Suomalaiset hevoskasvattajat ovat reagoineet uuden hevosasetuksen sisältöön hämmennyksen, huolen ja suoranaisen raivon vallassa.Asetuksessa myönnetään siirtymäaikoja moneen pykälään, mutta ryhmäkarsinoiden kohdalla asetus astuu voimaan heti, vaikka edellytettävät muutokset ovat rakenteellisia ja joissakin tapauksissa hyvinkin raskaita. Osa kasvattajista näkee tämän suoranaisena kuoliniskuna toiminnalleen. Suurin hämmennys liittyy siihen, että pikkuvarsoille tähän asti myönnetty 50 prosentin hyvitys ryhmäkarsinoiden tilavaatimuksissa on poistunut ilman siirtymäaikaa. Muutos ei ole pieni, vaan aiheuttaa kasvattajille merkittäviä muutostarpeita, joihin kaikki eivät koe pystyvänsä.Uusi vaatimus astuu voimaan 1.1.2026 ja koskee kaikkia ensi vuonna syntyviä varsoja ja niiden emiä. Säkäkorkeudet lasketaan yhteen ilman huojennuksia MMM:n perjantaina antaman tiedon mukaan. Kasvattajat ovat joutuneet ikävään tilanteeseen, koska tammat on jo astutettu viime keväänä.Ei ole selvää millä kokouskäsittelyllä ryhmäkarsinoiden vaatimuksia tiukennettiin ja päätettiin olla myöntämättä siihen myöskään siirtymäaikaa. Kasvattajat ovat laajana rintamana myös sitä mieltä, että tiedotus heidän suuntaansa ei ole toiminut riittävästi. 15.4.2024 päivätyssä asetuksen luonnoksessa pikkuvarsalle katsottiin riittävän puolet aikuisen samankokoisen hevosen tilasta. Tätä, jo aiemmin olemassa ollutta, käytäntöä pidettiin hevosalalla yleisesti hyvänä ja toimivana.30.4.–12.6.2024 asetus oli lausuntokierroksella. Lausuntojensa perusteella SRL, Hippos ja MTK pitivät ehdotettuja rakenteellisia muutoksia liian raskaiksi toteuttaa heti ja ehdottivat 10–20 vuoden siirtymäaikoja. Nämä lausunnot löytyvät verkosta. Suomen valvontaeläinlääkäriliitto puolestaan ehdotti 29.4.2024, että alle 24 kk ikäisten hevosten kohdalla luovuttaisiin ikäperusteisesta ryhmäkarsinakoon ja makuuhallipaikan vähimmäiskoon rajoituksesta. Suomen Eläinlääkäriliitto piti puolestaan siirtymäaikaa ryhmäkarsina-asiassa liian pitkänä ja totesi, että tamma tarvitsee isomman karsinan varsansa kanssa. Suomen valvontaeläinlääkäriliiton puheenjohtaja Jan Mattila kuuluu myös MMM:n alaisen seura- ja harraste-eläinten hyvinvoinnin neuvottelukuntaan käytännön eläinsuojeluvalvontatyötä tekevän viranomaisen mandaatilla, sekä myös kyseisen neuvottelukunnan alle alkuvuonna 2025 perustettuun hevostyöryhmään. Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia yhdyssiteenä alan ja viranomaisten välillä ja julkaista suosituksia asiantuntijaelimenä. Neuvottelukunta onkin kokousmuistioidensa perusteella seurannut tiiviisti seurannut asetuksen valmistumista. Hevosjaosto puolestaan perustettiin ainakin osittain valmisteilla olevan lainsäädännön vuoksi ja siihen kuuluvat myös eläinlääkärit Susanna Mäki, Kati White, Anna-Mari Olbricht sekä kirjailija Minna Tallberg.Hevosasetuksen kirjoittaja, MMM:n neuvotteleva virkamies Terhi Simonen-Jokinen muun muassa esitteli luonnoksen neuvottelukunnan kokouksessa 23.4.2025. Hän kertoi, että asetukseen oli tehty muutoksia poliittisessa valmistelussa, ja mainitsi, että edellisen siirtymäajan loppuminen vuonna 2014 sekä karsinan tavanomainen käyttöikä edellyttävät pitkää pitkää siirtymäaikaa rakenteellisten muutosten osalta.Suomen Eläinlääkäriliitto piti puolestaan siirtymäaikaa ryhmäkarsina-asiassa liian pitkänä ja totesi, että tamma tarvitsee isomman karsinan varsansa kanssa. MMM:n 22.5.2025 päivätyssä perustelumuistiossa VN/15413/2023 todetaan edelleen yleisesti siirtymäaikojen tarpeellisuus: "Toiminnassa oleville talleille annetaan tarvittavat siirtymäajat uusien velvoitteiden täyttämiseksi".12.6.2025 Simonen-Jokinen esitteli asetuksen valtioneuvoston yleisistunnossa, ja valtioneuvosto hyväksyi tekstin joka päättyy toteamukseen "Toiminnassa oleville talleille säädettäisiin siirtymäaika rakenteellisia muutoksia koskevien vaatimusten osalta." .Kommentti: Kenen sana painoi?
