Vieroitus tehdään huolella – "Kasvattajalla pitää olla maalaisjärkeä, eikä kaikkea tarvitse lailla säätää"

Aiheesta on keskusteltu viime aikoina tavallista enemmän, kun uuden eläinten hyvinvointilain hevosasetukseen ehdotettiin kuuden kuukauden vähimmäisaikaa vieroitukseen. Keskustelussa taas on peräänkuulutettu jopa kahden vuoden vieroitusaikaa, koska luonnossa varsat usein seuraavat emoaan pitkään.Yrittäjät näkevät, että puolen vuoden iässä tehty vieroitus tuttuun varsalaumaan ei kuitenkaan stressaa varsaa paljoa tai pitkään. Moni toivoo, että vieroitusajankohdan valinnassa jätetään varaa kasvattajan omalle harkinnalle. Liikkuva seura on varsoille tärkeää, ja varsapihattojen ryhmät on muodostettava kerralla.Jos varsa jää kotiin, moni pienkasvattaja saattaa jättää sen vieroittamattakin..Varsojen vieroitusPerinteisesti varsat on vieroitettu Suomessa noin puolen vuoden iässä.Varsoja vieroitetaan nuorempina lähinnä siksi, että samaan pihattoon tulevat varsat saataisiin sinne suunnilleen samaan aikaan. Laumautumisen takia pihattoon ei voi siirtää varsoja kovin eriaikaisesti.Uudessa hevosten hyvinvointiasetuksessa esitetään, että varsojen minimivieroitusiän tulisi olla kuusi kuukautta. .Pihattoon pitää päästä kerrallaKaisa Nivola on eläinlääkäri, ja Uudessakaupungissa sijaitsevan Kallelan oriaseman yrittäjä. Heillä varsat vieroitetaan puolivuotiaina ja portaittain. Lakitekstiin Nivola ei kuitenkaan haluaisi tarkkaa puolen vuoden määräystä.”Sen myötä hevosten kokonaishyvinvointi laskisi”, Nivola sanoo.Hän toteaa, että varsalle on eduksi, jos se saa olla emänsä kanssa puoli vuotta tai pidempään, mutta kasvavalle varsalle emän kanssa olemista tärkeämpää olisi varsaseura.Nivola näkee, että puolen vuoden iässä varsat ovat jo varsin kypsiä ja henkisesti valmiita vieroittumaan, vaikka ne luonnonolosuhteissa vielä seuraisivatkin emää. Emän kuoleman takia orvoksi jääneet varsat pärjäävät ilman emoa jo kolmen kuukauden ikäisestä.Vieroituksen aikaan Nivola laskee tamman väkirehut minimiin. Alussa varsat ovat päivät yhdessä tammojen kanssa ja yöt omissa karsinoissaan. Vieroitus kestää noin viikon.Kallelassa kerätään yhteen aina 8–10 samanikäistä varsaa, jotka sitten ystävystyvät. Kun varsat muuttavat pihattoon, sinne voidaan yhdistää useampi porukka.Kallelan pihatto täyttyy jo omista varsoista, mutta yleensä isoihin pihattoihin otetaan myös vieraita varsoja. Niiden takia Nivola peräänkuuluttaa mahdollisuutta joustaa vieroittamisessa. Jos joku varsa on myöhäisempi, sitä ei voi tuoda pihattoon paria viikkoa tai kuukautta myöhemmin kuin muita varsoja, koska muut varsat eivät hyväksy sitä kunnolla joukkoon.”Myöhässä tulleita varsoja kiusataan melkein seuraavan kesän laitumeen asti, ja ne saavat helpommin infektioita ja muuta. Aika paljon varsoja syntyy vielä heinäkuullakin, mutta nekin on pakko saada varsaryhmään syksyllä silloin, kun porukka muodostuu”, Nivola painottaa.Varsojen liikkumista ja pihattoasumista hän pitää varsan kehitykselle ehdottoman tärkeänä..Tarvittaessa vatsansuojaa Rähälän hevostilalla Saarijärvellä suomenhevosia ja lämminveriravureita kasvattava Saara Mäkinen kertoo, että heille puolen vuoden ikä on se ohjenuora, jota pyritään noudattamaan.Kaikkiaan vieroittaminen tehdään tilanteen mukaan. Joskus 5 kuukauden ikäinen varsa voi olla hyvin reipas ja itsenäinen, mutta toinen on nyhverö vielä 7 kuukautta vanhana.”Monesti ne ovat tuolla laumassa pidempäänkin, jos ei ole sopivan ikäistä kaveria vieroitettavaksi, ja emät ovat hyvässä lihassa”, Mäkinen sanoo.Suomenhevostammoja varsat harvoin lypsävät laihoiksi, mutta lämminveristen kohdalla täytyy enemmän vahtia tamman kuntoa.”Suomenhevosia ei niin paljoa ala imetys rassaamaan, ne varmaan usein kärsisivät imettää vaikka seuraavaan varsaan saakka”, Mäkinen hymähtää.Tallilla hevoset pidetään usein pienessä porukassa niin, että pari tammaa varsoineen laiduntaa yhdessä. Kun vieroituksen aika tulee, varsat laitetaan samaan karsinaan, ja emät viereisiin karsinoihin. Alussa ne ovat päivät yhdessä laitumella ja yöt erikseen karsinoissa. Jos varsoja on vieroitettavaksi kerralla enemmän, annetaan niiden olla keskenään ja otetaan aina yksi tamma pois. Varsat voivat hyvin tutussa ryhmässä, vaikka oma emä ei olisikaan enää paikalla.Kun varsat siirtyvät pihattoon, ne menevät sinne aina vähintään kaksi kerrallaan. Jos varsa vaikuttaa stressaantuvan vieroituksesta pidempään kuin muutaman päivän, Mäkinen on ottanut tavaksi antaa sille joitain päiviä vatsansuojalääkettä mahahaavan ehkäisemiseksi.Tarkkaa päivärajaa vieroitukselle Mäkinen ei laittaisi lakiin.”Viikko tai kaksi suuntaan tai toiseen ei vaikuta, vaan korostaisin yksilöä, ja sitä tapaa ja tyyliä, miten vieroitus sujuu. Ja jos emää esimerkiksi ollaan laittamassa pois vaikkapa terveysmurheiden takia, on parempi joskus vieroittaa aiemmin, kuin pitää tamma kituuttamassa”, hän sanoo.”Esimerkiksi sellaisessa tilanteessa ei ole kiva joutua rikkomaan lakia, vaikka koittaa vain edistää eläinten hyvinvointia. Muutenkin kasvattajalla pitää olla maalaisjärkeä, eikä kaikkea tarvitse lailla säätää.”.Jokaisella oma tapansa Islanninhevosia Mäntsälässä kasvattava jalostusagronomi Minna Toivonen aloittaa mainitsemalla, että vieroitukseen on jokaisella oma tapansa. Islanninhevosten kanssa ei ole nuoruusvuosina kiire, sillä niillä saa kilpaillakin vasta 5-vuotiaana.Toivonen vierottaa varsat 7-8 kuukauden aikavälillä, ja kuutta kuukautta hän pitää ehdottamana aikarajana ainakin issikkavarsoille. Toivonen sijoittaa tammat ja varsat asumaan yhdessä tulevaan varsojen laumapaikkaan. Sitten tammat viedään laumasta pois hetkeksi ja pian jo muutamaksi tunniksi. Sitten tammat alkavat mennä yöksi sisälle, ja lopulta tammat käyvät varsalaumassa vain tissien tyhjennyksessä. Koko prosessi vie aikaa viikon verran, joskus vähän pidempään.”Varsat vähän huutelevat perään, mutta nopeasti ne asettuvat, kun on tuttua porukkaa, eikä niitä siirretä mihinkään”, Toivonen sanoo.Hän toteaa, että toki luonnossa varsat kulkisivat emiensä perässä pidempäänkin.”Mutta kyllä emo pyrkii ne vierottamaan, kun uusi varsa on tulossa. Ja itse näen, että varsoilla on tietty ikävaihe, 6–8-kuukautta, kun ne tuntuvat olevan kypsiä uuteen porukkaan. Jos menee siitä paljon vanhemmaksi, se menee vaikeammaksi”, hän miettii.Myös vieraalta tulevien varsojen kohdalla hän toivoo, että ne olisi vieroitettu ainakin osittain jo ennen siirtoa. ”Varsalle on iso elämänmuutos, jos yhdellä rysäyksellä loppuu maidon saanti, vaihtuu rehut, olinpaikka ja laumaseura, joten olisi hyvä jos se on edes vähän ollut ilman emää ennen kuin muuttaa uuteen paikkaan”, hän sanoo..Valmennukseen lähteminen isompi stressi Susanna Raevaaralla syntyy Rautalammin tilallaan vuosittain toistakymmentä varsaa. Heillä tilojen takia varsat vieroitetaan kertarysäyksellä.”Mutta kun varsoilla on ympärillään tutut hevoset ja tutut käsittelijät ja ne pysyvät saman lauman sisällä, se on aika kivutonta”, hän sanoo.Hän muistuttaa, että myös tutkimuksissa on havaittu pitkän vieroituksen aiheuttavan pidempää stressiä. Nopea vieroitus on vahvempi stressi, joka menee nopeasti ohi.Varsat hän vieroittaa aikaisintaan puolivuotiaina, Usein se tehdään kahdessa erässä: ensin aiemmin syntyneet, sitten myöhemmin syntyneet. Tammat otetaan talliin ja varsat siirretään ryhmänä omaan pihattoonsa. Koska pihatto on kylmä, vieroittaminen ei saa mennä liian pitkälle, ettei varsa joudu lämpimästä tallista koviin pakkasiin.”Meillä lopetetaan omat siemennykset käytännössä aina juhannukseen”, Raevaara paljastaa. Hän huomauttaa, että varsat ovat jo kolmen kuukauden iässä aika itsenäisiä. ”Varsat liikkuvat ja tappelevat omassa laumassaan ja tekevät omia juttujaan. Lauma on kovempi juttu kuin emä.”Hän näkee, että tiiviille varsalaumalle vieroitusta isompi asia on se, kun ne lähtevät vuotiaina valmennukseen ja muuttavat yksin karsinaan asumaan.”Nyt olemme alkaneetkin lähettää niitä valmennettavaksi aina samaan paikkaan yhdessä kaverin kanssa”, Raevaara kertoo..Suo siellä, vetelä täälläAnu Julmala-Jäntti varsottaa Hollolassa ravi- ja ratsuhevosia. Niitä syntyy 7–8 keväässä, hyvin eri aikaan kevättä ja kesää. Julmala-Jäntti kertoo, että hän on kyllä pohtinut, pitäisikö vieroituskäytäntöä muuttaa jollain tavalla. Se tuntuu kuitenkin toimivan hyvin ja varsojen kannalta mukavasti, ja toisaalta tavan vaihtaminen vaatisi isoja muutoksia talliympäristössä.Nyt Jäntti vierottaa kaikki varsat siinä vaiheessa, kun myös kaikkein nuorin on puoli vuotta.”Aika itsenäisestihän ne siinä vaiheessa puljaa”, hän sanoo.Varsat siirtyvät kerralla pihattoon, ja tammat jäävät tallin päiväksi. Varsat katselevat pihattoa ja kävelevät pian yhdessä syömään. Seuraavana päivänä tammat jo tulevat ulos, saman rakennuksen toiselle puolelle.”Olen itse se, joka hermoilee eniten, että taas on vieroituspäivä. Vahdimme niitä aika tarkasti ensimmäisen vuorokauden”, Julmala-Jäntti naurahtaa.Myös hän näkee kerralla vieroituksen hyvänä tapana. Sen sijaan hän on miettinyt siirtymistä tapaan, jossa varsat vieroitettaisiin vasta keväällä, kun ensimmäiset uudet varsomiset alkaisivat lähestyä.”Että olisi se sama porukka maaliskuulle asti”, hän miettii.Toisaalta kerran, kun hän vierotti kaikki varsat myöhässä yhden varsan jalkavamman takia, alkoi osa emistä jo hermostua varsoihinsa.”Ja osalla se myös vaikutti tamman kuntoon. Suo siellä, vetelä täällä”, Julmala-Jäntti hymähtää.Eikä varsajoukko vaikuta näinkään stressaantuneelta.”Ne ovat olleet koko kesän samassa porukassa, ja sitten ne muuttavat yhdessä pihattoon. Ne saavat tuen siitä kaveriporukasta, ja ne laskevat sen lauman varaan. Ensimmäisinä päivinä ne vähän juoksevat ja ihmettelevät, mutta ei ole mitään paniikkia ja härdelliä”, hän kuvaa.Silloin kun mukaan otetaan uusia, vieraita varsoja, niihin tarttuu ydinporukan rentous. Myös Julmala-Jäntti näkee, että pihattoon voi lisätä varsan muutaman päivän päästä, mutta ei enää muutaman viikon kuluttua..Varsat vieroittuvat itsekseen Varsan voi jättää myös vieroittamatta, jos olosuhteet siihen taipuvat.Minna Nieminen kasvattaa Del-etuliitteelle nimettäviä ratsuvarsoja Koskella. Varsoja syntyy korkeintaan kaksi vuodessa. Nieminen on siirtynyt tapaan, että varsoja ei erikseen vieroiteta, vaan ne jatkavat laumassa emän ja eri-ikäisten muiden varsojen kanssa. Orivarsat ruunataan ajoissa, ne voivat ruunauksen jälkeen vaikka palata lohtumaidoille.”Emme ole koskaan aiemminkaan vieroittaneet yhtä varsaa ilman laumaa tai samanikäistä kaveria. Ei-vieroituksen yksi hyvä puoli onkin se, että ei tunnu olevan tarvetta sille, että on tasan saman ikäinen kaveri, mikä on kätevää pienkasvattajalle”, Nieminen miettii.Ensimmäiset hänen vieroittamattomat varsansa ovat nyt 4-vuotiaita. Ne lähtivät maailmalle toinen 2- ja toinen 3-vuotiaana. ”Tällä hetkellä meillä on laumassa tamman ja varsan lisäksi 3-, 9- ja 17-vuotiaat. Näistä 9-vuotias on se, jonka kanssa juostaan ympäriinsä, 3-vuotias on semmoinen, jota varsa matkii ja seuraa ja jonka kanssa se tekee typeryyksiä yhdessä. 17-vuotias on se, jonka kanssa varsa leikkii ja joka on myös tuki ja turva”, Nieminen kertoo.Hevoset asuvat Puuhamaaksi nimetyssä pihatossa, jossa hyvät pohjat, mäet, tukit ja tarhan muoto kannustavat liikkumaan.”Meillä se, että ei vieroiteta, perustuu tutkimuksiin missä on todettu, että niin sanotusti luonnossa varsa tarvitsee emänsä pidempään kuin maitoa. Puolivillissä laumassa varsat vieroittuivat emistään noin 2-vuotiaana. On myös tutkittu, että vaikka vierottaisi todella hyvinkin, niin vatsahaavan todennäköisyys varsalle on suuri. Ajattelimme, että kokeillaan näin, koska meillä ei vieroitus ole mistään omistakaan syistä pakollista.”Nieminen kertoo aiemmin vieroittaneensa varsat pikkuhiljaa 8–9 kuukauden iässä, koska se oli tapana. Se tuntui kuitenkin surulliselta, ja se oli omissa olosuhteissa hankalaakin.”Nyt varsat ovat vieroittuneet itsekseen. Niitä käsitellään ihan samalla tavalla kuin varsalaumasta otettaisiin varsa käsittelyyn. Kun varsat ovat 2–3-vuotiaita, ei sitä edes ajattele että emä on niiden kanssa samassa laumassa. Tähän asti nämä ei-vieroitetut ovat lopettaneet maidon imemisen ennen seuraavaa varsaa itsekseen. Ne vaikuttavat hyvin itsevarmoilta ja luottavaisilta. Kuten joku hyvin sanoi, ne luottavat siihen, että kyllä elämä kantaa”, Nieminen päättää.

Vieroitus tehdään huolella – "Kasvattajalla pitää olla maalaisjärkeä, eikä kaikkea tarvitse lailla säätää"

Aiheeseen liittyvää