Kahdelta suomalaishevoselta löytyi CEM – Hoitotulos on sitä parempi, mitä aiemmin se havaitaan

CEM on tarttuva kohtutulehdus, jonka aiheuttaa erittäin herkästi tarttuva Taylorella equigenitalis -bakteeri. Viimeisin lähiaikojen epidemia oli Tanskassa vuonna 2020, kun 50 oria ja 202 tammaa todettiin CEM-positiivisiksi..CEMTamman tarttuva kohtutulehdus Aiheuttaja erittäin herkästi leviävä Taylorella equigenitalis -bakteeri Bakteeria esiintyy vain hevosten ja muulien sukuelimissä.Suomessa CEM-tartuntoja esiintyy hevosilla harvoin, ei edes vuosittain. Edellinen tartunta Suomessa on ollut vuonna 2021 suomenhevosella. Ruokavirasto tiedotti helmikuussa kahdesta tautitapauksesta, jotka olivat islanninhevosilla. Näistä tautitapauksissa ei ole löydetty yhteyttä Tanskan epidemiaan.Tuoreessa tapauksessa CEM:ille epätyypillisesti oriilla oli ollut rakkulamaisia muutoksia esinahan ympärillä, ja se oli niiden takia tuotu hoidettavaksi yliopistolliselle hevossairaalalle.Ori oli tutkittu vuonna 2020 CEM:istä puhtain tuloksin, eikä sitä ollut käytetty astutukseen sen jälkeen ennen kuin viime vuonna heinäkuussa, jolloin se astui Ruotsista tuodun islanninhevostamman. Kun oriin tartunta kävi ilmi, tammakin tarkastettiin, ja myös siltä löytyi T. equigenitalis -bakteeri.Suomen Hippoksen asiantuntijaeläinlääkäri Inka Tuominen kertoo, että CEM on hoidettavissa oleva sairaus, jossa hoitotulos on sitä parempi, mitä aiemmin se havaitaan. Se hoidetaan tapauskohtaisella antibioottihoidolla.Islanninhevosoriiltakaan ei Ruokaviraston mukaan löytynyt bakteeria enää hoidon jälkeen.CEM on ilmoitettava eläintauti, ja kaikki keinosiemennyksessä käytettävät oriit testataan vuosittain T. equigenitalis -bakteerin varalta. Jos ori astuu luonnollisesti, testi on otettava viiden vuoden välein.Bakteeri tarttuu sekä luonnollisessa astumisessa että keinosiemennyksessä. Se tarttuu myös kosketustartuntana ihmisen käsien ja välineiden välityksellä, minkä takia oriasemilla pitää noudattaa hyvää hygieniaa.Oreilla CEM-tartunnat ovat yleensä oireettomia, joten oriit saattavat levittää bakteeria vuosikausia, jos testejä ei oteta. Tässä suhteessa sairastunut islanninhevosori oli harvinainen poikkeus. Tammoilla bakteerin aiheuttamat oireet voidaan luokitella kolmeen eri muotoon.Akuutissa muodossa kohdun limakalvo tulehtuu voimakkaasti 10–14 vuorokauden päästä astutuksesta, ja kohdusta alkaa vuotaa runsaasti paksua, maitomaista vuotoa.Kroonisessa muodossa kohdun limakalvon tulehdusreaktio taas on vähäinen, ja emätinvuoto on lähes huomaamatonta. Esimerkiksi nyt tutkitulla islanninhevostammalla oli kiiman aikaan todettu ultraäänitutkimuksessa kohdussa vähäinen määrä kirkasta nestettä.Kolmannessa tautimuodossa myös tammat ovat bakteerin oireettomia kantajia jopa kuukausien ajan. CEM-tartunta aiheuttaa ohimenevää hedelmättömyyttä, mutta sen sijaan luomista tai pysyvää hedelmättömyyttä se saa aikaan äärimmäisen harvoin. Lainsäädännössä CEM luokitellaan ilmoitettavaksi eläintaudiksi. Se tarkoittaa, että tautiepäilystä tulee ilmoittaa virkaeläinlääkärille, mutta taudin toteaminen ei johda eläinten siirtorajoituksiin tai muihin toimenpiteisiin.CEM-näytteen lisäksi keinosiemennykseen käytetyiltä oreilta vaaditaan myös näyte EVA:n eli virusarteriitin varalta. Eläinlääkäri ottaa yleensä CEM- ja EVA-näytteet yhdellä kertaa joko kotitallilla tai klinikalla. CEM-näyte otetaan oriilta mekaanisesti peniksen päästä. Myös spermanäyte on mahdollista tutkia.Inka Tuominen kertoo, että näytettä otettaessa ori on rauhoitettuna, jotta penis saadaan näkyville ja näytteenotto onnistuu hyvin. Näyte otetaan näytteenottotikulla kolmesta kohtaa: virtsaputken aukon kohdalta, virtsaputken aukon vieressä olevista taskuista sekä limakalvopoimusta. Samalla otetaan myös verinäyte EVA-määritystä varten.. Näytteet pakataan huolellisesti näyteputkiin, jotka lähetetään tutkittavaksi Ruokavirastoon.Hevosten virusarteriitti eli EVA on yleistynyt, kun hevoset liikkuvat nykyään paljon maailmanlaajuisesti. Myös EVA on lainsäädännön mukaan lakisääteisesti ilmoitettava eläintauti.Virusarteriittitartunnat ovat usein oireettomia, eikä niitä voi ei-kantavien hevosten kohdalla erottaa muista hengitystie- tai yleisoireita aiheuttavista taudeista. Jos hevonen saa oireita, niitä voivat olla kuume, väsymys, turvotukset, ruokahaluttomuus ja silmän sidekalvon tulehdus. Pikkuvarsat voivat sairastua vakaviin hengitystieoireisiin, ja niillä voi olla myös suolisto-oireita.Siitokseen käytettäville eläimille virusarteriitti voi aiheuttaa luomisia ja sairaina syntyneitä varsoja, joten se saattaa aiheuttaa kasvatustoiminnassa isoja menetyksiä.Sukukypsyyden saavuttaneet oriit voivat jäädä arteriittiviruksen kantajiksi. Kantajat saattavat erittää virusta spermaan jopa lopun elämäänsä, vaikka ne olisivat muutoin oireettomia.Vaikka EVA:n tutkittaminen on pakollista, kotimaankaupassa oriilta ei edellytetä negatiivista tutkimustulosta. Oriin omistaja on kuitenkin velvollinen kertomaan tuloksesta, ja käytännössä virusarteriittia kantavia oriita ei ole Suomessa tarjolla.Kotimaankauppaa varten oriilta tutkitaan veri- tai seeruminäyte virusarteriitin vasta-aineiden varalta, ja jos tulos on positiivinen, suositellaan tutkittavaksi myös spermanäyte.Positiivinen vasta-ainetestitulos voi olla seurausta myös rokotuksesta. Suomessa ei ole saatavilla rokotusta virusarteriittia vastaan, mutta tuontioriin kohdalla muualla saadut rokotukset voivat vaikuttaa testituloksiin. Myös hevoselle annettu herpes-rokotus voi vaikuttaa hetkellisesti testitulokseen.

Kahdelta suomalaishevoselta löytyi CEM – Hoitotulos on sitä parempi, mitä aiemmin se havaitaan

Aiheeseen liittyvää