa. Poskiontelo-ongelmat, erilaiset kasvaimet... Onhan ne hampaanjuuret saatu jollakin tapaa näkyviin vanhallakin röntgenkuvantamismenetelmällä, mutta kuten totesin, siinä on aina jokin toinen kerros päällä tai alla, kun se röntgenkuva on kaksiulotteinen litistetty läpivalaisu, jossa kaikki kerrokset on litistetty vain yhdeksi kerrokseksi”, hampaita paljon hoitava Muilu kertaa.Jutuntekopäivänä klinikalla on kolme asiakasta otattamassa hevosistaan Suomen ensimmäisiä kokokaularankakuvia. Hevosia on tutkittu muilla menetelmillä, ja joitakin löydöksiäkin on. Mukana on myös sellaisia, joiden oireet ovat epämääräisempiä, koska ei ole ollut mahdollisuutta katsoa riittävän syvälle kudokseen.Yhdellä kouluratsastaja Sara Maattolan hevosista on ollut ajoittaista tuntumaongelmaa, ja hän haluaa nyt nähdä, onko sillä mahdollisesti kaularangassaan jotakin, mikä selittäisi ratsastajan havainnot. Epäilyä lisää se, että hevonen on joskus varsavuosinaan kaatunut kuljetettaessa melko pahasti ja saanut siinä tilanteessa myös toisen hevosen talloman päähänsä.”Aina me ollaan vähän mietitty, että onko siitä mahdollisesti jäänyt jotakin”, Maattola toteaa.Myöhemmin iltapäivällä kuvattavaksi tulee lisäksi sellainen hevonen, joka on kaatunut ratsastajansa kanssa.”Jos kaulaan tulee esimerkiksi nivelrikon takia hermopainetta, se voi aiheuttaa tuon tyyppisiä oireita, koska hevonen ei silloin välttämättä hahmota, missä sen jalat ovat”, Muilu toteaa.Kaularangassa on melko usein ongelmia.”Joskus tulee vastaan hevosia, joilla pää ei käänny toiseen suuntaan ollenkaan, ja se voi silti olla suorittava hevonen. Tällainen tilanne voi hiipiä vähitellen, jolloin ratsastaja ei tavallaan huomaa sitä. Paljon niitä hevosia voidaan kyllä auttaa, kunhan tiedetään, missä se vika on.”. Italialainen Cosimo Lorenzetto Bologna Imaginalis-yrityksestä oli neuvomassa tiiminsä kera.”Kuvat me lähetämme toistaiseksi vielä kommentoitavaksi saksalaiselle lausuntopalveluyritykselle Diplovetille. Kunhan tulevaisuudessa opimme riittävästi, tulkitsemme todennäköisesti osan kuvista itse”, Muilu kertoo. Potilaan saama säteilyannos CT-tutkimuksissa on suurempi kuin tavallisissa röntgenkuvauksissa. Ihmisillä säteilyannokset ovat riskitekijä ionisoivasta säteilystä aiheutuneen syövän ilmaantumiselle, ja CT-kuvaus tulisi suorittaa vain jos kuvauksesta saatava diagnostinen hyöty ylittää mahdolliset haittavaikutukset. Pegaso-laitteen säteilyn määrä on valmistajan mukaan 60–90 prosenttia pienempi kuin vanhemmissa, aiemman sukupolven laitteissa.Röntgensäteet eivät kuitenkaan koskaan ole vaarattomia ja kuvaustilanteessa kaikki samassa huoneessa olevat suojataan lyijyliiveillä ja lyijyseinillä. Lorenzetto Bologna kertoo, että eläimelle tilanne on tyystin toinen. Kuvattava eläin saa toki myös säteilyä, mutta säteilyn karsinogeeninen eli syöpää aiheuttava vaikutus ei ehdi muodostua merkittäväksi, sillä se vaikuttaa vasta kymmenien vuosien kuluessa. Riski kasvaa vasta eläimen ollessa jo hyvin iäkäs, jos silloinkaan.

Tietokonetomografialaitteella korkearesoluutiokuva aiempaa syvemmältä hevosen elimistöstä

Aiheeseen liittyvää