Hevostallien ympäristövaikutuksia tutkittiin: "Mikään eläintenpito ei saa olla holtitonta ympäristön näkökulmasta", muistuttaa tutkija

Tiedetään hyvin, että hevosilla on työllistävä vaikutus, ja ne edesauttavat ihmisten hyvinvointia. Hevoset vaikuttavat myös ympäristöön positiivisesti esimerkiksi edistämällä hiilensidontaa ja ylläpitämällä luonnon monimuotoisuutta..Hevostalouteen liittyy kuitenkin ympäristöhaasteita, joita on tutkittu verrattain vähän verrattuna muuhun maataloudesta aiheutuvaan mikrobi- ja ravinnekuormitukseen..Hevosten lannasta vesistöihin huuhtoutuvat ravinteen ja mikrobit voivat olla merkittävä vesistöjen hygienistä ja ekologista laatua heikentävä tekijä. Tarha-alueiden valumavesien mukana vesistöihin huuhtoutuvat ravinne- ja mikrobimäärät voivat olla moninkertaisia verrattua viljelypeltojen valumavesiin..Tarhoista huuhtoutuvat ravinnemäärät voivat olla yhtä suuria kuin haja-asutuksen jätevedet, mikäli niitä ei puhdistettaisi..Tästä on kyseSimuHepo-hankkeen toteutti Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK, Luonnonvarakeskus ja Hippolis – hevosalan osaamis-keskus ryHankekausi 1.1.2023 – 29.2.2024Hankkeen rahoitti Nesslingin SäätiöOpas ja simulaatiomallit löytyvät osoitteesta www.hippolis.fi/simuhepo/..Helmikuun loppuun päättyvä, reilu vuoden pituinen SimuHepo-hanke kartutti hevostallien nykytilannetta ympäristökuormituksen näkökulmasta. Hankkeessa oli mukana 5 pilottihevostilaa, joille tehtiin vesistöaiheinen ympäristökartoitus. Yksi tiloista oli Ypäjän Hevosopisto, jonne asennettiin tarhavesiä puhdistava valumavesisuodatin..”Selvitettiin, mistä asioista vesistökuormitusta muodostuu ja mitä näille asioille voisi tehdä. Annoimme myös toimenpide-ehdotuksia”, projektiasiantuntija Josefiina Ruponen Hämeen ammattikorkeakoulusta kertoo..Hankkeessa oli mukana HAMK:n lisäksi Luonnonvarakeskus (Luke) ja Hippolis, ja hankkeen tuloksia esiteltiin yleisölle webinaarissa ystävänpäivänä.Lisäksi hankkeen aikana valmistui neuvontamateriaalia ja kolme interaktiivista simulaatiomallia, joiden avulla jokainen tallinpitäjä voi tarkastella oman yrityksensä ympäristövaikutuksia..Pitoisuudet korkeitaViiden pilottitallin läheisistä vesistä mitattiin korkeita typpi- ja fosforipitoisuuksia. Fosforimäärät olivat useita kertoja suurempia kuin puhdistetuissa jätevesissä tai verrattuna maatalouden keskimääräiseen kuormitukseen..”Fosforipitoisuudet saattoivat olla samaa tasoa kuin reheväksi tai erittäin reheväksi luokitellussa järvessä. Suolistoperäisten mikrobien määrät olivat paikoin korkeita”, Luken johtava tutkija Markku Saastamoinen kertoo..Saastamoisen mukaan tulokset ovat samankaltaisia kuin aiemmissa samaa aihetta käsittelevissä tutkimuksissa..Pilottitallien lisäksi hankkeen aikana 18 tallia vastasi taustatietokyselyyn. Vastanneiden tallien kirjo oli laaja aina ravitallista ja ratsastuskouluista hevosavusteita kuntoutusta tarjoaviin tiloihin..Fosforipitoisuudet saattoivat olla samaa tasoa kuin reheväksi tai erittäin reheväksi luokitellussa järvessä."Luken johtava tutkija Markku Saastamoinen.Talleilla tiedetään, että runsaat sateet aiheuttavat ongelmia, ja vesien mukana kulkeutuu myös maa-ainesta, sillä usein tarhoissa ei ole kasvipeitettä..Kolmanneksella kyselyyn vastanneista talleista tarhoja sijaitsee alle 25 metrin päässä vesistöistä. Puolella on käytössä suojavyöhyke, ja muutamalla oli ympäristölupa. .Hiekkatarhat olivat yleisimpiä, ja lähes kaikilla talleilla sonnat kerättiin tarhoista. Suurin osa keräsi joka päivä tai viikoittain. Lanta myös hyödynnettiin viljelyssä..”Jos maankäyttö antaa myöten, tarhojen, laitumien ja lantaloiden paikat pitää valita sellaiseksi, että etäisyydet vesistöön säilyvät pitkinä, eikä kaltevuutta ole.”.Tehokkain tapa on siivota sonnatTallinpitäjät voivat ehkäistä ympäristökuormia monella eri tavalla. Uusien tallien ja niiden piha-alueiden rakentamisessa on etunsa, mutta olemassa olevienkin tallien kannattaa kiinnittää huomiota muutamaan asiaan..Yksinkertaisin ja taloudellisesti halvin tapa on siivota tarhat säännöllisesti ulosteesta. .”Se on tehokkain tapa vähentää ympäristökuormaa. Se korostuu etenkin talvella, jolloin olisi tärkeää poistaa ulosteet lumen ja jään päältä.”.Saastamoinen sanoo, että vesiensuojeluun oli kiinnitetty pilottitalleilla huomiota, mutta kehittämiskohteita löytyi edelleen. Haasteena monissa paikoissa oli rajallinen tila, ja myös taloudelliset resurssit nousivat esille..Asiantuntijat korostavat, että vesien ohjaaminen ulkotarhojen ohi on tärkeää. Kun tarhoihin ei tule ympäristöstä vettä, niistä ei myöskään huuhtoudu niin paljon ravinteita eteenpäin..Ympäristökuormaa vähentäviä tekoja ovat esimerkiksi valumavesien ohjailu, kunnon ojitukset, vesistöön viettävien tarhojen välttäminen ja se, että tarhoja ei perusteta suoraan maan päälle, vaan siihen ajetaan aina pintakerros..Valuntaa hidastavia rakenteita voi myös käyttää ja suojakaistaa tai pintamateriaaleja, kuten haketta, joka sitoo paremmin vettä ja ravinteita..Suodattimien hyödystä webinaarissa todettiin, että ne eivät ole aina toimivia. Suomessa ongelmana on lämpötilat, jotka menevät osan vuotta niin alhaisiksi etteivät suodattimet välttämättä toimi. .Saastamoinen toteaa, että lämpöeristystä voidaan toki miettiä, mutta esimerkiksi biohiili on niin herkkä lämpötiloille, että se ei toimi pitkänä ajanjaksona suomalaisissa olosuhteissa..Rehujen annostelulla voi vaikuttaa ravinteisiin..Saastamoisen mukaan tarhojen ruokintapaikatkin olisi hyvä olla rajattuja, ettei rehuja levitetä ympäri tarhaan..Hevosheinän liottaminen on sekin seikka, mitä ei kannata tehdä ajattelematta. Heinästä kun liukenee ravintoaineita liottaessa, ja lämpimässä vedessä liukenemista tapahtuu enemmän..”Määrä toki riippuu lähtötilanteesta ja liotusajasta. Vesi kannattaa kaataa sellaiseen maahan, jossa se imeytyy ja ravinteet tulevat jossain vaiheessa kasvien käyttöön. Viemäri ei ehkä ole paras paikka.”.Kasvit sitovat ravinteitaYksi apukeino on puusto ja kasvillisuus. Saastamoinen toteaa, että ihmisjätevesien puhdistuksessa on kokemusta kerääjäkasveista ja ne voisivat toimia myös hevostalleilla..”Ehkä kaikkia pajukkoja ei kannata raivata pois niistä ojista, jotka johtavat selvästi isompiin vesistöihin.”.On toki muistettava, että suurin kuormitus ympäristölle tulee loppusyksyn ja kevään aikana, jolloin kasvien kasvukausi, eli aika, kun ne sitovat ravinteita, ei ole kukkeimmillaan..Laitumet ovat usein avaria alueita, joten niiden kohdalla on merkittävä hyöty, jos laidun on mitoitettu oikein eläinmäärän mukaan..”Olisi hyvä muistaa lohkolaidunnus, laidunnurmen kasvukunnosta huolehtiminen ja se, että laidunnus lopetetaan syksyllä riittävän aikaisin. Lisäruokinnalla estetään, ettei laidunta syödä aivan loppuun ja kasvu pysyy yllä”, Saastamoinen neuvoo.. Rehevöitymisellä on seurauksia:Sinilevien massaesiintymätRantojen umpeenkasvuHappikato ja kalakuolematVeden samentuminen ja limoittuminenPohjamudan lisääntyminenLuonnon monimuotoisuuden heikkeneminen Mutta sen hillitsemisestä saa hyötyjä:Vesistökuormituksen vähentäminen hyödyntää luontoa, ihmisiä ja hevosiaLoisongelmat vähenevät, jalat pysyvät terveempinä ja hevosten hyvinvointi lisääntyyYmpäristön hyvä hoito vähentää eläinlääkärikuluja, ja hevoset voivat olla enemmän tarkoituksenmukaisessa käytössäLiiketoimintaa harjoittaville talleille ympäristöasioista huolehtiminen on imagoetu.Eläintiheys ja ulkoiluaika vaikuttavatHevostalleilta ympäristöön joutuvat haitalliset vedet ovat tavallisimmin valumavesiä tarhoista, lantaloista, laitumilta, kentiltä ja radoilta. Sateet ja sulamisvedet lisäävät leviämistä..Vesissä voi olla ravinteiden lisäksi ulosteperäisiä bakteereita ja lääkejäämiä. .Ympäristön kuormitukseen vaikuttaa niin eläintiheys kuin päivittäinen jaloitteluaikakin..”Hevosten kohdalla puhutaan, että niiden pitää olla paljon ulkona. Mitä enemmän ulkonapitoaikaa vaaditaan ja mitä isompia tarhat ovat ja mitä suurempi eläintiheys on, sitä enemmän epäpuhtauksia kulkeutuu vesistöihin.”.Eläintiheys ei tarkoita sitä, kuinka paljon hevosia on kerrallaan tarhassa vaan sitä, kuinka paljon kussakin tarhassa joku hevonen viettää aikaansa..”Mitä pienempi tarha eläinmäärää kohden, sitä suurempi ympäristökuorma syntyy”, Saastamoinen huomauttaa..ETENKIN LANTALOITA TARKASTETAANTallien sijainnit ovat kunnille epäselviä, tarkastuksia tehdään resurssien mukaan.Josefiina Ruponen totesi webinaarissa, että hankkeen aikana on käynyt ilmi, että hevosalan vesistökuormitusasiat ovat jääneet muun maatalouden varjoon.”Muita valvotaan tarkemmin ja asiat ovat enemmän esillä, vaikka hevosala on merkittävä toimija ja talleja on paljon. Talleilta tulevalla ravinnekuormalla vesistöihin voi olla alueellisesti iso merkitys. Voisi sanoa, että varmasti ainakin olisi hyvä tuoda asiaa enemmän esille ja miksi ei mahdollisesti tarkastusten lisääminen voisi olla yksi vaihtoehto.”Saastamoinen sanoo, että paljon on parannettavaa ja myös välinpitämättömyyttä. .”Ensisijaisesti tallien pitäisi pitää huoli, että lantala ja lannankäsittely on oikein hoidettu. Mikään eläintenpito ei saa olla holtitonta ympäristön näkökulmasta.”. Saastamoinen ei näe, että tässä olisi perusteita järjestelmällisille tallitarkastuksille, mutta neuvonnallinen ote olisi hyvä olla.Webinaarin keskustelussa selvisi, että Suomen kunnissa järjestelmällistä tarkastusta tehdään esimerkiksi lantaloiden osalta. Ei toki joka kunnassa.Forssan ympäristötarkastaja Henna Pirhonen toteaa, että tarkastuksia tehdään kaupungeissa, joissa on enemmän resursseja. ”Yleensä ne ovat naapuri-ilmoituksia, joiden perusteella me lähdemme tarkastamaan.”Myös kuntakohtaiset suositukset voivat vaihdella ja se, miten paljon neuvontaa kunnissa on saatavilla.Uudenmaan ely-keskuksen ylitarkastaja Johan Sundberg toteaa, että pääkaupunkiseudulla talleja valvotaan systemaattisesti kuntien toimesta, mutta tallitarkastus osuus yrittäjälle ehkä kerran 10 vuodessa.”Lantaloita ja lannanvarastointia valvotaan ensisijaisesti nitraattiasetuksen kautta.”Keskusteluissa tuli esille haaste, etteivät kunnat tai valvontaviranomaiset tiedä, missä talleja sijaitsee. Kunnilla ei ole pääsyä Ruokaviraston pitopaikkarekisteriin, jotta ne voisivat tutkia kotikuntiensa tallimäärää ja sijainteja. Sundberg kertoo, että jo Uudenmaan alueella on noin 10 000 hevosta ja yli 1000 tallia.”Se on se tilanne tällä hetkellä. Kunnissa, joissa on paremmin resursseja, on kartoitettu talleja ilma- ja satelliittikuvien avulla. Maatiloilla olevat hevoset on tiedossa, mutta on paljon talleja, jotka eivät ole maatiloja”, hän sanoo.”Vuoden verran yritin saada Ruokavirastosta oikeuksia, luovutin”, Pirhonen toteaa.Seinäjoen ympäristönsuojelutarkastaja Aili Sorjanen sanoo, että he saivat tietoja valvontaeläinlääkäriltä ja ovat tehneet systemaattisesti lantalatarkastuksia. Välillä ongelmana on, että osoitetieto menee tallinpitäjän kotiosoitteeseen eikä välttämättä tallille, joten kartasta on vaikea tulkita, sijaitseeko tila vesistöjen lähellä..Artikkelin lähteenä on käytetty Simulaatiomallinnuksen avulla hevostallien ympäristövaikutukset hallintaan -hankkeen päätöswebinaarin sisältöä.

Hevostallien ympäristövaikutuksia tutkittiin: "Mikään eläintenpito ei saa olla holtitonta ympäristön näkökulmasta", muistuttaa tutkija

Aiheeseen liittyvää