”Hallittu mieli on ajuri, jonka avulla voit voittaa kaiken tai menettää kaiken.”Näin puhuu Janne Lehtonen yleisölle, joka nyökyttelee hyväksyvästi. Kenttäratsastaja Susanne Orelma-Törmäsen perjantaina oululaisella Kaakkurin koululla järjestämän luennon katsomoon oli kutsuttu niin ratsastajia kuin yritysmaailman henkilöitä.Lehtonen on monille tuttu Nelosen reality-ohjelmasta Erikoisjoukot, jossa hän toimii pääkouluttajana. Mies on työskennellyt merivoimien erikoisjoukoissa 13 vuotta ja osallistunut hengenvaarallisiin operaatioihin Afganistanissa ja Somaliassa, joissa mielen ja pelon hallinta sekä saumaton yhteistyö tiimin kesken olivat avainasemassa.Nykyään palomiehenäkin työskentelevä Lehtonen käy luennoimassa niin ammattiurheilijoille kuin yritysjohtajillekin, sillä erikoisjoukkosotilaan työssä tarvitaan samanlaisia henkisiä voimavaroja.”Kaikki arvot jotka otin mukaan, sopivat urheiluun ja yritystoimintaan”, Lehtonen sanoo.Hänelle tärkein arvo on se, että ihminen tulee ensin. Päätökset tulee tehdä niin, että miettii omaa hyvinvointiaan.”Jos mä voin hyvin, kaikki ympärilläni voivat hyvin.”Tämä tarkoittaa siis myös muiden hyvinvointia. Oma ego ei saa vahingoittaa muita, tarpeen vaatiessa on uskallettava myöntää olevansa väärässä. Esimerkkinä toimii tarina Afganistanista, jossa ryhmän johtaja riskeerasi ryhmänsä hengen, koska ei halunnut myöntää päätöksensä olevan väärä. Tarinan onneksi vahinkoa ei tapahtunut. Hyvä johtaja myöntää erehtyneensä, jos muiden hyvinvointi sitä vaatii.Lehtonen puhuu myös luottamuksen tärkeydestä. Tiimin jäsenten on kyettävä luottamaan toisiinsa ja asemaansa tiimin sisällä. Asioista tulee puhua ja mieltä vaivaavat asiat on käsiteltävä ryhmässä. Yksityiselämän tapahtumat saattavat vaikuttaa työhön ja työasiat yksityiselämään.Asioiden jakaminen auttaa muita ymmärtämään ja tarvittaessa auttamaan. Lehtonen kuitenkin toteaa, että suomalaiset ovat huonoja jakamaan, mutta:”Parhaita asioita elämässä ei tehdä koskaan yksin.”.Mind gameUrheilussa on selvää, että henkinen kantti pelaa suorituksessa suurta roolia. ”Pääkoppa ei kestänyt”, lienee yksi suomalaisen urheilun vakiokommentteja. Vaikka olisi kuinka taitava, siitä ei ole hyötyä, jos tärkeimmällä hetkellä taitoaan ei pysty käyttämään.Erikoisjoukko-operaattorit työskentelevät hengenvaarallisissa tilanteissa, joissa henkinen kantti ei voi pettää kriittisellä hetkellä. Siksi Lehtosella on paljon kokemusta mielen hallinnasta.Pelko on tunne, josta kaikki kärsivät jossakin määrin. Joku pelkää aloittaa yritystoimintaa, joku pelkää epäonnistumista urheilussa eikä uskalla panostaa täysillä. Lehtonen toteaa, että pelkoa ei pidä päästää pomoksi. ”Sinä hallitset pelkoa tai pelko hallitsee sinua."Epämukavien asioiden pelkääminen on luonnollista, mutta niille voi siedättyä.”Mitä enemmän tekee epämukavia asioita, sitä helpompia niistä tulee. Jos uskot omaan tekemiseesi, mitä helvettiä sulla on enää pelättävää?” Lehtonen sanoo.Epäonnistumisia ei tule pelätä, sillä virheet ovat paras tapa oppia. Hän harmittelee sitä, että työelämässä nykyään vältellään virheiden tekemistä, jolloin oppiminen kestää paljon kauemmin. Virheisiin ei tule takertua vaan miettiä, miten niitä voisi tulevaisuudesta välttää. Palaute kehittää, ja myös negatiivista palautetta saa antaa, sillä silloin tietää, missä pitää kehittyä.Lehtonen tekee selvän eron halulle ja tahdolle. Ihmiset haluavat monia asioita, mutta he voivat saavuttaa ne vasta kun he tahtovat niitä. Urheilijan tulee tahtoa asioita, esimerkiksi hänen täytyy tahtoa asettamansa tavoitteen saavuttamista. Se tarkoittaa täydellistä sitoutumista asiaan.”Ammattiurheilija ei kyseenalaista vaan tekee. Jos ulkona sataa, hän silti menee lenkille”, Lehtonen sanoo.Mielenhallinta vaatii selkeyttä. Urheilijan on tiedettävä, miksi hän mitäkin asiaa tekee. Sieltä löytyy myös motivaatio päivittäiseen tekemiseen. Kun tavoite on kirkas ja selkeä, tarvittavat asiat tulee tehdyksi, vaikka aina ei huvittaisikaan.Silti itseään tulee kuunnella, sillä ylikuormitus ja liika stressi estää kehityksen ja optimaalisen suorituksen. Stressi ei vähene sillä, että kokee enemmän ja useammin stressiä. Varsinkaan traumoista ei koskaan välttämättä pääse eroon, mutta niiden kanssa voi oppia elämään.”Stressi on selviämismekanismi. Ei normaali tila. Stressistä on päästävä eroon ja sitä tulee välttää.”Erikoisjoukoissa stressinkäsittelyyn käytettävistä teemoista hyötyy jokainen. Ensinnäkin tehtävien ja vastuiden tulee olla selkeitä. Mitä selkeämmin henkilö tietää mitä häneltä odotetaan, sitä vähemmän se aiheuttaa stressiä. Toisaalta on myös tiedettävä, miksi jotain tehdään. Työn tai tehtävän merkityksellisyys vähentää stressiä.Lehtonen toteaa, että hän ei tee itselleen merkityksettömiä asioita. On tärkeää löytää tekemisensä merkityksellisyys itselleen. Jos sitä ei millään löydy, on ehkä tehtävä jotain muuta. Muutenkin itsensä kuunteleminen on tärkeää. Jos stressitasot ovat korkealla huonosti nukutun yön jälkeen, ei kannata lisätä kuormaa vetämällä raskasta treeniä kuntosalilla.”Ihminen suoriutuu paremmin, kun on fyysisesti paremmassa kunnossa, mutta kroppaa, mieltä ja hermostoa on kuunneltava. Pitää tietoisesti pystyä tunnistamaan, miten voi kullakin hetkellä.”.Kolumni: Erikoisjoukot-sarja muistuttaa saksalaisen hevostallin meininkiä
”Hallittu mieli on ajuri, jonka avulla voit voittaa kaiken tai menettää kaiken.”Näin puhuu Janne Lehtonen yleisölle, joka nyökyttelee hyväksyvästi. Kenttäratsastaja Susanne Orelma-Törmäsen perjantaina oululaisella Kaakkurin koululla järjestämän luennon katsomoon oli kutsuttu niin ratsastajia kuin yritysmaailman henkilöitä.Lehtonen on monille tuttu Nelosen reality-ohjelmasta Erikoisjoukot, jossa hän toimii pääkouluttajana. Mies on työskennellyt merivoimien erikoisjoukoissa 13 vuotta ja osallistunut hengenvaarallisiin operaatioihin Afganistanissa ja Somaliassa, joissa mielen ja pelon hallinta sekä saumaton yhteistyö tiimin kesken olivat avainasemassa.Nykyään palomiehenäkin työskentelevä Lehtonen käy luennoimassa niin ammattiurheilijoille kuin yritysjohtajillekin, sillä erikoisjoukkosotilaan työssä tarvitaan samanlaisia henkisiä voimavaroja.”Kaikki arvot jotka otin mukaan, sopivat urheiluun ja yritystoimintaan”, Lehtonen sanoo.Hänelle tärkein arvo on se, että ihminen tulee ensin. Päätökset tulee tehdä niin, että miettii omaa hyvinvointiaan.”Jos mä voin hyvin, kaikki ympärilläni voivat hyvin.”Tämä tarkoittaa siis myös muiden hyvinvointia. Oma ego ei saa vahingoittaa muita, tarpeen vaatiessa on uskallettava myöntää olevansa väärässä. Esimerkkinä toimii tarina Afganistanista, jossa ryhmän johtaja riskeerasi ryhmänsä hengen, koska ei halunnut myöntää päätöksensä olevan väärä. Tarinan onneksi vahinkoa ei tapahtunut. Hyvä johtaja myöntää erehtyneensä, jos muiden hyvinvointi sitä vaatii.Lehtonen puhuu myös luottamuksen tärkeydestä. Tiimin jäsenten on kyettävä luottamaan toisiinsa ja asemaansa tiimin sisällä. Asioista tulee puhua ja mieltä vaivaavat asiat on käsiteltävä ryhmässä. Yksityiselämän tapahtumat saattavat vaikuttaa työhön ja työasiat yksityiselämään.Asioiden jakaminen auttaa muita ymmärtämään ja tarvittaessa auttamaan. Lehtonen kuitenkin toteaa, että suomalaiset ovat huonoja jakamaan, mutta:”Parhaita asioita elämässä ei tehdä koskaan yksin.”.Mind gameUrheilussa on selvää, että henkinen kantti pelaa suorituksessa suurta roolia. ”Pääkoppa ei kestänyt”, lienee yksi suomalaisen urheilun vakiokommentteja. Vaikka olisi kuinka taitava, siitä ei ole hyötyä, jos tärkeimmällä hetkellä taitoaan ei pysty käyttämään.Erikoisjoukko-operaattorit työskentelevät hengenvaarallisissa tilanteissa, joissa henkinen kantti ei voi pettää kriittisellä hetkellä. Siksi Lehtosella on paljon kokemusta mielen hallinnasta.Pelko on tunne, josta kaikki kärsivät jossakin määrin. Joku pelkää aloittaa yritystoimintaa, joku pelkää epäonnistumista urheilussa eikä uskalla panostaa täysillä. Lehtonen toteaa, että pelkoa ei pidä päästää pomoksi. ”Sinä hallitset pelkoa tai pelko hallitsee sinua."Epämukavien asioiden pelkääminen on luonnollista, mutta niille voi siedättyä.”Mitä enemmän tekee epämukavia asioita, sitä helpompia niistä tulee. Jos uskot omaan tekemiseesi, mitä helvettiä sulla on enää pelättävää?” Lehtonen sanoo.Epäonnistumisia ei tule pelätä, sillä virheet ovat paras tapa oppia. Hän harmittelee sitä, että työelämässä nykyään vältellään virheiden tekemistä, jolloin oppiminen kestää paljon kauemmin. Virheisiin ei tule takertua vaan miettiä, miten niitä voisi tulevaisuudesta välttää. Palaute kehittää, ja myös negatiivista palautetta saa antaa, sillä silloin tietää, missä pitää kehittyä.Lehtonen tekee selvän eron halulle ja tahdolle. Ihmiset haluavat monia asioita, mutta he voivat saavuttaa ne vasta kun he tahtovat niitä. Urheilijan tulee tahtoa asioita, esimerkiksi hänen täytyy tahtoa asettamansa tavoitteen saavuttamista. Se tarkoittaa täydellistä sitoutumista asiaan.”Ammattiurheilija ei kyseenalaista vaan tekee. Jos ulkona sataa, hän silti menee lenkille”, Lehtonen sanoo.Mielenhallinta vaatii selkeyttä. Urheilijan on tiedettävä, miksi hän mitäkin asiaa tekee. Sieltä löytyy myös motivaatio päivittäiseen tekemiseen. Kun tavoite on kirkas ja selkeä, tarvittavat asiat tulee tehdyksi, vaikka aina ei huvittaisikaan.Silti itseään tulee kuunnella, sillä ylikuormitus ja liika stressi estää kehityksen ja optimaalisen suorituksen. Stressi ei vähene sillä, että kokee enemmän ja useammin stressiä. Varsinkaan traumoista ei koskaan välttämättä pääse eroon, mutta niiden kanssa voi oppia elämään.”Stressi on selviämismekanismi. Ei normaali tila. Stressistä on päästävä eroon ja sitä tulee välttää.”Erikoisjoukoissa stressinkäsittelyyn käytettävistä teemoista hyötyy jokainen. Ensinnäkin tehtävien ja vastuiden tulee olla selkeitä. Mitä selkeämmin henkilö tietää mitä häneltä odotetaan, sitä vähemmän se aiheuttaa stressiä. Toisaalta on myös tiedettävä, miksi jotain tehdään. Työn tai tehtävän merkityksellisyys vähentää stressiä.Lehtonen toteaa, että hän ei tee itselleen merkityksettömiä asioita. On tärkeää löytää tekemisensä merkityksellisyys itselleen. Jos sitä ei millään löydy, on ehkä tehtävä jotain muuta. Muutenkin itsensä kuunteleminen on tärkeää. Jos stressitasot ovat korkealla huonosti nukutun yön jälkeen, ei kannata lisätä kuormaa vetämällä raskasta treeniä kuntosalilla.”Ihminen suoriutuu paremmin, kun on fyysisesti paremmassa kunnossa, mutta kroppaa, mieltä ja hermostoa on kuunneltava. Pitää tietoisesti pystyä tunnistamaan, miten voi kullakin hetkellä.”.Kolumni: Erikoisjoukot-sarja muistuttaa saksalaisen hevostallin meininkiä