Maailmalla suurin raportoitu hevosen virtsakivi painoi kuusi kiloa, ja se löytyi sivulöydöksenä.Kati Niinistö Yliopistolliselta Hevossairaalalta kertoo jättiläiskivestä kansainvälisen tutkimusmateriaalien perusteella. Helsingissä virtsakiviä poistellaan muutaman kerran vuodessa.”Eivät ne kaikkein tavallisin vaiva ole”, hän sanoo.Todennäköisesti virtsakiviä hevosilla jonkin verran onkin, mutta usein ne eivät aiheuta murheita. Se hevonen, jolla oli alussa mainittu jättiläiskivi, lopetettiin jalkavaivan takia. Kivi ei siis todennäköisesti aiheuttanut sille sen suurempia kipuja, tai sitten lieviä oireita ei osattu tunnistaa.Ihmisellä virtsakiviä voidaan liuottaa nostamalla virtsan pH:ta emäksiseksi. Koska hevonen on kasvissyöjä, sen virtsa on jo valmiiksi emäksistä, pH:ltaan 8–9. Joskus niilläkin muodostuu virtsakiviä, kun virtsassa olevia aineita alkaa jostain syystä kiteytyä ja lopulta ne muodostavat kivimäisiä rakenteita. Hevosilla kivet muodostuvat yleensä kalsiumkarbonaatista. Materiaali on useimmiten huokoista, joten alussa mainitun 6-kiloisen kiven on täytynyt olla todella suuri. Toinen versio kivistä on tiiviimpi ja todennäköisesti painavampikin.Kati Niinistö kertoo, että hevosen virtsassa on luonnostaan kohtalaisesti sakkaa, joka yleensä tulee hyvin pois. Harvinaisissa tapauksissa virtsarakko ei tyhjene kunnolla, jolloin pohjalle alkaa vähitellen kertyä hiekkatyyppistä sakkaa, joka taas hankaloittaa lisää rakon kunnollista tyhjenemistä.Niinistö sanoo, että kansainvälisten tutkimusten mukaan virtsakivistä kärsivän hevosen keski-ikä on 10 vuotta. 60 prosentissa tapauksista kivi muodostuu virtsarakkoon, 12 prosentissa munuaisiin ja 24 prosentissa virtsaputkeen. Hevossairaaloiden potilaista 0,11 prosentilla löydettiin virtsakiviä, ja potilailla, joilla oli ongelmia virtsateissä, virtsakivet olivat syynä alle 10 prosentissa tapauksista.”Mutta sen verran niitä on, että kyse ei ole ihmeellisestä asiasta”, Niinistö näkee.Hänen urallaan ei ole tullut vastaan potilaita, joilla olisi munuaiskiviä..Pitkät kipulääkekuurit lisäävät munuaisongelmien riskiä . Potilaat harvemmin tammojaVirtsakivipotilaissa on enemmän ruunia tai oreja kuin tammoja. Syy tähän on todennäköisesti se, että tammoilla isommat kivet pääsevät helpommin virtsaputkesta läpi, eivätkä ne jää kehoon.Krooniseen munuaisvikaan voi liittyä virtsakivimuodostus. Suomessa tämä ei kuitenkaan ole yleensä ongelma, koska täkäläisessä kulttuurissa kroonisesti munuaissairaille hevosille eutanasia katsotaan yleensä parhaaksi vaihtoehdoksi.Siihen taas ei ole löydetty syytä, miksi osalla muuten terveistä hevosista muodostuu virtsakiviä. Yksi niihin altistava syy on huono juominen, jonka myötä virtsasta tulee sakeampaa.Jos hevosella on ollut ongelmia virtsakivien kanssa, jatkossa onkin tarkkailtava huolella, että se juo tarpeeksi. Ihmisillä suolainen ja rasvainen ravinto aiheuttaa virtsakiviä, mutta hevoselle ennemmin syötetään suolaa, että se saadaan juomaan tarpeeksi.”Suomalaiset ovat kyllä nykyään hyviä juottamaan hevosiaan”, Niinistö kiittää.Virtsakiviä voidaan periaatteessa pyrkiä estämään tekemällä virtsa happamammaksi syöttämällä hevoselle C-vitamiinia ja salmiakkia, ja näitä myydäänkin ravintolisinä virtsakiviongelmien ehkäisemiseksi. Niinistö ei näe syöttämistä ongelmana, mutta ei usko, että hyöty olisi oleellinen. Jotta salmiakki eli ammoniumkloridi toimisi näin, hevosen pitäisi syödä sitä todella suuria määriä.Vaikka pienet virtsakivet usein eivät häiritse hevosta, ne saattavat joskus olla erittäin kivuliaita. Näin tapahtuu, kun kivi estää virtsan kulkemisen joko virtsaputkessa tai harvinaisemmin virtsatiehyessä munuaisen ja rakon välillä.Virtsaputken tukoksen vuoksi rakko alkaa täyttyä, ja tilanne on äkkiä akuutti. Niinistö kertoo, että hätätapauksia sattuu silti vain harvoin, ja useimmiten ongelmallisetkin virtsakivet löydetään ei-kiireellisissä tutkimuksissa. Virtsaamisasennossa - virtsaamattaVirtsakivien oireita ovat virtsaamisongelmat ja tiheä virtsaaminen. Hevonen saattaa asetella itseään virtsaamisasentoon, mutta ei kuitenkaan virtsaa.Jos voimakasta kipukäytöstä on, se on samantyyppistä kuin monissa ähkyissä.Yleensä virtsaamisongelmille löytyy kuitenkin jokin muu syy kuin virtsakivet, yleisimmin ummetus tai ähky.”Usein kun meille tulee hevonen, jolla on pissavaivaa, ja se tutkitaan, sillä onkin lievä ähky. Oireista päästään, kun hiekka kuvataan ja saadaan pois”, Niinistö kertoo.Jos virtsakivi hankaa rakkoa tai virtsaputkea, se saattaa aiheuttaa verta virtsaan, joka kuitenkin voi olla vaikea huomata. Kiteet virtsassa taas eivät tarkoita, että hevosella olisi virtsakiviä.Virtsakivien diagnosoiminen aloitetaan usein peräsuolen kautta ultralla rektaalianturilla, kuten esimerkiksi tiineystutkimuksessa. Ultralla tutkimisessa on kuitenkin haasteensa. Kivi saa aikaan akustisen varjon, mutta kiven kokoa on vaikea arvioida. Tarkempi tutkimus onkin yleensä tehtävä klinikkaolosuhteissa tähystämällä. Tähän käytettävän endoskoopin on oltava hevosella hyvinkin metrin pituinen.. Helposti uusiutuva vaiva Tammoilla tutkimus on helpompi, sillä tamman virtsaputki on lyhyt ja kudos sen luona on joustavaa. Oriilla ja ruunilla toiminta on vaikeampaa, koska virtsaputki kulkee peniksen sisällä.Kun kivi löydetään, se pitää poistaa. Vaikka alun esimerkin kaltaisia järkäleitä ei yleensä löydykään, isot kivet voivat hyvinkin nyrkin kokoisia ja isompia. Toisaalta myös pieni virtsakivi saattaa aiheuttaa isoja ongelmia, jos se on hankalassa paikassa.Kun kivi tai kivet on löydetty, ne yritetään ensisijaisesti hajottaa, että ne pääsevät poistumaan virtsan mukana.Tammoilla pienikätinen ihminen saattaa pystyä joskus irrottamaan kiven käsin tai kohtubiopsiapihdeillä.Etenkin oreilla ja ruunilla operaatio on vaikea, ja se voi aiheuttaa kudosvaurioita. Ihmisillä ja pieneläimillä murskaaminen tehdään usein laserilla. Hevossairaalalla laserhoitoa on kokeiltu muutaman kerran hevosilla, mutta toistaiseksi kokemukset eivät ole olleet erityisen innostavia.”Ainakin pieneläinkuidulla tehtynä se kesti useita päiviä. Se ei ollut ihmeratkaisu, tosin kivetkin olivat isoja”, Niinistö harmittelee.Hankalissa tapauksissa hevonen nukutetaan ja kivi poistetaan leikkaamalla. Operaatio vaatii pitkän toipumisajan.”Peräaukon ali kulkevaan virtsaputken osaan tehdään ihosta viilto, ja sitä kautta kivi pystytään ottamaan pois. Muutaman viikon ajan osa pissasta voi tulla tätä kautta ulos, mutta kyllä ne paranevat”, Niinistö sanoo.Joskus virtsakivi voi jumiutua virtsaputken yläosaan niin, että se on liian ylhäällä toisen reiän tekemiseksi. Silloin voidaan hankkia lisäaikaa tyhjentämällä rakko neulalla.Niinistö kertoo, että viime vuonna hevossairaalassa hoidettiin vanhempaa oria, jonka virtsakivien irrotteluun meni 3–4 päivää. Ongelmaksi koitui se, että kiteet pyrkivät yhdistymään uudelleen, ennen kuin ne saatiin pois.Virtsakiviongelman uusiminen onkin erittäin tyypillistä. Jatkohoidossa tärkeää on hevosen juottaminen. Myös ruokavalioon on kiinnitettävä huomiota. Koska hevosten kivet ovat usein kalsiumkarbonaattia, ne vaativat syntyäkseen kalkkia. Siksi hevosen kalkin saantia pitää jatkossa pyrkiä rajoittamaan. Sitä on paljon esimerkiksi sinimailasessa..Kipu on hieno mekanismi, jonka hinta on kärsimys .Kipu suojelee ja varoittaa – kipukäyttäytyminen hevosilla hyvin hienovaraista
Maailmalla suurin raportoitu hevosen virtsakivi painoi kuusi kiloa, ja se löytyi sivulöydöksenä.Kati Niinistö Yliopistolliselta Hevossairaalalta kertoo jättiläiskivestä kansainvälisen tutkimusmateriaalien perusteella. Helsingissä virtsakiviä poistellaan muutaman kerran vuodessa.”Eivät ne kaikkein tavallisin vaiva ole”, hän sanoo.Todennäköisesti virtsakiviä hevosilla jonkin verran onkin, mutta usein ne eivät aiheuta murheita. Se hevonen, jolla oli alussa mainittu jättiläiskivi, lopetettiin jalkavaivan takia. Kivi ei siis todennäköisesti aiheuttanut sille sen suurempia kipuja, tai sitten lieviä oireita ei osattu tunnistaa.Ihmisellä virtsakiviä voidaan liuottaa nostamalla virtsan pH:ta emäksiseksi. Koska hevonen on kasvissyöjä, sen virtsa on jo valmiiksi emäksistä, pH:ltaan 8–9. Joskus niilläkin muodostuu virtsakiviä, kun virtsassa olevia aineita alkaa jostain syystä kiteytyä ja lopulta ne muodostavat kivimäisiä rakenteita. Hevosilla kivet muodostuvat yleensä kalsiumkarbonaatista. Materiaali on useimmiten huokoista, joten alussa mainitun 6-kiloisen kiven on täytynyt olla todella suuri. Toinen versio kivistä on tiiviimpi ja todennäköisesti painavampikin.Kati Niinistö kertoo, että hevosen virtsassa on luonnostaan kohtalaisesti sakkaa, joka yleensä tulee hyvin pois. Harvinaisissa tapauksissa virtsarakko ei tyhjene kunnolla, jolloin pohjalle alkaa vähitellen kertyä hiekkatyyppistä sakkaa, joka taas hankaloittaa lisää rakon kunnollista tyhjenemistä.Niinistö sanoo, että kansainvälisten tutkimusten mukaan virtsakivistä kärsivän hevosen keski-ikä on 10 vuotta. 60 prosentissa tapauksista kivi muodostuu virtsarakkoon, 12 prosentissa munuaisiin ja 24 prosentissa virtsaputkeen. Hevossairaaloiden potilaista 0,11 prosentilla löydettiin virtsakiviä, ja potilailla, joilla oli ongelmia virtsateissä, virtsakivet olivat syynä alle 10 prosentissa tapauksista.”Mutta sen verran niitä on, että kyse ei ole ihmeellisestä asiasta”, Niinistö näkee.Hänen urallaan ei ole tullut vastaan potilaita, joilla olisi munuaiskiviä..Pitkät kipulääkekuurit lisäävät munuaisongelmien riskiä . Potilaat harvemmin tammojaVirtsakivipotilaissa on enemmän ruunia tai oreja kuin tammoja. Syy tähän on todennäköisesti se, että tammoilla isommat kivet pääsevät helpommin virtsaputkesta läpi, eivätkä ne jää kehoon.Krooniseen munuaisvikaan voi liittyä virtsakivimuodostus. Suomessa tämä ei kuitenkaan ole yleensä ongelma, koska täkäläisessä kulttuurissa kroonisesti munuaissairaille hevosille eutanasia katsotaan yleensä parhaaksi vaihtoehdoksi.Siihen taas ei ole löydetty syytä, miksi osalla muuten terveistä hevosista muodostuu virtsakiviä. Yksi niihin altistava syy on huono juominen, jonka myötä virtsasta tulee sakeampaa.Jos hevosella on ollut ongelmia virtsakivien kanssa, jatkossa onkin tarkkailtava huolella, että se juo tarpeeksi. Ihmisillä suolainen ja rasvainen ravinto aiheuttaa virtsakiviä, mutta hevoselle ennemmin syötetään suolaa, että se saadaan juomaan tarpeeksi.”Suomalaiset ovat kyllä nykyään hyviä juottamaan hevosiaan”, Niinistö kiittää.Virtsakiviä voidaan periaatteessa pyrkiä estämään tekemällä virtsa happamammaksi syöttämällä hevoselle C-vitamiinia ja salmiakkia, ja näitä myydäänkin ravintolisinä virtsakiviongelmien ehkäisemiseksi. Niinistö ei näe syöttämistä ongelmana, mutta ei usko, että hyöty olisi oleellinen. Jotta salmiakki eli ammoniumkloridi toimisi näin, hevosen pitäisi syödä sitä todella suuria määriä.Vaikka pienet virtsakivet usein eivät häiritse hevosta, ne saattavat joskus olla erittäin kivuliaita. Näin tapahtuu, kun kivi estää virtsan kulkemisen joko virtsaputkessa tai harvinaisemmin virtsatiehyessä munuaisen ja rakon välillä.Virtsaputken tukoksen vuoksi rakko alkaa täyttyä, ja tilanne on äkkiä akuutti. Niinistö kertoo, että hätätapauksia sattuu silti vain harvoin, ja useimmiten ongelmallisetkin virtsakivet löydetään ei-kiireellisissä tutkimuksissa. Virtsaamisasennossa - virtsaamattaVirtsakivien oireita ovat virtsaamisongelmat ja tiheä virtsaaminen. Hevonen saattaa asetella itseään virtsaamisasentoon, mutta ei kuitenkaan virtsaa.Jos voimakasta kipukäytöstä on, se on samantyyppistä kuin monissa ähkyissä.Yleensä virtsaamisongelmille löytyy kuitenkin jokin muu syy kuin virtsakivet, yleisimmin ummetus tai ähky.”Usein kun meille tulee hevonen, jolla on pissavaivaa, ja se tutkitaan, sillä onkin lievä ähky. Oireista päästään, kun hiekka kuvataan ja saadaan pois”, Niinistö kertoo.Jos virtsakivi hankaa rakkoa tai virtsaputkea, se saattaa aiheuttaa verta virtsaan, joka kuitenkin voi olla vaikea huomata. Kiteet virtsassa taas eivät tarkoita, että hevosella olisi virtsakiviä.Virtsakivien diagnosoiminen aloitetaan usein peräsuolen kautta ultralla rektaalianturilla, kuten esimerkiksi tiineystutkimuksessa. Ultralla tutkimisessa on kuitenkin haasteensa. Kivi saa aikaan akustisen varjon, mutta kiven kokoa on vaikea arvioida. Tarkempi tutkimus onkin yleensä tehtävä klinikkaolosuhteissa tähystämällä. Tähän käytettävän endoskoopin on oltava hevosella hyvinkin metrin pituinen.. Helposti uusiutuva vaiva Tammoilla tutkimus on helpompi, sillä tamman virtsaputki on lyhyt ja kudos sen luona on joustavaa. Oriilla ja ruunilla toiminta on vaikeampaa, koska virtsaputki kulkee peniksen sisällä.Kun kivi löydetään, se pitää poistaa. Vaikka alun esimerkin kaltaisia järkäleitä ei yleensä löydykään, isot kivet voivat hyvinkin nyrkin kokoisia ja isompia. Toisaalta myös pieni virtsakivi saattaa aiheuttaa isoja ongelmia, jos se on hankalassa paikassa.Kun kivi tai kivet on löydetty, ne yritetään ensisijaisesti hajottaa, että ne pääsevät poistumaan virtsan mukana.Tammoilla pienikätinen ihminen saattaa pystyä joskus irrottamaan kiven käsin tai kohtubiopsiapihdeillä.Etenkin oreilla ja ruunilla operaatio on vaikea, ja se voi aiheuttaa kudosvaurioita. Ihmisillä ja pieneläimillä murskaaminen tehdään usein laserilla. Hevossairaalalla laserhoitoa on kokeiltu muutaman kerran hevosilla, mutta toistaiseksi kokemukset eivät ole olleet erityisen innostavia.”Ainakin pieneläinkuidulla tehtynä se kesti useita päiviä. Se ei ollut ihmeratkaisu, tosin kivetkin olivat isoja”, Niinistö harmittelee.Hankalissa tapauksissa hevonen nukutetaan ja kivi poistetaan leikkaamalla. Operaatio vaatii pitkän toipumisajan.”Peräaukon ali kulkevaan virtsaputken osaan tehdään ihosta viilto, ja sitä kautta kivi pystytään ottamaan pois. Muutaman viikon ajan osa pissasta voi tulla tätä kautta ulos, mutta kyllä ne paranevat”, Niinistö sanoo.Joskus virtsakivi voi jumiutua virtsaputken yläosaan niin, että se on liian ylhäällä toisen reiän tekemiseksi. Silloin voidaan hankkia lisäaikaa tyhjentämällä rakko neulalla.Niinistö kertoo, että viime vuonna hevossairaalassa hoidettiin vanhempaa oria, jonka virtsakivien irrotteluun meni 3–4 päivää. Ongelmaksi koitui se, että kiteet pyrkivät yhdistymään uudelleen, ennen kuin ne saatiin pois.Virtsakiviongelman uusiminen onkin erittäin tyypillistä. Jatkohoidossa tärkeää on hevosen juottaminen. Myös ruokavalioon on kiinnitettävä huomiota. Koska hevosten kivet ovat usein kalsiumkarbonaattia, ne vaativat syntyäkseen kalkkia. Siksi hevosen kalkin saantia pitää jatkossa pyrkiä rajoittamaan. Sitä on paljon esimerkiksi sinimailasessa..Kipu on hieno mekanismi, jonka hinta on kärsimys .Kipu suojelee ja varoittaa – kipukäyttäytyminen hevosilla hyvin hienovaraista
