Andrew McLean, tottumus ja toinen luonto

Ei se rakasta, eikä se halua miellyttää ratsastajaansakaan. Siinä, miten hevonen suorittaa kisoissa, vaikuttavat ihan toiset mekanismit. Kyse on puhtaasti oppimisesta, hevosen kouluttamisesta reagoimaan annettuihin apuihin.Sen sijaan jotkut muut vanhat väittämät, kuten ”harjoitus tekee mestarin” ja ”tottumus on toinen luonto” ovat tieteellisesti perusteltavissa.Tiedemies ja eläintenkouluttaja, maanantaina ja tiistaina Harjun Oppimiskeskuksessa klinikan pitänyt tohtori Andrew McLean vertaa tilannetta autolla ajamiseen. Toiset kuskit ovat parempia kuin toiset. Se ei johdu siitä, että he rakastaisivat autolla ajoa, vaan siitä, että kun on ajanut autolla tarpeeksi monta tuntia, autolla ajamisen oppii ja tulee taitavaksi. Ajamisesta tulee kuin toinen luonto.Sota-aikoina hevosia kuvailtiin urheiksi tai vähemmän urheiksi. Työhevoset ovat ahkeria tai laiskoja työntekijöitä. Harrastushevoset ovat ystäviä ja partnereita. McLean kuulee näitä väittämiä, kuten kaikki hevosihmiset kuulevat. Osa myös toistaa niitä. Kaikki ne perustuvat samaan inhimilliseen, mutta virheelliseen tapaan kuvitella, että hevoset ovat samanlaisia kuin ihmiset.McLean sanoo inhimillistämisen olevan paitsi väärin, myös aivan erityisen huono asia..Jos hevonen ei tee laukanvaihtoa, se johtuu vain siitä, ettei sille ei ole annettu oikeaa apua tai se ei tiedä kuinka se tehdäänMcLean toteaa, että inhimillistäminen estää ymmärtämästä miten hevosen aivot toimivat. ”Siitä alkaa syyttely. Kognitiivisten erojen ymmärtäminen ihmisten ja hevosten välillä on tärkeää, jotta oivaltaa, että jos hevonen ei tee laukanvaihtoa, se johtuu vain siitä, ettei sille ei ole annettu oikeaa apua tai se ei tiedä kuinka se tehdään.”McLean toteaa, että hevosen halutaan olevan kevyt ja herkkä avuille. Se ei synny sellaiseksi, vaan se tehdään sellaiseksi, opetetaan reagoimaan annettuihin apuihin.”Itse käytän sanaa tottelevaisuus (obedience), mutta minulle sana tarkoittaa pelkästään reagomista ärsykkeeseen heti. Se ei pidä sisällään mitään muuta, ja minun puolestani sanan voi korvata jollakin muullakin sanalla.”Samat lainalaisuudet pätevät kaikkeen, mitä hevoset kanssamme tekevät tai jättävät tekemättä.Kaikki GP:n liikkeet ovat seurauksia tottelevaisuudesta, siis reaktioalttiudesta ja -nopeudesta muutamassa peruasiassa. Tärkeimmät neljä ovat jarrut, kaasu, takajalkojen kääntäminen ja etujalkojen kääntäminen. Seuraavat kuusi ovat hidastaa, lyhentää, nopeuttaa ja pidentää askelta, ne ovat kaikki eri asioita opettaa ja vaativat selkeästi erotettavat omat avut. Sitten tulee vielä kaksi: liikkua taaksepäin ja sivuttain. Yhteensä kymmenen.”Näihin pohjautuu kaikki kouluratsastuksessa, ja jos hevonen hyppii pystyyn tai pukittelee, minun on opetettava nämä asiat sille uudelleen, paremmin.”McLeanin mukaan hevosihmisten pitäisi kerta kaikkiaan jo oivaltaa, että hevoset eivät tiedä, mitä me yritämme tehdä tai haluamme niiltä. Ne eivät kykene sellaiseen. Kyse on aivoista. Elimistön energiataloutta vasten ajateltuna ihmisaivojen kaltainen super-elin on hyvin kallis pitää.”Aivokudos on kymmenen kertaa kalliimpaa kudosta kuin mikään muu. Meillä ihmisillä voi tällainen olla, sillä meillä on jo pitkään ollut vapaa pääsy ravintoon”, McLean toteaa. Eikä malta olla lisäämättä: ”Olemmehan tappaneet lähes kaikki muut eläimet maan päältä.” Ehdollistaminen toimiiläinten kouluttamisessa käyttökelpoisin menetelmä on behaviorismiin perustuva, psykologi B.F. Skinnerin viime vuosisadan puolivälissä kehittelemä operantti ehdollistaminen. Tämän teorian mukaisesti oppiminen saadaan aikaan reagoimalla käyttäytymiseen sitä joko vahvistamalla tai heikentämällä, neljällä eri tavalla. Joko lisäämällä (positiivinen) tai poistamalla (negatiivinen) jotakin. Paineen poisto (esimerkiksi kireä ohjasote löysäksi) on negatiivista vahvistamista, sokerin antaminen positiivista vahvistamista. Raipan isku on positiivista rankaisemista ja ruokakupin poisto negatiivista rankaisua.McLean painottaa behavioristista oppimiskäsitystä. Behaviorismissa oppiminen nähdään ärsyke-reaktiokytkentöjen muodostumisena, joita säädellään vahvistamisella. Oppiminen ehdollistumisen kautta on behaviorismin perustaa.Tässä yhteydessä McLean usein kertoo, kuinka sai itse aikanaan ”herätyksen”. Lähes shokin.”Opetin erästä kouluratsastajaa. Kerroin, että hänen on oltava hevoselleen pomo ja muuta sellaista. Hänen psykologian professori -isänsä katseli autostaan, kunnes kysyi, miksi en yksinkertaisesti vain käyttänyt ehdollistumisteoriaa hyväkseni, positiivista vahvistamista ja muuta sellaista, mikä todistetusti toimii. En kyennyt perustelemaan, miksi en niin tehnyt.”Tämä merkitsi käännekohtaa McLeanin uralla.Vähitellen McLean alkoi oivaltaa, että hevoslaumassa ei ole nokkimisjärjestystä siinä mielessä kuin usein ajatellaan. Dominanssia on, mutta se on bilateraalia. Jokaisella hevosella on jonkinlainen suhde johonkin toiseen hevoseen, mutta yhtä kaikkien tunnustamaa suurjohtajaa ei ole.”Vähän niin kuin perheessä tai hyvässä, modernissa työyhteisössä. Hierarkiat ovat nykyihmisten keksimiä valtajärjestelmiä, kuten armeija.” MuistiOppiminen liittyy luonnollisesti muistiin.Muistijälki hevosen aivoista katoaa kolmessa sekunnissa, mutta palautuu, jos sen aiheuttanut ärsyke ilmaantuu uudelleen sen tajuntaan. Tämä on kustannustehokasta ja tarkoituksenmukaista hevosen kaltaiselle eläimelle..Olisi kauheaa elää ihmisen tavoin seepran elinympäristössä, jossa leijonat ovat jo syöneet siskokset ja äidit ja isät, ymmärtäen kohtalonsa, odottaen omaa vuoroaanAndrew McLean ottaa valaisevan esimerkin avarasta luonnosta. McLean kehottaa kuvittelemaan vaikkapa seepran elämää.”Olisi kauheaa elää ihmisen tavoin seepran elinympäristössä, jossa leijonat ovat jo syöneet siskokset ja äidit ja isät, ymmärtäen kohtalonsa, odottaen omaa vuoroaan. Hevoseläimet eivät elä menneessä eivätkä tulevaisuudessa.””Ihmisen muisti toimii niin, että sitä voi kelata eestaas ja tarvittaessa päivittää (refresh). Jos vaikkapa haluan oppia milloin Shakespeare syntyi, toistan itselleni: huhtikuu 1564, huhtikuu 1564...” ”Kohta muistan sen, mutta jos lakkaan ajattelemasta asiaa, huomenna olen todennäköisesti jo unohtanut. Saatan silti palauttaa mieleeni syntymäajan vielä huomennakin päivittämällä muistiani. Esimerkiksi, että kuu oli huhtikuu, eli sama kuin itselläni ja että numerosarjassa oli numerot jollakin lailla merkityksellisessä järjestyksessä... Ihmisen muisti on todella mielenkiintoinen asia!”Puhutaan lyhytkestoisesta muistista ja pitkäkestoisesta muistista, kaikilla nisäkkäillä. Pitkäkestoisen muistin voi edelleen jakaa tietoiseen tai tiedostamattomaan. Ensin mainitun avulla säilötään tiedollisia asioita, joita me voimme sanallisesti opettaa, jälkimmäisen avulla tallentuvat erilaiset taidot.Tiedostamaton muisti on myös selitys sille, että kokeneetkaan ratsastajat harvoin tietävät tai kykenevät selittämään, mitä he hevosen selässä tekevät.Oppiminen tapahtuu kuitenkin kaikilla elollisilla samankaltaisin mekanismein. Oppimisessa syntyy uusia hermoyhteyksiä. Mitä enemmän hermoyhteyksiä käytetään, sitä enemmän ne vahvistuvat. Kapeista, kivisistä ja mutkaisista poluista tulee leveitä valtaväyliä. Oppimisen intervallitOppiminen tapahtuu hämmästyttävän samankaltaisella mekanismilla kuin intervalliharjoittelu.”Kolme toistoa ainakin kolme kertaa peräkkäin, jonka jälkeen parin minuutin lepo, ja sama uudestaan, on tutkitusti tehokkainta.”Numero viisi on tärkeä luku, jos opetetaan jotakin monimutkaisempaa kokonaisuutta. Jos opettaa hevosen kävelemään vesiesteeseen, se onnistuu yhdelläkin kerralla, mutta silloin hevonen on oppinut menemään vain tähän yhteen kyseiseen vesiesteeseen. Vasta keskimäärin viiden onnistuneen erilaisen vesikokemuksen jälkeen hevonen yhdistää mielessään nämä viisi kuvaa yhdeksi vesikokemukseksi. Yhtä lailla, jos tekee virheitä näiden viiden ensimmäisen kerran kanssa, voi olla vaikeuksissa vesiesteiden kanssa koko loppuelämän..Kannattaa olla myös tarkkana mitä eläin tosiasiassa oppii, mihin se ehdollistuu.Andrew McLean kannustaa tarkkuuteen. Kannattaa olla myös tarkkana mitä eläin tosiasiassa oppii, mihin se ehdollistuu. McLean antaa esimerkin koirasta, joka on opetettu istumaan perinteisellä menetelmällä, seisomalla sen edessä sormea heristäen ja toistamalla ”istu!” ”Koetapa saada koira istumaan antamalla sama käsky maassa maaten. Ei välttämättä onnistukaan! Istumaan menon oppiminen liittyy koiran mielessä myös ihmisen seisovaan hahmoon ja heristävään sormeen.”Hevosen kanssa on tarkoituksenmukaista saada toisto mahdollisimman monta kertaa niiden kolmen sekunnin sisään, minkä sen muisti kattaa. Tästä syystä naksutin on kätevä.Kun näin jatketaan riittävän kauan, oppiminen on tapahtunut. TurvallisuusMcLean toteaa, että jotta me voimme pitää ja käyttää hevosten kaltaisia isoja eläimiä turvallisesti, ne täytyy kouluttaa.Hän luettelee kansainvälistä dataa liittyen hevosten kanssa tapahtuviin tapaturmiiin. 25 % kaikista urheilukuolemista liittyy hevosiin. Yksi onnettomuus 350:sta on vakava, mikä on 20 kertaa enemmän kuin moottoripyöräilyssä.61 %:ssa tapauksista syynä ovat hevosten käytösongelmat. Nämä hevoset pitäisi kouluttaa uudelleen, mutta se on usein vaikeaa, sillä ihmiset eivät tunnista, mikä virheellisen käyttäytymisen aiheuttaa.Evoluutio on luonut hevoseen joukon ehdottomia ominaisuuksia, joita ei voi poistaa, mutta joita voi jossain määrin muokata. Jos hevonen ajatellaan vaikkapa tietokoneena, etologia eli eläinten käyttäytymistiede on biologiaa, ja muodostaa ikään kuin tietokoneen hardwaren, raudan, kuten sanotaan. Opitut asiat ovat software eli softa, ohjelmat, jotka liitetään tietokoneeseen, jolloin sitä voi käyttää johonkin.Se kiistaton fakta, että hevoset ovat eläimiä, joita ehkä kaikkein eniten määrittää sana ”pelko”, on rautaa. Kun tähän rautaan yhdistää softaa sanomalla vaikkapa ”hyvä poika”, pelko lievittyy, ja syke laskee.Psykologiasta tuttu kiintymyssuhdeteoria toimii viimeisimmän tiedon perusteella ihmisten ja hevostenkin välisenä, mutta se, että ”hyvä poika” toimii, edellyttää myös ehdollistumisen. Toisen hevosen kosketus lievittää hevosen pelkoa. Laumatoverit olisivat tehokkain pelon lievittäjä, mutta paremman puutteessa ihmisenkin käsi, mieluiten paljas, iho vastaan ihoa, menettelee. Sä’än alueen rapsuttaminen kädellä saa jo kahdessa minuutissa aikaan sykkeen laskun, hevonen kokee sen miellyttävänä.Kun sä’än rapsutukseen yhdistää sanat ”hyvä poika”, saa aikaan ehdollistumiseen perustuvaa oppimista. Ajan mittaan hevonen yhdistää ”hyvän pojan” sykkeen laskemiseen ja hyvään oloon, ja silloin pelkkä ”hyvä poika” on itsessään sille palkitseva. Naksutinkouluttajat korvaavat ”hyvän pojan” naksautuksella, mikä on aivan sama asia.Näin yksinkertaista tämä on. Ainakin teoriassa.Operantti ehdollistuminenOperantissa ehdollistumisessa opitaan tekemisen avulla, jota vahvistetaan. Vahvistaja on yleensä palkinto, mutta se voi olla myös negatiivinen vahvistaja tai rangaistus. On tärkeää, että palkinto tai rangaistus seuraa välittömästi sitä toimintaa, jota vahvistetaan, jotta oppi menee perille.

Andrew McLean, tottumus ja toinen luonto

Aiheeseen liittyvää