Varsojen sairastuvuus syynissä – vertailussa havainnot pihatoissa ja karsinoissa asuvista

Väitöskirjan ensimmäisen osatyön tavoitteena oli vertailla pihatossa ja karsinassa asuvien vieroitettujen varsojen sairastuvuutta sekä sitä, vaikuttavatko pihaton olosuhteet hengitystiesairauksien esiintyvyyteen. Toisessa osatyössä kartoitettiin varsoista kerättyjen sierainnäytteiden avulla S. zooepidemicus -bakteerin esiintyvyyttä ja geneettisiä variaatioita, sekä sen esiintyvyyden yhteyttä varsojen oireiluun.Viisi pihattoa ja kuusi karsinatallia kattaneessa tutkimuksessa oli mukana yhteensä 60 varsaa, joista otettiin tallikäynneillä sierainnäytteiden lisäksi verinäytteet fibrinogeeni- ja hemoglobiiniarvon määrittämiseksi. Lisäksi varsojen kuntoluokkaa arvioitiin asteikolla yhdestä viiteen.Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että hyvin myöhään syntyneet lämminverivarsat hyötyisivät siitä, että ne pidettäisiin tallissa ensimmäisen talven ajan.”Oli viitteitä siitä, että ne sairastuvat helpommin. Lisäksi lämminverivarsat olivat pihatossa hoikempia kuin suomenhevoset tai karsinassa pidetyt lämminveriset. Niiden ruokintaan pitäisi pihatossa kiinnittää erityistä huomiota”, Junkkari summaa..Streptococcus equi subsp. zooepidemicusHevosen normaaliin mikrobistoon kuuluva bakteeriOn olemassa kantoja, jotka muita todennäköisemmin pystyvät aiheuttamaan kliinisen sairaudenVoi aiheuttaa hevosilla kohtutulehduksia tai hengitystieinfektioitaBakteeria tavataan myös muilla eläimillä, kuten koirilla ja sioillaVoi tarttua hevosista myös ihmisiin, mutta tartunta on erittäin harvinainen.Tutkimus osoitti myös pihaton makuuhallin koon vaikuttavan varsojen tulehduksesta kielivään fibrinogeeniarvoon. Arvo oli korkeampi varsoilla, joilla oli vähemmän kuin 8 neliömetriä tilaa makuuhallissa. Uuden hevosten hyvinvointiasetuksen mukaan 8 neliömetrin tila pihatossa riittää 148–160 cm korkeille varsoille.”Mehän ei tiedetä tarkasti, että mikä se raja-arvo sitten tarkalleen on. Pääasia on kuitenkin, että tilaa on riittävästi ja ilmanlaatu sekä kuivitus ovat kunnossa. Ilmanvaihdon tulisi olla toimiva, mutta kuitenkin niin, että vetoa ei ole. Pihatto on hyvä paikka pitää varsoja, koska ne voivat elää lajityypillisesti, leikkiä ja levätä silloin kuin haluavat, mutta täytyy pitää huoli siitä, että tilat ovat asianmukaiset. Pihatossa pitää olla neljä seinää ja tuulensuojaliuskat, mieluiten myös tuulikaappi.”Lisäksi Junkkari kehottaa kiinnittämään huomiota varsamateriaaliin, jota pihattoon on tulossa. On varmistettava, että varsat tulevat keskenään toimeen ja tehtävä niille tarvittaessa yksilölliset ruokintasuunnitelmat.”Varsojen kuntoluokkaa täytyy seurata talven aikana. Suomenhevoset saattavat lihoa jopa liikaa, kun taas lämminveriset voivat olla liian laihoja.”.Pihatto on hyvä paikka pitää varsoja, koska ne voivat elää lajityypillisesti, leikkiä ja levätä silloin kuin haluavat, mutta täytyy pitää huoli siitä, että tilat ovat asianmukaiset. Reija Junkkari.Eläinten hyvinvointilaki määrää, että eläinten pitopaikassa täytyy olla tilat sairaiden ja vahingoittuneiden eläinten hoitamista ja eristämistä varten. Junkkari sanoo, että pihaton yhteydessä olisi hyvä olla lämmin sairaskarsina, johon vakavammin sairastuneet varsat voisi ottaa.”Lisäksi olisi mahtavaa, jos olisi jokin terveystarkastus- tai karanteenisysteemi, varsinkin jos uusia varsoja tulee muita myöhemmin. Voinnin seuranta ja lämmön mittaus aamuin illoin, ettei sairaita varsoja laitettaisi pihattoon sairastuttamaan koko laumaa.”Tutkimuksen toisen osan keskeisin tulos oli se, että S. zooepidemicus -bakteerin herkkyys antibiootille on edelleen hyvä. Kaikki löydetyt bakteerityypit olivat herkkiä penisilliinille, ja suurin osa myös sulfalle. Nämä ovat varsojen hengitystieinfektioiden hoidossa yleisimmin käytettyjä lääkkeitä, eikä toistaiseksi näytä olevan tarpeen ottaa käyttöön laajakirjoisempia antibiootteja.Tutkimus herättää aina mielenkiintoa tarkempia ja laajempia tutkimuksia kohtaan.”Olisi ollut hyvä päästä tutkimaan varsat jo lähtötalleilla, että oltaisiin päästy paremmin kiinni siihen, mikä kaikki vaikuttaa sairastuvuuteen. Ovatko varsat olleet jo valmiiksi kipeitä, vai sairastuvatko ne vasta pihattoon tullessaan? Lisäksi tutkittujen varsojen määrä oli melko pieni. Olisi hyvä, jos saisi toteutettua tutkimuksen niin, että olisi enemmän pihattoja ja talleja. Siinä pystyisi vakioimaan ryhmäkokoja ja olosuhteita, ja selvittämään sitä, onko esimerkiksi tuulikaapilla pihatossa vaikutusta. Ilmanlaatua olisi myös mielenkiintoista tutkia mittaamalla”, Junkkari sanoo.Lisäksi S. zooepidemicus -bakteerin kantojen tutkiminen koko maan laajuisesti voisi olla hyödyllistä, koska nyt tutkimus rajoittui Itä-Suomen alueelle.

Varsojen sairastuvuus syynissä – vertailussa havainnot pihatoissa ja karsinoissa asuvista

Aiheeseen liittyvää

Varsojen sairastuvuus syynissä – vertailussa havainnot pihatoissa ja karsinoissa asuvista

Susanna Frey on menehtynyt

Eläinten oikeudet eivät ole pääsemässä perustuslakiin – uusi kansalaisaloite suunnitteilla

Ratsastuksen viikko 18: Kansainvälistä vikellystä Ypäjällä