"Yhteiskuntamme on muuttunut ja eläintenpitoon kohdistuu erilaisia odotuksia" - hevosasetus astuu voimaan vuoden alusta

5Hevosasetus on säädös, joka täydentää 1.1.2024 voimaan tullutta eläinten hyvinvointilakia hevosten pidolle asetettavien hyvinvointivaatimusten osalta. Asetuksen on tarkoitus parantaa hevosten hyvinvointia, sekä edistää hevosten mahdollisuutta toteuttaa olennaisia käyttäytymistarpeita sekä tyydyttää fysiologisia tarpeita..”Vanhan eläinsuojelulain nojalla on annettu useita eläinlajikohtaisia asetuksia, jotka uudistetaan asteittain, ja hevosasetus oli näistä ensimmäinen. Asetusta on muutettu, koska hyvinvointilaki uudistettiin. Lisäksi hevosten hyvinvoinnista ja olosuhteista on tullut uutta tutkimustietoa. Myös aiemmassa lainsäädännössä on todettu täsmennystarpeita. Lisäksi yhteiskuntamme on muuttunut ja ylipäätään eläintenpitoon kohdistuu erilaisia odotuksia kuin vanhan lainsäädännön valmistuessa”, maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies ja eläinlääkäri Terhi Simonen-Jokinen vastaa..TaustaUusi hevosasetus astuu voimaan 1.1.2026, mutta joillakin asioilla asetuksessa on siirtymäaika.Suomessa on noin 16 000 tallia, 69 300 hevosta ja ala työllistää yli 15 000 henkilöä.Karkeasti arvioiden puolet hevosista on ravihevosia ja puolet ratsuja.Varsoja syntyy vuosittain noin 3000.Ravikilpailuita järjestetään 42 raviradalla, ja vuosittain raveissa kilpailee lähes 6000 hevosta ja ponia.Ratsastusta harrastaa 150 000 suomalaista. Ratsuja on 34 900 ja niistä kilpailulupa on 6600:lla. Kilpailulisenssi on noin 9000 henkilöllä. Ratsastustallit ovat keskittyneet kaupunkien läheisyyteen.Lähde: Hevostalous lukuina 2024.”Asetus on otettu vastaan hevosalan toimijoiden keskuudessa pääasiassa hyvin.”.Asetuksessa tapahtui kuitenkin joitain muutoksia valmistelun aikana..”Asetus on muuttunut paljon siitä versiosta, joka oli lausunnolla. Lausuntokierroksen lisäksi asetusta on valmisteltu työryhmässä sidosryhmien kanssa. Muun muassa tarhojen kokovaatimusta on pienennetty lausuntovaiheen versiosta, ja se koskee vain uusia talleja; karkearehuttaoloaikaa on pidennetty, jätetty pois kirjaukset turpahihnan kireydestä, täsmennetty suun tarkastusta eläinlääkärin tekemään suun ja hampaiden tarkastukseen sekä tavanomaiseen hoitoon kuuluvaan kuolainalueen tarkastukseen silloin, kun kuolaimet ovat käytössä. Lisäksi on tehty paljon pienempiä täsmennyksiä ja sanamuodon selkeytyksiä”, Simonen-Jokinen luettelee..”Asetuksen isoimpia muutoksia ovat isojen hevosten karsinoiden tilavaatimukset, pihattojen uudet tilavaatimukset, vapaa vedensaanti tietyin poikkeuksin myös muussa kuin pysyvässä pitopaikassa sekä säännöllisen karkearehun saanti niin, että hevonen ei ole ilman karkearehua yli kuutta tuntia. Kaikilla talleilla ei muutu mikään, ja se riippuu paljon tallista ja tilanteesta, vaatiiko asetus jotain toimenpiteitä. Osa muutoksista on toiminnallisia, ja joissain paikoissa voi olla edessä myös remontteja, esimerkiksi ulkojuoton järjestämiseen liittyviä investointeja.”.Eläinten hyvinvointilaki 37 § Pysyvän pitopaikan yleiset vaatimukset. Eläimen pysyvän pitopaikan on oltava riittävän tilava sekä muutoinkin rakenteiltaan ja varusteiltaan sopiva eläimen fysiologisten tarpeiden sekä niiden olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämiseen, jotka liittyvät liikkumiseen, leikkiin, lepoon, kehonhuoltoon, syömiseen, ravinnon etsintään ja ympäristön tutkimiseen sekä sosiaalisiin suhteisiin. (…).”Sellaisille velvoitteille, joihin liittyy rakenteellisia muutoksia, on pääsääntöisesti säädetty siirtymäajat, joiden jälkeen viimeistään asioiden on oltava asetuksen mukaisesti. Jos tallilla tehdään peruskorjaus tai jos rakennetaan uusi talli, on remontin tai tallin valmistumisen myötä noudatettava asetusta. Tarhan pinta-alavaatimusta sovelletaan vain uusiin talleihin sekä sellaisiin käyttöön otettaviin talleihin, joissa ei ole pidetty hevosia edellisen kymmenen vuoden aikana.”.8 § Hevosen hyvinvoinnista huolehtiminen. Jokaisella hevosella on oltava yhtäaikaisesti pitopaikka tallissa tai pihatossa. Karsinassa ja pihatossa on oltava kuiviketta niin paljon, että hevonen pysyy riittävän puhtaana ja hevosen makuupaikka on riittävän pehmeä. (…).Hevosella on oltava mahdollisuus riittävään päivittäiseen lepoon makuulla. Jos olosuhteet eivät tarhassa tai laitumella tarjoa hevoselle mahdollisuutta riittävään lepoon makuulla, on hevosen päästävä päivittäin lepäämään talliin tai pihattoon. (…).Pysyvällä pitopaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa hevonen viettää suurimman osan ajastaan. Pitopaikan on oltava riittävän tilava, suojaava, valoisa, puhdas ja turvallinen. Pitopaikan on otettava huomioon hevosen luontaiset tarpeet mahdollisimman hyvin. Pitopaikan ilmanvaihdon tulee myös olla riittävä..Pihatossa tulisi olla kiinteä pohja, katto ja neljä maahan ulottuvaa seinää. Kiinteällä pohjalla tarkoitetaan valettua pohjaa, ja maapohjaa ei lasketa kiinteäksi pohjaksi. Pihatossa on oltava tilaa jokaista hevosta kohden vähintään yksittäiskarsinan verran..Käytännössä asetuksen säädöksellä tarkoitetaan sitä, että hevosten määrä on mitoitettava käytössä olevien talli- ja pihattopaikkojen mukaan, eikä hevosia saa tiloihin nähden olla ylimääräisiä..”Vaatimus itsessään ei ole uusi, mutta se on vain nyt tuotu selkeämmin esille asetuksessa. Jo aiempi lainsäädäntö on edellyttänyt talli- tai pihattopaikkojen määrän sovittamista hevosten määrään siten, että kaikki hevoset voidaan tarvittaessa ottaa yhtä aikaa suojaan. Säännös ei estä pitämästä jatkossakin varsa- tai orilaitumia, jotka eivät ole tallin välittömässä läheisyydessä, kunhan näilläkin hevosilla on oma pitopaikka tallissa tai pihatossa olemassa, ja laitumella on asianmukainen säänsuoja, jonne kaikki hevoset mahtuvat yhtä aikaa, jotta eläimiä ei ole tarvetta ottaa sisälle huonollakaan säällä”, Ruokaviraston erityisasiantuntija Sanna Varjus kertoo..Kasvattajien on hyvä huomioida, että tamman ja varsan yhteiskarsinan pinta-ala tulee olla asetuksen liitteen vaatimusten mukainen jo heti ensi vuonna.Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies ja eläinlääkäri Terhi Simonen-Jokinen.Hevosasetuksen perustelumuistion mukaan säänsuojalla tarkoitetaan katosta, jossa on vähintään kaksi seinää. Säänsuojan tarkoituksena on suojata hevosia sateelta, tuulelta ja kovalta auringonpaisteelta. Kaksi seinää mahdollistaa hevosen hakeutumaan suojaan tuulen suunnan vaihtuessakin. Jos puusto toimii säänsuojana, tulisi sen suojata myös sekä sateelta että tuulelta..Huonolla säällä ja olosuhteilla tarkoitetaan puolestaan esimerkiksi erityisen kovaa tai pitkään jatkuvaa sadetta, vaarallisen voimakasta tuulta, voimakasta auringon paahdetta kovalla helteellä tai mahdollista poikkeuksellisen runsasta hyönteisten esiintymää..”Lisäksi riittävä lepo ja uni ovat erittäin tärkeitä hevosen hyvinvoinnille. Sellainen makuupaikka, jossa hevonen mahtuu ja uskaltaa mennä makuulleen on unen kannalta perustavanlaatuisen tärkeä, ja hevonen nukkuu syvää REM-unta vain makuullaan. Myös toisen hevosen seura on tärkeää hevosen nukkumiselle, ja laumassa yksi hevonen vartioi muiden nukkuessa”, Simonen-Jokinen täydentää..Asetuksessa on nyt erikseen määritelty tamman ja varsan yhteiskarsinan kokovaatimukset..”Kasvattajien on hyvä huomioida, että tamman ja varsan yhteiskarsinan pinta-ala tulee olla asetuksen liitteen vaatimusten mukainen jo heti ensi vuonna. Tamman ja varsan yhteiskarsinaan sovelletaan ryhmässä pidettävien hevosten karsinan vähimmäiskokoa tamman ja varsan säkäkorkeuden mukaan. Tälle ei ole säädetty siirtymäaikaa”, Simonen-Jokinen painottaa..5 § Sosiaaliset suhteet. Hevosella on oltava näkö- ja kuuloyhteys toiseen hevoseen pysyvässä pitopaikassa sekä mahdollisuus päivittäiseen turpakosketukseen toisen hevosen kanssa karsinassa, pihatossa, tarhassa tai laitumella..Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen aasilla on oltava näkö- ja kuuloyhteys lajitoveriinsa pysyvässä pitopaikassa sekä mahdollisuus päivittäiseen turpakosketukseen lajitoverinsa kanssa karsinassa, pihatossa, tarhassa tai laitumella. (…).”Meillä ei ole Suomessa vielä käytössä hevosten keskustietokantaa, minkä takia meillä ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka paljon hevosia pidetään yksin. Valvontaeläinlääkäreiden kanssa olemme puhuneet asiasta, ja kuuleman mukaan tässä asiassa esiintyy myös paikallista vaihtelua. Hevosten yksinpito on Suomessa kuitenkin onneksi harvinaista. Myös aiemmin lain mukaan on hallinto-oikeudessa tehty linjaukset, että yksin pitäminen ei ole ollut sallittua, ja nyt se on selkeästi säädetty, ettei hevosta saa pitää yksin”, Simonen-Jokinen perustelee..”Aasi puolestaan on eri eläinlaji kuin hevonen. Tutkimusten mukaan aasien hyvinvoinnille on tärkeää, että niillä on kaverina nimenomaan toinen aasi.”.Asetuksessa on kuitenkin myös poikkeuksia, milloin hevonen voi olla hetkellisesti yksin. Hevonen voi olla yksin lyhytaikaisesti tarhauksen, liikuttamisen, kilpailu- tai valmennusmatkan tai muun vastaavan syyn takia..7 § Ruokinta ja juotto. Juoma-automaatteja käytettäessä on automaatissa veden virtausnopeuden oltava vähintään kuusi litraa minuutissa. Hevosella on oltava vettä jatkuvasti saatavilla myös muussa kuin pysyvässä pitopaikassa. Silloin, kun vesi muussa kuin pysyvässä pitopaikassa sääolosuhteiden takia jäätyy, hevosella on kuitenkin oltava vettä saatavilla vähintään kuuden tunnin välein..Hevosen on saatava riittävästi karkearehua. Karkearehun saanti on järjestettävä siten, ettei hevosen tarvitse olla ilman karkearehua yhtäjaksoisesti yli kuutta tuntia. (…).Hevosasetuksen perustelumuistion mukaan liian pitkät ruokintavälit voivat altistaa hevosen esimerkiksi stereotyyppiselle käyttäytymiselle tai mahahaavalle. Hevosten karkearehun syöntiaikaa voidaan pidentää slowfeeding-laitteilla, esimerkiksi verkoilla ja laatikoilla, jotka hidastavat syöntiä..”Taustalla on tutkimuksia, joiden mukaan hevosen olisi hyvä saada karkearehua jopa neljän tunnin välein. Tällä hetkellä meillä on käytäntöjä, joissa hevoset ovat ilman karkearehua jopa 9–10 tuntia. Karkearehun saanti on hevoselle tärkeää sekä mahan terveyden että pureskelun tarpeen vuoksi”, Simonen-Jokinen vastaa..”Kuusi tuntia on aika, joka valmistelussa katsottiin riittäväksi turvaamaan hevosten hyvinvointi sekä mahdollistaa lajityypilliseen käyttäytymiseen nykytilaa paremmin.”.Uusia talleja ja pihattoja rakennettaessa hevosasetuksessa on määritelty tarhojen vähimmäiskoko. Säännös astuu voimaan heti, mutta sitä ei sovelleta vanhoihin talleihin..9 § Hevosen tarhaus ja laiduntaminen. Hevosella on oltava mahdollisuus liikkua vapaasti tarhassa tai laitumella päivittäin. (…).Asetuksen perustelumuistiossa mainitaan, että asetukseen ei ole asetettu päivittäisellä tarhaukselle vähimmäisaikaa. Asetukseen määritelty tarhan vähimmäiskoko on asetettu sen takia, että uusien tallien ja pihattojen yhteydessä tallirakentamisessa huomioitaisiin myös hevosten tarhauksen vaatima tilantarve..”Lainsäädännön vaatimukset ovat ehdoton minimi, minkä mukaan hevosia tulee pitää”, Simonen-Jokinen muistuttaa..10 § Laitumia ja tarhoja koskevat vaatimukset. (…) Uuden rakennettavan talli- ja pihattorakennuksen yhteydessä olevan tarhan pinta-alan on oltava vähintään 300 neliömetriä..Mitä neljännessä momentissa säädetään tarhojen kokovaatimuksista, ei koske sairastarhoja..”Tarhan koko koskee vain uusia talleja, ja sääntelyssä on pyritty löytämään kompromissi siihen, että myös taajamissa voitaisiin pitää talleja. Rakennettaessa tulisi kuitenkin ottaa huomioon hevosen mahdollisuus vapaaseen liikkumiseen”, Simonen-Jokinen perustelee..Uusi hevosasetus astuu voimaan vasta ensi vuonna

"Yhteiskuntamme on muuttunut ja eläintenpitoon kohdistuu erilaisia odotuksia" - hevosasetus astuu voimaan vuoden alusta

Aiheeseen liittyvää

Feldrose on nyt Melinda Ignatiuksen kilpasatulan alla

Melinda Ignatius matkalla kohti kansainvälistä GP:tä

Heta Rautio-Härkönen voitti ensimmäisen kansallisensa: "Talven treenit menivät hyvin ja flow oli päällä – mutta silti"

Minion Verden bravuuri "etsi se kuolain tuolta kauempaa" onnistui tänään seiskan arvoisesti