Toimiva pihatto vaatii pysyvän lauman - "Hevoset ovat kaikki kodinvaihtajia"

Ratsastusalan yrittäjä Annika Schulman luennoi pihatoista Ratsastajainliiton Hämeen alueen webinaarissa syyskuussa. Schulman painottaa, että hevosen koti on lauma, ja siksi sen pysyvyydellä on iso merkitys..Hevonen ei voi suorittaa normaalilla tasolla, jos kaikki muu sen maailmassa mullistuu..Annika Schulman muistuttaa, että tallin vaihtaminen on hevoselle stressi, vaikka tavallista onkin.”Lauma on hevoselle sen elämäntapa, tuki ja turva. Hevoset muodostavat lauman aina, myös silloin, kun ne asuvat karsinatallissa”, Schulman sanoo..Hän miettii, että hevoselle tuttu turva ei ole niinkään mikään paikka, vaan se on ennemmin lauma. Vasta jos hevosella ei ole laumaa, alkaa paikka muodostua sille tärkeäksi..”Aina kun olen siirtänyt kokonaisia laumoja paikasta toiseen, on muutto ollut hevosille kiva asia. Ne ovat olleet uteliaita, ja niillä on ollut hauskaa, koska turva on seurannut mukana”, hän selittää..Yksin oleminen taas on hevoselle lähtökohtaisesti vaikeaa, eikä hevonen yleensä osaa olla yksin, ellei sitä opeteta sille..”Mutta hevosen ei kuulu elää yksin eikä tarhata yksin. Ajattelemme helposti, että oma hevonen on se erikoistapaus, jonka pitää olla yksin, mutta melkein aina se riippuu olosuhteista”,..Ihmiselläkin on oma roolinsa laumassa, mutta ihminen ei ole hevonen eikä hänen pidä pyrkiäkään hevoseksi. Toisaalta ihminen voi olla laumassa resurssi, josta hevoset saattavat alkaa kilpailla..Schulman huomauttaa, että varsojen kohdalla yleinen ajatus on se, että ne oppivat aina tulemaan toimeen keskenään. Hänen mielestään sama koskee aikuisiakin hevosia, kunhan tilaa on tarpeeksi..”Se on hyvä ajatus meille kaikille, että lähtökohtaisesti hevonen on utelias, kiinnostunut ja hyväntahtoinen ihmisiä ja muita hevosia kohtaan”, hän sanoo..Normaali, hyvinvoiva hevonen ei hyökkäile, pure tai potki muita. Schulman neuvoo, että jos tällaista käytöstä esiintyy jatkuvasti, pitää katsoa läpi hevosen elämän kokonaistilanne. Myös karsinatallissa järjestyksen on oltava sellainen, että lauman dynamiikka toimii, eivätkä hevoset tunne itseään ahdistetuiksi..Tästä on kyseHevosten pihattoasuminen kiinnostaa laajastiPihatossa lauman toimivuus korostuu, eikä hevosten vaihtuvuus saisi olla liian suurta..Lauman tärkeys tarkoittaa myös sitä, että niin yleistä kuin se onkin, muuttaminen pois tutusta laumasta ja tallista on hevoselle iso stressi..Schulman toivoo, että tämä otettaisiin hevosalalla nykyistä paremmin huomioon. Hevosille tyypillisiä keskinäisiä pitkäaikaisia kiintymyssuhteita kannattaisi pyrkiä vaalimaan ja kun muutto on pakollinen, sitä kannattaa yrittää helpottaa..”Koirien kohdalla puhutaan kodinvaihtajista, ja sellainen on erityinen tapaus. Hevoset taas ovat kaikki kodinvaihtajia. Se on niin tavallista, että sitä ei paljoa ajatella”, hän harmittelee..Schulman neuvoo, että esimerkiksi kun hevonen vaihtaa tallia tai laumaa, sille pitää antaa aikaa käsitellä asia. Se ei tarkoita lomaa, sillä tuttu valmentautuminen tutun ihmisen kanssa voi rentouttaa, mutta kova treeni ja kilpaileminen kannattaa jättää hetkeksi tauolle..”Hevonen ei voi suorittaa normaalilla tasolla, jos kaikki muu sen maailmassa mullistuu”, Schulman sanoo..Hän painottaa, että kun hevonen pystyy rentotumaan hyvin kotona, se kestää paremmin myös kilpaurheilun tuoman stressin matkoineen..”Kun hevoset tulevat kisamatkalta kotiin, ne kävelevät alueensa läpi, piehtaroivat, huokaisevat ja ovat kuin kotona. Kun hevonen palaa kisamatkalta pihattoon, se on sama kuin me laitettaisiin verkkarit jalkaan ja relataan psyykkisesti ja fyysisesti”, hän sanoo..Hevoslauma kommunikoi keskenään vivahteikkaasti. Schulman pitää tämän kommunikoinnin seuraamista yhtenä hienoimmista asioista hevosten kanssa..”Hevoset ovat kehollisia olentoja, jotka kommunikoivat keskenään jo kaukaa ja hienovaraisesti. Ne kommunikoivat koko keholla, ei pidä katsoa vain korvia ja häntää”, hän selittää..Sama hevonen voi olla eri laumoissa erilainen, ja luonteen lisäksi myös hevosen fyysinen kunto vaikuttaa siihen, miten se pärjää laumassa..Hevoslauman hierarkia on asia, joka aiheuttaa keskustelua. Monien tutkimusten mukaan johtaja vaihtuu tilannekohtaisesti ja hevosilla on ystävyyssuhteita..”Mutta onhan joka laumassa jonkinlainen järjestys”, Schulman sanoo..Lauman dynamiikalle hän näkee olevan hyväksi, jos siellä on selvä johtaja, joka osaa asiansa, mutta ei tee itsestään suurta numeroa. Parhaimmillaan sen ei tarvitse kuin kääntää korvaansa, niin muut lakkaavat rettelöimästä keskenään..Uusien hevosten laittaminen pihattoon aiheuttaa melkein aina laumaan epävakautta. Joskus uudelle hevoselle käytetään totutustarhaa pihaton keskellä, mutta Schulman näkee, että se tuo liikaa stressiä uudelle tulokkaalle, kun se on lauman keskellä mutta ei pääse liikkumaan lauman kanssa..”Itse pidän mieluummin uutta hevosta eri tarhassa ja vuorottelen lauman jäseniä kahdestaan sen kanssa puoli päivää kerrallaan, tai sitten päästän kaikki maneesiin hyvällä pohjalla tutustumaan”, hän kertoo..Ison lauman etuja on se, että sen sisälle mahtuu useampia pienempiä ryhmiä..Ihmiset voivat osaltaan tasapainottaa lauman muodostumista. Schulman itse käy pihattoaitauksessa hoitamassa uutta hevosta ja huolehtii, että silloin muut hevoset pysyvät loitolla. Mukaan hän ottaa vaikka riimunnarun, että tarvittaessa sitä heittämällä saa muut pysymään poissa. Käsittely laumassa vaikuttaisi auttavan muita hyväksymään tulokkaan..Erityisen tärkeää hänen mielestään olisi se, että jokaisella tallilla, jossa hevoset ovat laumoissa, olisi kaikilla ihmisillä samat käytännöt niiden käsittelemiseen. Kun toimintasäännöt ihmisille ovat yhteiset, myös lauman rauha paranee..Hevosten hakeminen laumasta on riskialtis tilanne, kun hevosia siirrellään ja niiden pitää väistää ihmistä. Kokemuksen, tarkkailemisen ja yhteisten käytäntöjen avulla lauman käytöstä oppii ennakoimaan, jolloin ongelmia saa ehkäistyä..”Pitää ymmärtää, että jos hevosesi asuu laumassa, sinä käsittelet aina myös laumaa jotenkin, koska olet vuorovaikutuksessa sen kanssa”, Schulman muistuttaa..Annika Schulman itse aloitti hevosalan yrittäjänä 1990-luvun puolivälissä karsinatallin pitäjänä ystävänsä kanssa. Siihen aikaan pihaton ajateltiin olevan lähinnä sopiva kasvuympäristö varsoille, eikä käyttöhevosia paljoakaan pidetty pihatoissa..”Pihatto koski varsoja. Myöhemmin ne otetaan talliin, ja niistä tulee sivistyneitä olentoja”, Schulman naurahti..Kun hänen yrityskumppaninsa kävi opintomatkalla Amerikassa, tämä palasi Suomeen liekeissä pihattoinnostuksesta. Se tarttui Schulmaniin, joka samalla siirsi hevosensa kengättömiksi..Schulmanin seuraava talli olikin jo vanhaan navettaa tehty pihatto, ja sen jälkeen hän on perustanut kolme pihattoa lisää. Hänellä on ollut pihatoissa kilparatsuja, koulutettavia ja nuoria. Lyhytaikaiset hevosasiakkaat hän laittaa omaan pienempään pihattoon. .Vuosikymmenten kuluessa pihatot ovat yleistyneet Suomessa valtavasti, ja nykyään ne kiinnostavat ihmisiä laajasti..Schulman painottaa, että pihatosta on hevosten hyvinvoinnille paljon hyötyä. Hyvässä pihatossa ne pääsevät liikuskelemaan, syömään, ulkoilemaan ja seurustelemaan muiden hevosten kanssa oman tahtonsa mukaan, mikä lisää hyvinvointia. Isossa laumassa ja isossa tilassa hevonen liikkuu yleensä enemmän..Schulmanin kokemusten mukaan erityisesti nuoria hevosia opetettaessa on eduksi, kun ne asuvat laumassa ja pihatossa, jolloin ne ovat perustyytyväisiä, eikä niille kerry ylimääräistä energiaa..Schulman näkee tärkeäksi, että pihatossa on tarpeeksi iso sisätila, niin että koko lauma mahtuu viettämään aikaa siellä. Hänen kokemustensa mukaan hevoset ovat pihatossa sisällä mieluiten kesällä kuuman ja paarmojen aikaan sekä silloin, kun sataa viikkoja putkeen..”Sisätila ei voi olla pieni koppi, jonne mahdutaan juuri ja juuri”, hän painottaa..Hevosten viihtyvyydelle hyvästä olisi, että hevoselle löytyisi naposteltavaa kuten heinää tai olkea, ja mielellään vaikka metsätarha tutkittavaksi. Luonnossa hevonen käyttää 16 tuntia vuorokaudessa ruoan hakemiseen ja vain nelisen tuntia nukkumiseen pikkupätkissä..Hevosella onkin luontainen tarve etsiä ruokaa. .”Pureminen, näykkiminen, hamuilu ja näprääminen juontavat juurensa tästä tarpeesta tai sen puutteesta”, Schulman sanoo..Ruokinta-automaatteihin hänellä ei ole vahvaa kantaa. Ne voivat toimia hyvin ja auttaa, mutta joskus hevoset vain seisovat odottamassa ruoan putoamista, mikä vähentää niiden aktiivisuutta. Automaattien, heinäverkkojen ja vapaan heinän käyttö onkin harkittava tapauskohtaisesti..Pihatossa tilan tärkeyttä ei voi liikaa painottaa, sillä mitä enemmän tilaa, sitä vähemmän ongelmia, Schulman sanoo. Toisaalta tuttu ja pysyvä lauma voi elää tyytyväisenä vähän ahtaammassakin. Kaksi eri sisäänkäyntiä on useimmiten tarpeen..Schulman toteaa, että jos pihatossa tulee potkuja tai haavoja, melkein aina syy on se, että tilaa on liian vähän, hevosilla on hokkikengät tai lauma vaihtuu liikaa..Schulman itse pitää mielellään sukupuolien suhteen sekaryhmiä, mutta lauman tulkinta on helpompaa, jos tammat ja ruunat ovat omissa pihatoissaan. .”Ruunat ovat leikkisämpiä ja tammat passiivisempia. Jos laumaan haluaa aktiivisuutta, kannattaa suosia sekalaumoja. Usein nuoretkin tammat ovat passiivisempia kuin pojat”, hän pohtii..Pihattoyrittäjiä Schulman neuvoo katsomaan hinnat riittäviksi. Asiakkaat kannattaa pyrkiä sitouttamaan niin, että laumat olisivat pysyviä. Yksi hyvä käytäntö on, että uusia hevosia otetaan vain kesäaikaan. .”Eräältä ison yksityistallin omistajalta kuulin idean, että asiakkaat voisivat olla valmiimpia pihatto- ja karsinatallin välimuotoon. Sellainen, jossa karsinoista olisi ovet auki suoraan tarhaan ja samassa olisi vain 2–3 hevosta”, hän vinkkaa. .Larva-Jussilassa panostetaan kotouttamiseenLarva-Jussilan tilalla Etelä-Pohjanmaalla asuu talvisin noin 90 hevosta, melkein kaikki pihatoissa.Riikka Takaneva Larva-Jussilasta painottaa, että uusien hevosten tuomiseen pihattoon pitää käyttää tarpeeksi aikaa. Jos talvisaikaan tallille muuttaa uusi tamma, se saattaa viettää aikansa yksittäispihatossa tai yhden kaverin kanssa kesään saakka. Sitten kun kesä on vietetty laitumella muiden kanssa, seuraava talvi menee jo hyvin laumassakin.Talvisin Larva-Jussilassa on vuotiaita varsoja 40–50, ja ne pidetään 2–4 laumassa. Oriit ja tammat ovat aina erikseen, ja esimerkiksi viime vuonna omat varsat olivat omassa kahdessa ryhmässä ja vierailla oli omat kaksi ryhmää.Kaikki varsat syövät lisärehut päivittäin niin, että ne ovat riimusta kiinni. Osa on kiinni seinässä, osan pitää opetella laittamaan pää ruokintapöydälle. Ruoka on hyvä houkutin, joten oppiminen on nopeaa.Kaikilla on vapaa heinä, ja kun väkirehut annetaan jokaiselle erikseen, voivat suomenhevoset ja lämminveriset olla samassa pihatossa. Kun kesällä väkirehut jaetaan yhteisesti, pitää laumat jakaa roduittain, jotta lämminveriset saavat tarpeeksi rehua eivätkä suomenhevoset liho.Varsoja lisätään pihattoon neljässä erässä. Varhaisimmat tulevat loka–marraskuussa, viimeisimmät tammikuussa. Uudet varsat laitetaan pihattolaumoihin aina karsinatallin kautta niin, että ne ovat päivät muiden pihattolaisten kanssa, mutta menevät yöksi karsinaan lepäämään. Niin varmistetaan, että ne varmasti nukkuvat ja syövät tarpeeksi..Uusia varsoja tulee aina kerralla vähintään kaksi, joten niillä on myös karsinassa kaveri.”Orivarsat menevät yhtenä joukkona, mutta tammoilla joskus kestää, että ne saavat kaverin uudesta laumasta”, Takaneva kertoo.Hän painottaa, että pihatoissa pitää olla hyvät pohjat.Hyvä käytäntö on, että jos lauma on iso, makuuhallejakin saisi olla useampi”Hevoset muodostavat mielellään omia kuppikuntiaan ja liikkuvat ja lepäilevät niissä”, Takaneva kertoo.Varsat pärjäävät hyvin niinkin, että sisähallissa on vain yksi oviaukko, mutta aikuisilla hevosilla niitä pitää olla vähintään kaksi.Larva-Jussilassa kaikilla hevosilla on vapaa heinä, mutta suomenhevosilla on tarvittaessa paalin päällä verkko tai useampikin hidastamassa syömistä.Pihatto on Takanevan mielestä ehdottoman hyvä paikka hevosille, mutta hoitoa ne tarvitsevat. Esimerkiksi palelevia pitää loimittaa.”Mutta ei niitä karsinaan tarvitse sen takia laittaa, että niille tulee kylmä”, hän neuvoo.

Toimiva pihatto vaatii pysyvän lauman - "Hevoset ovat kaikki kodinvaihtajia"

Aiheeseen liittyvää