Pikkulinnut käsissäsi ja muita huomioita – Hyvä istunta on hevosen hyvinvointia
Kun istunta on kunnossa, hevonen ja sen ratsastaja ovat tyytyväisiä
Istunnan kuntoon laittaminen on eläinsuojeluteko.
Mutta kuinka tarpeellinen se yleensä on? Kuinka usein istunnoissa on petrattavaa?
"Yhdeksällä ratsastajalla kymmenestä on istunnassaaan korjattavaa", CR-ohjaaja Ursula Turtiainen, 68, sanoo.
"Se yksi on luonnonratsastaja, jolla on ratsastajalle edulliset anatomiset mittasuhteet: pitkät jalat ja lyhyt selkä."
Anatomisesti ratsastajaksi syntyneitä ihmiskehoja suomalaisissa on melko vähän, meille tyypilliset mittasuhteet ovat toisin päin: pitkä sellkä ja lyhyet jalat. Tämänkin kanssa tulee toimeen, mutta se vaatii enemmän työtä.
Menetelmiä ja koulukuntia hyvään istuntaan on useita. Turtiainen näkee, että ne kaikki pyrkivät loppujen lopuksi samaan hyvään klassiseen perusistuntaan. "Korva, olkapää, lonkka, kantapää -samassa linjassa."
CR-menetelmä ei opeta ratsastamaan, vaan saavuttamaan tasapainon kehon keskipisteen kautta. Ja koska ratsastuksessa on aina ollut vaikeuksia selittää mitä tarkoitetaan, menetelmän kehittäjä Sally Swift otti käyttöön mielikuvat, joita hän havainnollisti Jean Mac Farlandin piirroksin. Piirroksia teoksessa on lähes joka sivulla ja ne ovat todella loppuun asti mietittyjä.
Pitääkö ja saako kantapää olla alhaalla vai ei?
"Jos akillesjänne antaa myöten, ei ole kovin kireä, niin kyllä. Me kiinnitetään huomiota enemmän siihen, että kun nivelet ovat vapaasti, kukin istuja istuu oman biomekaniikkansa ja anatomiansa mukaisesti."
Ihmisille oli opetettu armeijamainen "rinta rottingilla" -istunta, josta halutaan nyt eroon. Yliryhtinen rintakehä edessä-selkä notkolla -istunta ei toimi.
Hyvä istunta nojaa peruspilareihin, joista neljä ensimmäistä ovat katse, hengitys, keskipiste ja rakennuspalikat. Satulassa istuva ihminen jakautuu viiteen palikkaan, ja jotta istunta toimisi, niiden tulee olla linjassa ja suoraan toistensa päällä.
Turtiainen havainnollistaa lisää: "Jos hevonen yhtäkkiä katoaisi siitä alta, ratsastajan tulisi pudota jaloilleen maahan."
CR-periaate ei ole uusi, sillä kirja ilmestyi ensimmäistä kertaa vuonna 1976 ja siitä tuli maailmanlaajuinen menestys. Ajatukset ovat säilyneet tuoreina, sillä ne olivat selkeästi aikaansa edellä.
Menetelmän kehittäjä, amerikkalainen Sally Swift (1913-2009) viittasi vanhoihin itämaisiin viisauksiin, jiniin ja jangiin ja puhuu pehmeästä katseesta ja kokonaisuudesta. Mind, body and horse (mieli, keho ja hevonen) - menetelmä julistaa nyt, ja julisti jo 1970-luvulla.
Kansainvälinen metodi
Korkeimman nelostason kouluttaja Turtiainen näkee CR-metodin etuna sen, että takana on iso maailmanlaajuinen järjestö ja koulutusjärjestelmä, jossa noustaan eri tasoille. "Meillä on iso kansainvälinen verkosto takana."
Hän on ollut myös maailmanlaajuisen Centered riding -järjestön johtotehtävissä ja tulee puhumaan menetelmästä Hevoset-messuilla sunnuntaina.
Hevosurheilu Ratsastus on kustantanut ja käännättänyt Sally Swiftin Centered riding -teoksen suomen kielelle vuonna 2024. Teos on ollut myyntimenestys. Se saa nyt jatkoa osasta kaksi Centered riding 2, Further explorations, jossa Swift esittelee ensimmäisessä osassa esiteltyjen neljän perusperiaatteen lisäksi vielä kaksi uutta periaatetta: maan vetovoima eli grounding sekä clear intention, selkeä aie.
"Jos sulla ei ole selkeää aietta siitä, mitä olet tekemässä, sä olet aika hukassa", Turtiainen sanoo.
Tämä teos on parhaillaan käännettävänä ja ilmestyy suomen kielellä marraskuussa 2025. Kahden kirjan avulla metodin saa haltuun kokonaisuudessaan. Swift tiettävästi aloitti kirjoittaa vielä kolmattakin teosta, mutta se jäi kesken.
Hevosurheilu Ratsastus ja CR-ohjaajat Ursula Turtiainen ja Jussi Ahtiainen avaavat menetelmän periaatteita Hevoset-messuilla sunnuntaina Bäkkäri-lavalla A-hallissa klo 14.25 - 14.50.
