Kylmää vai lämmintä hoitoa? – ”Erityisen tärkeää huomioida, ettei iho vaurioidu”

Kylmähoito perustuu siihen, että kylmä kutistaa verisuonia ja hillitsee verenkiertoa siinä alueella. Lämpöhoito puolestaan laajentaa verisuonia ja lisää verenkiertoa alueella paikallisesti. Sekä lämmin että kylmä vaikuttavat myös paikallisesti kipuun..”Hoitomuoto vaihtelee aina vamman, sen asteen ja alueen mukaan, suositellaanko siihen kylmää vai lämmintä hoidoksi. Hoitomuodot eivät ole ainoastaan kudosriippuvaisia. Siihen vaikuttaa myös aina millaisesta vauriosta kudoksessa on kyse, milloin vaurio on tapahtunut ja mikä on ongelma. Sen takia hoitomuodot voivat vaihdella, ja joskus hoidossa voidaan yhdistää kumpaakin, kylmää ja lämmintä”, eläinten fysioterapeutti Heli Hyytiäinen toteaa..”Lähtökohtaisesti ei ole olemassa sellaista sääntöä, että tiettyyn vammaan tulisi aina laittaa juuri kylmää tai lämmintä. Hoito on kiinni siitä, mitä siellä on tapahtunut ja mitä hoidolla halutaan saavuttaa, ja aina pitää muistaa, että vammatkin ovat erilaisia. Sen takia ei pidä ihmetellä jos kahdella hevosella, joilla on sama vaiva, on kuitenkin erilaiset hoito-ohjeet. Aina tulisikin toimia eläinlääkärin tai fysioterapeutin ohjeiden mukaan.”.Milloin kylmä- ja lämpöhoitoja tulisi käyttää? Karkeana yleistyksenä on, että akuuttiin tulehdukseen ei laiteta lämpöä vaan siihen laitetaan kylmää..Pakasteherneet ovat myös halpa, helppo ja myrkytön tapa kylmätä hevosen jalkoja.Heli Hyytiäinen mainitsee pakasteesta otetut hernepussit hyvin jalkojen ympärille muotoutuviksi kylmäyskeinoiksi.Kylmällä pyritään rauhoittamaan tulehdusreaktiota kudoksissa ja sen leviämistä. Lämpö- ja kylmähoitoa ei tulisi käyttää haavojen alueella, ihovamman, -vaurion tai ihossa olevan tulehduksen kohdalla, sieni-infektiossa eikä syövän tai kasvaimen alueella. Lisäksi tiedossa oleva tuntopuutos tai kudoksissa oleva pinnallinen metalli-implantti voivat rajoittaa hoitomuotojen käyttöä..Perusterveellä eläimellä sekä kylmää että lämmintä voidaan käyttää normaalisti perusohjeilla..”Akuuttiin vammaan ja traumaan pyritään aina laittamaan kylmää mahdollisimman nopeasti. Pitää kuitenkin muistaa, että jokainen tilanne ja vaatimus on yksilöllinen, ja välillä voidaan mennä täysin yleisten hoitosuositusten vastaisestikin. Aina tulisi noudattaa eläinlääkärin antamia hoito-ohjeita”, Hyytiäinen muistuttaa..”Kylmää voidaan käyttää myös silloin, kun hevosta aletaan kuntouttamaan ja liikuttelemaan kudosta, joka on aiemmin vaurioitunut. Silloin kylmällä rauhoitetaan tilannetta, jos kudos ärtyy liikuttelusta.”.Kylmä- ja lämpöhoidoissa käytetään kylmä- tai lämpöpakkauksia tai vastaavia, ja silloin puhutaan pintakylmästä tai pintalämpimästä. Pintakylmäystä voi tehdä pakkaseen laitettavilla geelipusseilla, jäämurskalla, lumella pussissa, juoksevalla vedellä tai pelkällä jäävedellä, jossa hevonen laitetaan seisomaan vettä ja jääpaloja sisältävään saaviin..”Pakasteherneet ovat myös halpa, helppo ja myrkytön tapa kylmätä hevosen jalkoja. Hernepussit muotoutuvat myös jalkaan paremmin kuin monet muut vastaavat. Geelipusseilla ja jääpaloilla voi helposti jäädä ilmataskuja väliin, jolloin kylmäys ei välttämättä ole yhtä tehokasta”, Hyytiäinen kertoo..”Märkä kylmä toimii myös paremmin kuin kuiva kylmä, jolloin vesi auttaa kuljettamaan kylmää iholle ja kudoksille. Silloin kun jäät laitetaan märkiin jalkoihin kylmäyksen vaikutus on tehokkaampi kuin jos jalat olisivat kuivat.”.Lämpöhoidossa käytetään usein geelipusseja, joita voi lämmittää mikrossa tai uunissa. Vastaavalla toimintaperiaatteella voi käyttää myös jyväpusseja, joita myydään kaikissa isoissa päivittäistavarakaupoissa ja niitä voi tehdä myös itse..”Jyväpusseissa tulee kuitenkin ottaa huomioon se, miten niitä talliolosuhteissa käyttää ja säilyttää. Paloturvallisuus on aina otettava hyvin vakavasti huomioon, sillä pussi voi ruveta kytemään ylikuumennettaessa. Sen takia niitä pitäisi aina säilyttää tuhkaämpärissä tai vastaavassa paloturvallisessa astiassa käytön jälkeen”, Hyytiäinen painottaa..”Lämpöhoidoissa myös lämmin vesi toimii ihan yhtä hyvin kuin kylmä vesi kylmätessä. Lämmintä vettä voi käyttää myös haudetyyppisissä hoidoissa.”.Lämpö- ja kylmäpakkauksien suositus on, että niitä käytetään maksimissaan 20 minuuttia kerrallaan tietyllä alueella. Sen jälkeen tulee pitää vähintään pari tuntia taukoa, jotta kudos normalisoi lämpönsä. Tämän jälkeen hoito voidaan taas uusia..”Sekä kylmä- että lämpöhoidoissa on erityisen tärkeää huomioida, ettei iho vaurioidu. Lämpöpakkaus ei saa polttaa ja kylmäpakkaus ei saa palelluttaa ihoa, sillä molemmat vaihtoehdot ovat mahdollisia.”.”Yleisin syy suositella lämpöhoitoa hevoselle on selkäkipu sekä kipeät ja kireät selän lihakset. Mikäli kyseessä ei ole akuutti tulehdus eikä lämpimän käytön estäviä kontraindikaatioita eli vasta-aiheita ole, silloin kireitä ja rasittuneita lihaksia voidaan rentouttaa lämpöpakkauksien avulla. Hoitoon voidaan yhdistää myös hierontaa ja mahdollisesti myös sähköhoitoa.”.Lämpöhoidossa tulee ottaa huomioon hevosten yksilölliset erot. .”Esimerkiksi kylmäpihatossa elävä paksukarvainen islanninhevonen on täysin eri asia kuin lämpimässä tallissa asuva klipattu ja loimitettu hevonen. Karva eristää hirveästi, ja se vaikuttaa siihen, mitä lämmöstä ylipäätään realistisesti menee karvan läpi ihoon ja kudoksiin asti”, Hyytiäinen vertaa..”Lämpöpakkauksen tulee olla selkeästi lämmin, mutta se ei saa polttaa, ja sitä pitää pystyä pitämään hetki paljaassa kädessä. Jos hevosella ei ole karvaa eristeenä, väliin pitää laittaa jokin ohut paperi, liina tai pyyhe. Esimerkiksi selässä lämpöpakkauksen päälle kannattaa laittaa myös loimi, jotta lämpö menisi kudoksiin asti eikä vain haihtuisi ilmaan.”.Heli Hyytiäinen painottaa, että sekä kylmä- että lämpöhoitoa tehtäessä tulee aina katsoa eläimen reaktiota. Jos eläin antaa mitään epämiellyttävään oireeseen viittaavia merkkejä, pitää hoito heti lopettaa. Hoito ei saa koskaan olla eläimelle epämiellyttävää..Kylmähoidon vaikutus perustuu puolestaan siihen, että kylmä supistaa verisuonia, rajoittaa verenkiertoa ja se vaikuttaa kipuun tuntohermojärjestelmän kautta. Hevonen on kuitenkin erilainen eri osistaan, eikä jalkoihin päde kaikki samat lainalaisuudet. Esimerkiksi hevonen voi seisoa lumihangessa pitkäänkin, eikä sille tule siitä mitään kylmävaurioita eikä se häiritse sitä mitenkään. Hevosen raajoissa toiminta ja aineenvaihdunta ovat erilaisia kuin verrattuna esimerkiksi ihmisiin..Kylmähoitoa tulisi käyttää ainakin aina silloin, kun eläinlääkäri tai fysioterapeutti niin ohjeistaa. Yleensä syy kylmän käyttämiselle on kipu, ja se toimii kivunhallinnan keinona, kun kylmäpakkaus laitetaan kipeälle alueelle. Kivun lievitystä voi tehdä myös jääpalahieronnalla paikallisesti, jolloin jääpalalla hierotaan kipeätä aluetta. Kylmää voidaan käyttää myös tulehduksellisen tilan hallintaan, lihasten rentouttamiseen sekä turvotuksen hoitamiseen. .Hyytiäisen mielipide on, ettei kylmää voi käyttää ennaltaehkäisevästi, vaikka se onkin hyvin yleinen tapa..”Mielestäni jos kyseessä on terve kudos, normitreeni ja -rasitus, en näe tarvetta kylmäämiselle. Terveen kudoksen kylmäyksessä kylmääminen ei kerry varastoon, ja kudokset on myös tehty liikkumista varten. Kylmäykseen kuluu aikaa, ja on olemassa muitakin tapoja, jotka toimisivat paremmin nimenomaan ennaltaehkäisyn kannalta”, Hyytiäinen kertoo..”En osaa kuitenkaan sanoa, onko kylmäyksestä haittaakaan. Haitta on ehkä enemmän veden tuhlausta, jos kylmäys tehdään juoksevalla vedellä. Tosin hevosen ei myöskään tule lähteä tekemään mitään äkkiliikkeitä kylmäyksen jälkeen, sillä silloin revähdysvaara on mahdollinen.”.Kylmän ja lämpimän yhdistelmähoidossa yksilöllä on iso merkitys, miten sitä tulisi käyttää. Perusperiaatteena on vaihdella kylmää ja lämmintä. Esimerkki voisi olla, että ensin halutaan lämpimällä rentouttaa lihaksia ja nostaa sen lämpötilaa, lisätä verenkiertoa sekä hieroa ja avata tiettyä tiukkaa lihasaluetta. Sen jälkeen alue halutaan rauhoittaa, ja siihen laitetaan kylmää, jolloin verenkierto alueella rauhoittuu..”Yhdistelmähoidoissa pitää aina hahmottaa, miten hoitomuodot toimivat ja miten ne vaikuttavat, koska siinä pelataan päinvastaisuuksilla. Ajoitus on mietittävä tarkkaan, ja kudos reagoi aina lämpötilan vaihteluihin”, Hyytiäinen toteaa..Erityisesti kun kylmää ja lämmintä käytetään märkänä, niin ihoterveys tulee ottaa erityisen hyvin huomioon. Jos iho on jatkuvasti märkä, eikä pääse kuivumaan kunnolla, voi märkä ja kostea iho alkaa muhia ja aiheuttaa uusia ongelmia..”Vaikka alkuperäinen idea olisikin hyvä, se voi kääntyä myös isoksi ongelmaksi ja hyödystä tuleekin haitta. Ihoterveys on erityisen tärkeää jo sen takia, että terve iho on lähtökohta mille tahansa hoidolle. Sen takia hoitoa tulisi miettiä, jotta iho pysyy terveenä, ja silloin kun hoidolle on todellista tarvetta, sitä pystytään myös antamaan.”.Lisät mutta ei korvaajatLoimet ja linimentit eivät ole vaihtoehtohoitoja kylmä- ja lämpöhoidoille.Lämpöpakkauksissa on merkittävästi korkeampi lämpötila kuin iholla. Kun lämpöpakkausen laittaa iholle, lämpö menee ihon läpi kudoksille, ja kulkeutuu siihen alueelle, missä pakkaus on. Loimitus toimii puolestaan ihan eri tavalla, siinä lämpötila ei nouse eikä kuulukaan nousta samalla tavalla. Loimi voi olla hevosen päällä hyvin pitkiäkin aikoja kerrallaan.”En itse pidä loimea lämpöhoitona, enkä ole koskaan itse fysioterapeuttina suositellut loimitusta lämpöhoitomuotona. Loimi voi suojata kylmältä, mutta se ei ole verrattavissa lämpöpakkaukseen”, Heli Hyytiäinen kertoo.Hevosilla käytetään paljon myös erilaisia pulloissa olevia linimenttejä ja aineita, joilla voi olla kylmäävä tai lämmittävä vaikutus. Hyytiäinen kuitenkin painottaa, että on tärkeää hahmottaa, että pullosta otettu kylmägeeli ei ole oikeasti kylmää. Niiden vaikutus perustuu linimentissä oleviin ainesosiin, jotka tuntuvat iholla viileältä ja vaikuttavat tuntohermoihin. Mekanismi on täysin erilainen kuin esimerkiksi jääpussilla, joka puolestaan luovuttaa kylmää kudoksille.”Pulloista saatavien linimenttien ja muiden aineiden kanssa isona huolenaiheena on ihoterveys, koska aineet voivat ärsyttää ihoa. Hevosilla on yksilöllisiä eroja, miten niiden iho kestää erilaisia aineita, ja lisäksi hevosella voi olla myös eri vaiheita. Esimerkiksi hevosen iho kestää viikon ajan linimentin käyttöä, mutta sen jälkeen se ärtyykin.”.Siinä on olemassa myös psykologinen vaikutus, että tekee jotain, kun laittaa linimenttiä.Heli Hyytiäinen sanoo linimenttien vaikutuksen perustuvan usein tuntemuksiin.Linimenttien käyttö on hevosen hoidossa hyvin yleinen tapa. Sitä ei kuitenkaan tiedetä, kuinka paljon hevosen karvapeite eristää linimenttiä ja tunteeko hevonen sen vaikutusta. Linimenttien vaikutus perustuu usein tuntemuksiin.”Siinä on olemassa myös psykologinen vaikutus, että tekee jotain, kun laittaa linimenttiä. Linimenttien hyödyistä hevosilla ei ole kuitenkaan olemassa tieteellistä näyttöä, enkä minä käytä linimenttejä osana terapiaa. Linimenteissä on kuitenkin usein ajatus potentiaalisesta hyödystä, minkä takia niitä käytetäänkin”, Hyytiäinen miettii.

Kylmää vai lämmintä hoitoa? – ”Erityisen tärkeää huomioida, ettei iho vaurioidu”

Aiheeseen liittyvää