Habsburgien kirous kumotaan modernilla jalostuksella

Vuodesta 1580 eteenpäin keisari Maximillian II:n nuoremman veljen arkkiherttua Charlesin päätösvallalla lipizzahevosia alettiin kasvattaa itävaltalaisella keisarillisella siittolalla Karstissa Triesten lähellä. Siittolan nimestä ”Lipica” tuleekin tämän rodun nimi. Hevosia kutsuttiin vielä 1800-luvulle asti espanjalaisiksi Karst-hevosiksi, kunnes alettiin käyttää italialaista termiä ”Lipizza”.. Lipizzat ovat kuuluneet kuuluisan Habsburgin hallitsijasuvun prioriteetteihin. Habsburg-suku oli merkittävimpiä eurooppalaisia historiallisia hallitsijasukuja 1400-luvulta aina 1900-luvulle.[1] Suvun ollessa mahtavimmillaan sen jäsenet hallitsivat samanaikaisesti Itävaltaa, Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa, Saksan kuningaskuntaa, Unkaria, Kroatiaa, Böömiä, Espanjaa, Portugalia, Alankomaita ja Napolia. Habsburgit ovat tunnettuja surullisenkuuluisista sisäsiittoisista avioliitoistaan ja niiden tuomista terveysongelmista, mutta Piberin siittolassa lähellä Köflachia Itävallassa hevosista huolehditaan modernin tieteen ja erityisen tarkan sukutaulututkimuksen avulla. Kuusi kantaisääNäin siksi, että nykyisellä rodulla on kuusi pääasiallista kantaisää: Pluto (syntynyt vuonna 1765), Conversano (1767), Favory (1779), Neopolitano (1790), Siglavy (1810) ja Maestoso (1773). Espanjalaisen Ratsastuskoulun hevosten takana oleva jalostus on tapahtunut Piberissä vuodesta 1920 lähtien.Tapaan Piberin turistipisteen edessä aktiivisen motoristin Peter Zimmermannin. Hän muutti Piberin siittolan naapurialueelle ja sauvakäveli alueella paljon. Uteliaat lipizzahevoset laitumiltaan lähestyivät usein häntä."Eräänä päivänä hevonen laski päänsä olkapäälleni ja otin selfien. Hevonen kuiskasi minulle: ”Sinun on alettava tehdä opastettuja kierroksia täällä”, Zimmermann kertoo. Hän kysyi Piberistä, tarvitaanko siellä uusia oppaita ja siihen aikaan oppaista oli pulaa. Zimmermann ryhtyi oppaaksi ilman minkäänlaista alkutietämystä rodusta tai hevosista, tehtyään jo uransa aivan muulla alalla. Tästä huolimatta hän on eläkkeeltään sukeltanut lipizzojen rotuhistoriaan ”solutasolle”.Lipizzojen terveen perimän eteen tehdään jatkuvasti sekä tutkimustyötä, modernia tutkimusta ja yhteistyötä valittujen tahojen kanssa.. "Sitä kutsutaan selektiiviseksi kasvatukseksi. Siittolan johtaja tutkii saatavilla olevat sukutaulut, jotka alkavat Siglavy-hevosen ajoista 1800-luvulta. Dokumentaatiota on paljon siittolan arkistossa ja niistä on tehty digitaaliset versiot internetiin. Lisäksi meillä tehdään läheistä yhteistyötä Wienin eläinlääkinnän yliopiston kanssa. Taustalla on siis paljon tietoa ja näytteiden ottoa. Kaikki siitosoriimme ovat Wienin Espanjalaisesta Ratsastuskoulusta. Jo hiukan päälle kolmivuotiaasta oriista pohditaan, voidaanko sitä mahdollisesti käyttää myöhemmin siitoksessa, vai ei. Jos siitä ei ole Espanjalaiseen Ratsastuskouluun, sitä ei käytetä siitokseen. Yksi ori saa korkeintaan 15 tammaa astuakseen. Toiminta on siis todella valikoitua, jotta vältytään sisäsiittoisuudelta", kertoo Zimmermann. "Toinen osa kuvaa on, että teemme edelleen muiden siittoloiden kanssa yhteistyötä. Sanotaan esimerkiksi Lipica: Itävalta-Unkarin imperiumin aikaan Lipica oli ensimmäinen siittola, joka rakennettiin 1580. Se menestyi melko hyvin, mutta keisari Leopold I määräsi, että vain lipizzahevosia saa käyttää siitokseen. Tämä sääntö kumottiin myöhemmin. Sisäsiittoisuutta vastaan perustettiin muitakin siittoloita, ne sijaitsevat Kroatiassa, Unkarissa, Romaniassa, Tsekeissä ja Slovakiassa. Näiden siittoloiden kanssa järjestetään tarvittaessa esimerkiksi siitostammoja lisää", hän jatkaa. Ne oriit, joissa on potentiaalia siitokseen ja joista todetaan, että ne ovat perimältään turvalliset kriteerit täyttäviä, saavat astua valikoidun määrän tammoja."Piberissä on normaalisti 6–8 siitosoritta kerrallaan. Yksi ori astuu 12–15 tammaa. Osa oreista tulee Espanjalaisesta Ratsastuskoulusta ja osa on sieltä eläköityneitä, joille on oma paikka täällä Piberissä. Kaikki Espanjalaisesta Ratsastuskoulusta eläköityvät ovat joko täällä tai Heldenbergissä. Muutama on lähetetty Unkariin viime vuonna, koska meillä ei ollut tarpeeksi tilaa. Jos emme saa tiettynä astutuskautena oikeita, perimään sopivia oriita Espanjalaisesta Ratsastuskoulusta, käytämme jo eläköitynyttä oritta ”senioriresidenssistämme”, selittää Zimmermann.. Piberissä syntyy suunnilleen 40 varsaa vuodessa ja siellä on 180 hevosta, joista noin 80–90 on siitostammoja. Nuorille, kasvaville tamma- ja orivarsoille on omat alueensa ja tukikohtansa. Vaikka elokuisena päivänä Piberissä on opastetulla kierroksella noin kahdenkymmenen ihmisen joukko seuraamassa saksankielistä opastusta, ovat globaalit tilanteet hidastuttaneet siittolan normaalia arkea."Koronapandemian aikaan tilanne oli surullinen", myöntää Zimmermann. "Olimme kiinni ja uudelleen avautumisen jälkeen vieraat olivat varautuneita, pelokkaita ja menetimme heitä paljon. Sitten kun matkustaminen sallittiin, kaikki lähtivät ulkomaille. Viime vuosina tilanne on parantunut pikkuhiljaa vierailijoiden suhteen."Normaalisti Piberissä saadaan myytyä kaikki myynnissä olevat hevoset. Zimmermannin mukaan globaalin tilanteen takia myyntihevosia on nyt hieman varastossa, koska ihmiset eivät käytä niin paljon rahaa hevosiin. Vuosittain syntyvistä varsoista noin 20 prosenttia valitaan opetettaviksi Wienin Espanjalaisteen Ratsastuskouluun. Suurinpiirtein saman verran tammoja pidetään siitoskäyttöön. Muut myydään.Zimmermann kuvailee Piberissä tapahtuvaa turismia fraasilla ”soft form of tourism”. Hevosilla on mm. klo 12–13 tallissa rauha-aika, jolloin siellä ei saa vierailla. Tallivierailun lisäksi alueella on museorakennus, josta näkee lipizza-rodun historiaa. Alueella työskentelee noin 70–75 henkilöä erilaisissa tehtävissä, osa hevosten kanssa, osa turisteille tarkoitetussa pääsylippumyymälässä, viereisessä kahvilassa tai muutoin hallinnon parissa. Piber työllistää myös eläinlääkäreitä ja kengittäjiä."Espanjalainen Ratsastuskoulu, Heldenbergin toimipiste ja Piberin siittola ovat kaikki samaa yhtiötä", taustoittaa Zimmermann. "Piberin päätarkoitus on tuottaa oriita Wienin Espanjalaiseen Ratsastuskouluun, sekä pitää lipizza-rodusta huolta ja olla myös tietoinen Habsburgeista", hän linjaa viitaten siihen, että sisäsiittoisuutta tulee välttää. Zimmermannin mukaan lipizzojen tulevaisuus on tällä hetkellä taattu 300 vuodeksi. Piberissä ei synny kaksosia. Tammat, joista tutkimuksissa todetaan, että kaksostiineys on mahdollinen, eivät pääse oriin astuttavaksi. Zimmermann kertoo, että vierailijat usein olettavat, että hevoset ovat kovalla kädellä koulutettuja. Koulutukseen mentäessä seurataan, tekeekö hevonen tehtävät vapaaehtoisesti. Jos hevonen lopettaa suorittamisen vapaaehtoisesti, tai ei suorita ollenkaan, siitä luovutaan. Taustalla on huomioitava turvallisuusriskit, esimerkiksi ison yleisön edessä esiintyminen. Vapaaehtoinen suorittaminen on avain. Kun on aika nousta Piberin kahvilan pöydästä, lisää Zimmermann vielä: "Kaikkien intohimoisten hevosihmisten tulisi vierailla täällä!".Lipizzanhevonen- Vuodesta 1580 lipizzahevosia on kasvatettu keisarillisella siittolalla Karstilla lähellä Triesteä.- Rodulla on alkuperäjuuria Andalusiasta, Napolista, Polesinasta, Saksasta, Tanskasta ja Arabiasta.- Ensimmäinen maininta Piberistä siittolana on vuodelta 1798.- Nykyinen lipizzakasvatus perustuu kuuteen oriin, jotka syntyivät 1700- ja 1800-luvuilla.- Pluto (synt. 1765) tuli tanskalaiselta kuninkaalliselta siittolalta Fredriksborgista- Favory (synt. 1779) tuli Kladrubyn keisarillisesta siittolasta- Conversano (synt.1767) - Neopolitano (synt. 1790) tuli Polesinasta- Siglavy (synt. 1810) arabi, joka tuli Syyriasta. Se ostettiin lipizzasiittolaan 1826- Maestoso X (synt. 1819) tuli keisarillisesta Mezöhegyesin siittolasta Unkarista..Aamuharjoitus 451 vuotta vanhassa ratsastuskoulussa.Konflikti johti pääratsuttajan irtisanomiseen Wienin Espanjalaisessa ratsastuskoulussa.Olympiakultamitalisti Thibaut Vallette on Ranskan valtion virkamies, jonka hevosella on näytöksissä kultaiset ohjat

Habsburgien kirous kumotaan modernilla jalostuksella

Aiheeseen liittyvää