Luonne! Sen olisi estehevosella oltava tänä päivänä mieluiten täyttä kultaa

Ruotsalaistuomari Mikael Nolin on seurannut suomalaista ja yleensä eurooppalaista esteratsukasvatusta vuosikymmenten ajan. Hän on nähnyt trendit. Se, mikä trendaa tämän päivän esteratsastuksessa on hevosen psyykkinen valmius ja aulius, eli ratsastettavuus ja luonne. "Luonne on tärkein ominaisuus urheiluhevosella", Nolin sanoo. Tämä saattaa kuulostaa tekopyhältä, mutta kyllä siinä ajatus on. Rehti, luottavainen ja positiivinen eteenpäinpyrkimys on ominaisuus, joka on välttämätön tämän hetken esteradoilla. Muuten ne eivät onnistu."Jos hevonen jää yhtään junnaamaan ensimmäiseen epämiellyttävään hetkeen, ratsastajan tekemään virheeseen, suorituksesta ei tule mitään. Ja ei ole kyse siitä, tekeekö ratsastaja, huippuratsastajakin, virheen vaan kyse on siitä, milloin hän sen tekee", Nolin toteaa. "Virhe tulee aina. Se on vain ajan kysymys. Ja koska radat ovat niin nopeatempoisia, niitä virheitä ei voi lainkaan jäädä "ihmettelemään" tai prosessoimaan, vaan virheen on mentävä kuin vesi hanhen selästä, hevosen pystyttävä auttamaan ratsastajaa tilanteessa ja heti samalla hetkellä suunnattava huomionsa jo seuraavaan tehtävään, niin kuin mitään ei olisi tapahtunut."Nolin kertoo, että tämän päivän esteoreista kahdella kolmasosalla on erinomainen estetekniikka ja yhdellä kolmasosalla erinomaisen tekniikan lisäksi erittäin hyvä luonne. Sanomattakin selvää, että tämä yksi kolmasosa on niitä, joita kaivataan jalostukseen. Ja toivottavaa on, että sellainen ori löytää erittäin hyväluontoisen tamman, jolloin on todennäköisempää, että teknisten hyvien ominaisuuksien lisäksi, myös luonne siirtyy seuraavalle sukupolvelle.Hyväluontoinen, sopivasti reaktiivinen, hevonen käy ammattilaiselle, mutta se käy myös aloittelijalle. Toinen syy ovat uudet ihmiset lajissa, jotka eivät pärjää vaikealuontoisen hevosen kanssa. Tilanteen vakavuuden ymmärtää, jos miettii sitä vaihtoehtoa, että aloittelevalle uudelle harrastajalle osuu geenilotossa se yksilö, joka on luonteeltaan reaktiivinen ja vaikea ja fyysisiltä lahjoiltaan ja rakenteeltaan huono. Ja kenelle nämä hevoset päätyvät? Juurikin niille aloittelijoille, koska ammattilaiset eivät ole niistä kiinnostuneita ja hankkiutuvat niistä nopeasti eroon. Suhtautuminen luonteeseen on tehnyt täyskäännöksen. "Ennen sanottiin, että huippuhevonen on vähän hullu ja saa olla. Se ei enää millään lailla pidä paikkaansa", Nolin sanoo. Asetelma on sama este- ja kouluhevosilla. Nolin tosin arvelee, että kouluhevosilla on keskimääräistä enemmän parannettavaa luonteessa."Sen takia me SWB-oripäivillä, kolme- ja nelivuotistesteissä, olemme säilyttäneet estekokeen askellajihevosilla. Ei meitä kiinnosta se, osaavatko ne teknisesti hypätä vai ei, vaan se, miten ne suhtautuvat tilanteeseen, joka ei välttämättä ole niille kovin luonteva. Se on erinomainen luonnetesti, kun kouluhevonen pistetään hyppäämään metrinen este. Joitakin vuosia sitten usein näki, että hevoset menivät joko sata lasissa tai kieltäytyivät kokonaan, nykyään tätä ei enää näe. Se mitä me toivomme näkevämme, on hevonen joka ajattelee "Hmm. Hankalaa, mutta yritän parhaani."Totta kai tekniikka on tärkeä myös. Nolin sanoo, että jalostus- ja kasvatustapahtumissa halutaan arvioida geneettistä kykyä, ei kouluttamalla saatua, sillä hankitut ominaisuudet eivät periydy."Me haemme luonnollista hyppyä", Nolin sanoo.Miten sitä haetaan?"No, me kiinnitämme huomiota tiettyihin asioihin. Itse näen paljon siitä, miten hevonen laskeutuu hypystä ja miten nopeasti se on koonnut kroppansa jälleen valmiiksi seuraavaan hyppyyn."Sitä on vaikea selittää. Sen vain näkee, Nolin sanoo, mutta lisää: "Tasainen laatu on hyvä merkki. Se, että hevonen tekee kerta toisensa jälkeen samanlaisen hypyn. Yksi pettämätön merkki on ensimmäisen laukka-askeleen laatu hypyn jälkeen. Hyvillä luonnonhyppääjillä tämä laukka-askel on samanlainen kuin kaikki muutkin askeleet. Se ei muutu." Esimerkkikin löytyy. Sellefrancais Ermitage Kalone (Catoki - Kannan) on Nolin mukaan esimerkki hyväluonteisesta oriista. "Voit katsoa sitä verryttelyssä tai radalla, se on aina rennosti kotonaan joka paikassa.".Nolin kertoo tuomaraoivansa kotimaansa Ruotsin ohella Norjassa, Amerikassa, Iso-Britanniassa ja Saksassa.Miten me pärjäämme Suomessa?"Teillä on osaamista, mutta minulla on tunne, että hevoset on joskus koulutettu liian nopeasti. Jos yrität pistää liian paljon tietoa hevoseen liian lyhyessä ajassa, se ei pysty sulattamaan sitä tietoa yhtä hyvin. Se on tärkeä muistaa, jos haluaa näyttää hevosestaan sen parhaat ominaisuudet."Suomenhevosilla kiinnitetään suuri huomio orileimaan. Nolin ei pidä sitä tärkeänä kolmevuotiaalla lämminveriratsulla. Melkeinpä päinvastoin. Hän ei pidä jaloutta ja hieman varsamaista keveyttä negatiivisena asiana kolme- tai neljäkäänvuotiaalla."Jos orileima on hyvin selkeä niin nuoressa, vähän vanhempana siitä tulee yleensä aivan liian raskas urheiluun. Kun taas se keveämpi tyyppi näyttää 8-vuotiaana ihan varmasti oriilta."Nolin pitää suurilinjaisista, suuristakin, mutta ei raskaista hevosista. . Neuvo numero 1. Valmistele hevosta riittävän pitkäänJoskus kyseessä ei ole saadun koulutuksen määrä sinänsä, vaan sen jakautuminen aikajanalle. Nolin muistuttaa, että hevonen jaksaa ottaa vastaan vain tietyn määrän uusia asioita kerrallaan. Sama määrä opetettuja asioita kahden kuukauden aikana tai yhdessä viikossa ei ole hevosen kannalta lainkaan sama asia.Neuvo numero 2. Muista, että hevosen on aina ajateltava eteenpäin."Nuorta hevosta ei saa ratsastaa pohkeen ja ohjan väliin, eikä varsinkaan kantaa minkäänlaista huolta siitä, missä sen pää on, tai onko kaula kaarella. Me emme katso, onko kaula kaarella. Se on vanhanaikainen tapa ajatella. Hevosen pää on siellä missä se luontaisesti on, ja asiat ovat hyvin, kunhan hevonen liikkuu ja ajattelee joka hetki eteenpäin.". Kyvyt esiinTätä nuorten hevosten alkukoulutusta tehdään kevätkauden aikana Kyvyt esiin -tapahtumissa ympäri Suomea. Niiden oli määrä pyörähtää tänään keskiviikkona käyntiin Joensuussa AR-tallilla, mutta hevosia ei lopulta saatu koolle riittävää määrää ja tilaisuus peruuntui.Seuraava tilaisuus on Tuusulassa Stal Annassa 18.4. ja kevätkauden viimeinen Karkkilassa 31.5. Kullakin tallilla järjestetään kaksi tilaisuutta, ensin harjoitellaan, sitten vasa arvioidaa esteominaisuudet, askellajit sekä rakenne ja tuomarit antavat hevosen suorituksesta sekä suullisen että kirjallisen arvioinnin. Hevoset arvioidaan lineaarisen profiloinnin avulla. Estehevosten osalta arvioidaan laukka, hyppytekniikka, kapasiteetti ja yleisvaikutelma sekä luonneominaisuudet ja askellajihevosilla käynti, ravi, laukka, edellytykset kouluhevosena ja yleisvaikutelma sekä luonne. .Karsinnat kevätkaudella 2025Kyvyt Esiin karsinta I, JoensuuRatsutalli-AR Jaamankankaantie 13 B, LehmoTuomari: Marja Tetri-Rantanen 18.4. Kyvyt Esiin karsinta I, Tuusula Stall Anna 22.4. Kyvyt Esiin karsinta I, OuluTuomari: Marja Tetri-Rantanen 23.4. Kyvyt Esiin karsinta II, Joensuu Ratsutalli-AR LehmoTuomarit: Marja Tetri-Rantanen, este Håkan Wahlman, askellajit Outi Talvi, rakenne 26.4. Kyvyt Esiin karsinta I, Lohja Talli Wist 27.4.Kyvyt Esiin karsinta I, Valkeakoski 28.4. Kyvyt Esiin karsinta I, Lieto Kotimäen tallit 30.4.Kyvyt Esiin karsinta I, Suonenjoki Wanhamäen talli1.5.Kyvyt Esiin karsinta II, Tuusula Stall Anna 2.5. Kyvyt Esiin karsinta II, Seinäjoki Siirilän Ratsastuskeskus 6.5. Kyvyt Esiin karsinta II, OuluTuomarit: Marja Tetri-Rantanen, este Kerstin Nyberg, Marko Björs, askellaji Outi Talvi, rakenne7.5. Kyvyt Esiin karsinta II, Suonenjoki Wanhamäen talli7.5. Kyvyt Esiin I, Porvoo Boen kartanon ratsastuskeskus 10.5. Kyvyt Esiin karsinta II, Lohja Talli Wist 10.5.Kyvyt Esiin karsinta II, Valkeakoski Ilolan Maatila 12.5. Kyvyt Esiin karsinta II, Lieto Kotimäen tallit 13.5. Kyvyt Esiin karsinta I, Ypäjä Hevosopisto, Vanha Maneesi14.5.Kyvyt Esiin karsinta II, Porvoo, Boen kartanon ratsastuskeskus 17.5.Kyvyt Esiin karsinta I, KarkkilaTuomari: Marja Tetri-Rantanen, este 27.5. Kyvyt Esiin karsinnat II, Ypäjä, Hevosopisto Tuomarit: Susanna Frey ja Tarja-Tuulikki Nurmi, este Kerstin Nyberg ja Hanne-Mari Kiuttu, askellaji Anna Pajanen, rakenne 31.5.Kyvyt Esiin karsinta II, KarkkilaTuomarit: Marja Tetri-Rantanen ja Johanna Mikkola, este Anne-Mari Mìss ja Håkan Wahlman, askellajit Annu Stenqvist, rakenne .Kyvyt esiin -tapahtuma tiukentaa vaatimuksia: Finaaliin vaaditaan kahdeksan keskiarvo.Kouluprojektista tuli rento ja itsevarma esteprojekti: "Ei tässä mitään jalostussuunnitelmaa ollut", kertoo Kyvyt esiin -finaalivoittaja San Manuelin kasvattaja-omistaja

Luonne! Sen olisi estehevosella oltava tänä päivänä mieluiten täyttä kultaa

Aiheeseen liittyvää