Markus Scharmann korostaa, että ratsastajan ja valmentajan suhteessa kommunikaatio on tärkeää, ja valmentajan kannattaa kysyä ratsastajalta, miltä hevonen tuntuu tai mikä ratsastajan mielestä on ongelma.Hän muistuttaa, että yleensä ratsastaja tietää hevosestaan enemmän kuin valmentaja. Jos lähellä on isot kisat, ei systeemiä saa muuttaa liikaa. Vierailevan valmentajan on myös hyvä tietää, jos jokin koulutuksellinen prosessi on kesken, ja hänen pitää kuulla mahdolliset loukkaantumiset ja pelot. Scharmann haluaa aina ensin luoda ratsastajaan hyvän suhteen ja hakea luottamuksen. Jos joku tulee treeniin likaisissa saappaissa, ensin tehdään hyvä treeni ja vasta sitten sanotaan, että ehkä ensi kerralla voisit... Autetaan koko ratsukkoaJos ratsastaja on kääntynyt hevostaan vastaan, valmentajan pitää auttaa koko ratsukkoa. Siinä on osattava valita oikeat sanat, että päästään yhteistyöhön ja parantamaan tilannetta. Valmentamiseen kuuluu myös oikeiden mielikuvien luominen. Kaikki tietävät, mitä tapahtuu, kun ihmistä kieltää ajattelemasta punaista elefanttia: hän alkaa ajatella punaista elefanttia. Samalla tavalla ratsastajalle ei saa sanoa, että älä anna hevosen pysähtyä, koska se ohjaa hänet ajattelemaan pysähtymistä. Niinpä mieluummin ratsastajan mieli pitää kääntää miettimään täydellistä lähestymistä ja hyppyä. Scharmann on opettaessaan nimenomaan pedagogi. Yksi tärkeä siihen liittyvä asia on, että hän ei koskaan pyydä ratsastajaa tulemaan tiettyyn paikkaan, sillä sellaista ei saa vaatia, jota oppilas ei varmasti osaa. Askelet eivät ala näkyä pakottamalla. Ratsastaja ei voi ajatella, että nyt kun olen kahdesti tullut huonoon etäisyyteen, nyt keskityn ja tulen hyvään, jos hänellä ei ole asiaan riittävästi tunnetta.Scharmannilla on käytössään myös iso määrä tekniikoita ja harjoituksia, joiden käyttämiseen hän heittäytyy. Suomessa mieliin on jäänyt esimerkiksi kerta, jolloin ratsastaja ratsasti sen verran hitaasti, että mies lähti juoksemaan pitkin maneesia ja pyysi ratsastajaa yrittämään ottaa hänet ratsastamalla kiinni. Tai kun ratsastaja jännitti, hän antoi ohjeeksi: hyppää rataa, ala laskea ääneen numeroita 30:sta alaspäin, mutta jätä välistä numerot 29, 28 ja 26. Tähän ratsastajan aivot eivät tietenkään venyneet, mutta ei hän myöskään pystynyt stressaamaan esteitä.Teoriatunnilla Scharmann näyttää vapaaehtoisten avulla, kuinka ihminen pystyy koordinoimaan suorituksensa virkeänä hyvin, mutta väsyneenä koordinaatio tulee huonommaksi. Samoin käy hevoselle. Ja se tiedetään, että väsymiseen ei auta, jos joku komentaa takana raipan kanssa, vaan se vie ennemmin paniikkiin. Valmennus tarkoittaa suunniteltua kehitystä. Ratsukolta pitää pyytää oikeita asioita ja oikean määrä. Valmentajia ja itseään kohtaan Scharmann on tinkimätön. “Olen itse tehnyt hyvää työtä silloin, kun kaikki osaamiseni on annettu oppilaille. Ei riitä, että he tekevät, mitä sanon, vaan heidän on ymmärrettävä, mitä haetaan ja miten päästään seuraavalle tasolla”, hän linjaa. .Markus Scharmannille hyvä ratsastus on kuin pyöräilyä ilman käsiä - "Ajattelu ja ratsastus yhtä aikaa eivät toimi".Markus Scharmann: Emme saa piilotella rangaistuksia
Markus Scharmann korostaa, että ratsastajan ja valmentajan suhteessa kommunikaatio on tärkeää, ja valmentajan kannattaa kysyä ratsastajalta, miltä hevonen tuntuu tai mikä ratsastajan mielestä on ongelma.Hän muistuttaa, että yleensä ratsastaja tietää hevosestaan enemmän kuin valmentaja. Jos lähellä on isot kisat, ei systeemiä saa muuttaa liikaa. Vierailevan valmentajan on myös hyvä tietää, jos jokin koulutuksellinen prosessi on kesken, ja hänen pitää kuulla mahdolliset loukkaantumiset ja pelot. Scharmann haluaa aina ensin luoda ratsastajaan hyvän suhteen ja hakea luottamuksen. Jos joku tulee treeniin likaisissa saappaissa, ensin tehdään hyvä treeni ja vasta sitten sanotaan, että ehkä ensi kerralla voisit... Autetaan koko ratsukkoaJos ratsastaja on kääntynyt hevostaan vastaan, valmentajan pitää auttaa koko ratsukkoa. Siinä on osattava valita oikeat sanat, että päästään yhteistyöhön ja parantamaan tilannetta. Valmentamiseen kuuluu myös oikeiden mielikuvien luominen. Kaikki tietävät, mitä tapahtuu, kun ihmistä kieltää ajattelemasta punaista elefanttia: hän alkaa ajatella punaista elefanttia. Samalla tavalla ratsastajalle ei saa sanoa, että älä anna hevosen pysähtyä, koska se ohjaa hänet ajattelemaan pysähtymistä. Niinpä mieluummin ratsastajan mieli pitää kääntää miettimään täydellistä lähestymistä ja hyppyä. Scharmann on opettaessaan nimenomaan pedagogi. Yksi tärkeä siihen liittyvä asia on, että hän ei koskaan pyydä ratsastajaa tulemaan tiettyyn paikkaan, sillä sellaista ei saa vaatia, jota oppilas ei varmasti osaa. Askelet eivät ala näkyä pakottamalla. Ratsastaja ei voi ajatella, että nyt kun olen kahdesti tullut huonoon etäisyyteen, nyt keskityn ja tulen hyvään, jos hänellä ei ole asiaan riittävästi tunnetta.Scharmannilla on käytössään myös iso määrä tekniikoita ja harjoituksia, joiden käyttämiseen hän heittäytyy. Suomessa mieliin on jäänyt esimerkiksi kerta, jolloin ratsastaja ratsasti sen verran hitaasti, että mies lähti juoksemaan pitkin maneesia ja pyysi ratsastajaa yrittämään ottaa hänet ratsastamalla kiinni. Tai kun ratsastaja jännitti, hän antoi ohjeeksi: hyppää rataa, ala laskea ääneen numeroita 30:sta alaspäin, mutta jätä välistä numerot 29, 28 ja 26. Tähän ratsastajan aivot eivät tietenkään venyneet, mutta ei hän myöskään pystynyt stressaamaan esteitä.Teoriatunnilla Scharmann näyttää vapaaehtoisten avulla, kuinka ihminen pystyy koordinoimaan suorituksensa virkeänä hyvin, mutta väsyneenä koordinaatio tulee huonommaksi. Samoin käy hevoselle. Ja se tiedetään, että väsymiseen ei auta, jos joku komentaa takana raipan kanssa, vaan se vie ennemmin paniikkiin. Valmennus tarkoittaa suunniteltua kehitystä. Ratsukolta pitää pyytää oikeita asioita ja oikean määrä. Valmentajia ja itseään kohtaan Scharmann on tinkimätön. “Olen itse tehnyt hyvää työtä silloin, kun kaikki osaamiseni on annettu oppilaille. Ei riitä, että he tekevät, mitä sanon, vaan heidän on ymmärrettävä, mitä haetaan ja miten päästään seuraavalle tasolla”, hän linjaa. .Markus Scharmannille hyvä ratsastus on kuin pyöräilyä ilman käsiä - "Ajattelu ja ratsastus yhtä aikaa eivät toimi".Markus Scharmann: Emme saa piilotella rangaistuksia
