Tunteiden ja ajatusten hyväksyminen auttaa keskittymään suorituksen kannalta olennaiseen - "Ihminen on psykofyysinen olento"

Sunnuntaina Oulunsalon nuorisoseuralla järjestettiin psyykkisen valmennuksen luento, joka oli osa Pohjois-Suomen aluevalmennuksen kuivaleiriä, mutta avoin myös muille kiinnostuneille.Puhujana luennolla toimi esteratsastaja ja psyykkinen valmentaja Mirella Lesonen-Hakola, joka valmentaa ratsastajien lisäksi myös muiden lajien urheilijoita.Menestyminen vaatii harjoittelua ja intohimoa. Jos asiat tehdään aina samalla tavalla, lopputuloskin on aina sama. Jos halutaan saavuttaa asioita, on tarkasteltava omia toimintatapoja. Jo yhden prosentin parannus viikossa tuottaa ison parannuksen vuodessa.”Ihminen usein yliarvioi sen, mitä hän voi suorittaa lyhyellä aikajänteellä ja aliarvioi sen, mitä hän voi suorittaa pitkällä aikajänteellä”, Lesonen-Hakola sanoi.Psyykkinen valmennus usein mielletään kilpaurheilijoille suunnatuksi valmennukseksi, mutta samoista työkaluista on hyötyä myös muilla elämän osa-alueilla, kuten koulunkäynnissä tai työelämässä..Kuka urheilee ja kenelle?Urheilijan on hyvä pohtia, millainen on oma minä ja persoona, millainen niiden haluaisi olevan, ja miten ne peilautuvat ympäristöön. Tästä päästään siihen, millainen ollaan urheilijana ja urheilun ulkopuolella. Usein ihmisillä saattaa olla erilaisia rooleja kotona, työssä tai tallilla.Itsensä lisäksi urheilijan on hyvä tiedostaa elämässään olevat ihmissuhteet ja kuinka tärkeitä ne ovat ja mikä asema niillä on omassa elämässä.Kilpailutilanteessa ratsastaja on harvoin yksin, vaan mukana on yleensä joku tukihenkilö, kuten valmentaja tai vanhempi. Nykypäivänä omien ihmissuhteiden tarkastelu on entistä tärkeämpää, kun suuri osa kommunikoinnista tapahtuu puhelimen välityksellä. Onko ympärillä ihmisiä, joita lähestyä avuntarpeessa ja toisaalta, onko itse sellainen, jolta voi pyytää apua?Urheilijan on oltava tarkkana, että tietää, kenen ehdoilla kilpailemista harrastetaan.”Kuka haluaa mennä kilpailuihin, kenellä on motivaatio? Onko se ratsastaja itse, vai onko se valmentaja, tukihenkilö, kaveriporukka tai ympäristön paine? Haluaako itse mennä sinne kilpailuihin?”."Kaikki mitä me haluamme, ei ole realistista toteuttaa, mutta meillä voi olla unelmia ja me voimme mennä niitä kohti."Mirella Lesonen-Hakola.Matka koostuu pienistä palasistaKun aletaan miettiä tavoitteita, on ensinnäkin kyettävä määrittelemään ne, oli sitten kyse metrin radan hyppäämisestä tai MM-kilpailuista.”Se voi olla ihan mitä tahansa, mutta ensin täytyy miettiä, että mitä pitäisi tehdä, jotta se olisi mahdollista. Kuukausittain, viikoittain, päivittäin.”.Kaikki mitä me haluamme, ei ole realistista toteuttaa, mutta meillä voi olla unelmia ja me voimme mennä niitä kohti.". Harjoittelulle on asetettava välitavoitteita, mutta pelkkä hevosen treeni ei riitä, sillä ratsastajan tulisi treenata viikoittain myös omaa fysiikkaansa ja psyykettään.”Sen jälkeen mietitään, onko se realistista? Mitä pitäisi tehdä, jotta se olisi realistista. Kaikki mitä me haluamme, ei ole realistista toteuttaa, mutta meillä voi olla unelmia ja me voimme mennä niitä kohti.”Urheilijan tavoitteiden saavuttamiseen ympärillä olevat avainhenkilöt ovat tärkeässä asemassa. Ratsastajan avainhenkilöitä ovat esimerkiksi valmentaja, vanhemmat tai perhe, kengittäjä, eläinlääkäri, tallityöntekijät sekä myös kaverit.Asetettujen välietappien tulee olla riittävän pieniä, jotta ne voidaan saavuttaa ja kokea onnistumisia. Näin motivaatio pysyy yllä. Jokaisella on omat välitavoitteensa ja jokaisen tulee määrittää ne itse, mutta niistä tulee keskustella myös avainhenkilöiden kanssa.Jos juoksijalla on jalka poikki, olisi epärealistista tavoitella osallistumista maratoniin puolen vuoden päästä. Sama pätee ratsastuksessa. Välitavoitteet pitää miettiä sellaisiksi, että ne voidaan saavuttaa.Tavoitteita ei aina saavuta, mutta sitä ei pidä pelätä. Epäonnistumiset kuuluvat kehittymiseen, niin urheilussa kuin muussakin elämässä. Jokin asia voi pelottaa tai tuntua epämukavalta, mutta se ei ole kiveen hakattu totuus vaan sitä voi harjoitella. Siihen vaaditaan valmiutta toimia myös epämukavuusalueella.”Jos me ei epäonnistuta, me ei voida oppia ja kehittyä. Meidän ei kannata pelätä epäonnistumisia vaan ottaa ne ilolla vastaan.”Vastoinkäymiset saattavat antaa mahdollisuuden ajatella asioita uudella tavalla. Esimerkkinä Lesonen-Hakola mainitsee Kyra Kyrklundin, jonka estehevosen loukkaantuminen sai hänet siirtymään kouluratsastajaksi. Ja hänestä tuli yksi maailman parhaista.Ihmisten on helpompi miettiä heikkouksiaan, mutta kannattaa myös pohtia omia vahvuuksiaan ja harjoituttaa ne vielä paremmiksi. Sen sijaan että ajattelee mitä ei osaa, tulisi miettiä missä haluaa kehittyä!.Tähtäimessä optimaalinen suoritusOli kyseessä kilpailu tai julkinen esiintyminen, valmistautuminen omaan, itselle tärkeään huippusuoritukseen tapahtuu pitkällä aikavälillä. Siihen tarvitaan riittävää ja oikeanlaista harjoittelua, ja jatkuvaa omien toimintatapojen tarkastelua.Pelkkä suorituksen harjoittelu ei riitä, vaan suoritukseen vaikuttaa myös oma fyysinen viretila. Ennen suoritusta tulee huomioida myös ravinto, riittävä lepo ja uni. Ihmiset ovat psykofyysisiä olentoja ja fyysiseen suorituskykyyn vaikuttaa psyyke, ja toisinpäin.”Ei riitä, että treenaa hevostaan tai lukee kokeisiin, jos ette ole itse fyysisesti valmistautuneet siihen.”Kilpaurheilijoiden tulee muistaa, että kilpailemistakin pitää harjoitella.Virittäytyminen kilpailun vaatimaan mielentilaan saattaa alkaa jo edellisenä päivänä. Ratsastajien tulisi löytää omat rutiininsa ennen kilpailua, ja tunnistaa mikä on itselleen sopiva tapa valmistautua. Kaikki ovat erilaisia, toiset tarvitsevat sosiaalisuutta, toiset haluavat olla yksin.”Kun osaa valmistautua, pystyy keskittymään itse suoritukseen, koska muut asiat ovat kunnossa.”Eri hevoset tai lajit voivat vaatia erilaisen mielentilan. Toisaalta myös urheilijoiden mielentila ja vireystaso voi vaihdella eri päivinä. Omaan vireystilaansa voi vaikuttaa. Jos väsyttää ja vireystila on matala, apuna voi olla hengityksen rytmin nopeuttaminen, fyysinen rasitus, voimaa antava musiikki tai energisoivien ihmisten joukkoon hakeutuminen. Jos on puolestaan ylivirittynyt, eikä meinaa pysyä paikallaan, tulee toimia päinvastaisesti: rauhoittaa hengityksen rytmiä, toimia rauhallisesti, kuunnella rauhoittavaa musiikkia.."Hyväksy keskittymisen herpaantuminen ja palaa takaisin suoritukseen."Mirella Lesonen-Hakola.Keskittymiseen auttaa ajatusten hyväksyminenSuorituksessa onnistumiseen vaikuttaa oleellisesti myös keskittyminen, joka on monen haasteena. Onneksi jatkuva täydellinen keskittyminen ei ole tarpeen. Kilpailupäivät ovat pitkiä ja keskittyminen saattaa herpaantua usein päivän aikana.”On ihan ok, jos ei pysty aina keskittymään. Hyväksy keskittymisen herpaantuminen ja palaa takaisin suoritukseen.”Usein keskittymisen herpaantuminen yritetään peitellä, jonka seurauksena kaikki keskittyminen menee peittelyyn.Esimerkiksi radalle mentäessä voi tulla tilanne, että radan ulkopuolella tapahtuu jotain yllättävää, joku putoaa selästä tai huutaa, ja se häiritsee keskittymistä. Kun tilanteen hyväksyy ja toteaa itselleen mitä on tapahtunut, häiriön voi jättää sivuun ja palata tulevaan suoritukseen. Jos sen sijaan väittää itselleen, ettei huomannut asiaa eikä se häiritse, kaikki keskittyminen menee asian peittelyyn. Omalle mielelleen ei voi valehdella..”On ihan ok, jos ei pysty aina keskittymään. Hyväksy keskittymisen herpaantuminen ja palaa takaisin suoritukseen.”. Työkalunaan keskittymisen parantamiseksi Lesonen-Hakola käyttää 3R-prosessia. Ensimmäisenä on rekisteröinti, eli huomioidaan ja tunnistetaan omat tunteet ja ajatukset. Huomioidaan ovatko ajatukset läsnä ja tilanteessa vai miettiikö mahdollisesti jotain ihan muuta. Toisena on release eli vapautuminen, eli tunteet ja ajatukset hyväksytään, ja sitä kautta tilanteeseen kuulumattomista tunteista voidaan päästää irti. Kolmantena on refocus, eli keskittyminen palautetaan kyseessä olevaan tilanteeseen.Keskittymistä voi harjoitella myös erilaisilla keskittymis- ja hengitysharjoituksilla. Tärkeintä on läsnäolo..5 % asennetta ja uskomusta on 50 % suorituksestaUskomuksilla on tosi iso voima. Jos ajattelee, että ei pysty, niin ei pysty. Kun menee radalle, on todella tärkeää uskoa, että pystyy tekemään vaaditun suorituksen.Itseään Lesonen-Hakola kuvasi urheilijaksi, joka ei ole luonnostaan uskonut itseensä.”Se johtuu osittain omista huonoista kokemuksistani alkuaikoina, mutta en ole kilpaurheilija luonteeltani. Lopputulos ei ollut minulle kauhean tärkeää.”Usko pitää tulla henkilöstä itsestään, mutta muut voivat asenteellaan tukea epävarmaa urheilijaa. Usko ei silti ole uhkarohkeutta eikä korvaa valmistautumista. Jos ei vielä ole hypännyt 80 cm rataa, on turha yrittää 140.Yleisöä kiinnosti, mitä tehdä tilanteessa, jos esimerkiksi lapsi on epävarma.”Tilanne pitää nähdä niin, että jos se on pientä epävarmuutta, silloin pieni eteenpäin vievä voima, pieni kannustus ’hei, nyt mennään’ on paikallaan. Jos vähän jännittää, se on hyvä.”Kaikkia jännittää ja siitä voi olla hyötyä suorituksessa. Jännitykseen auttaa oman jännityksensä hyväksyminen, ja joskus sen sanominen ääneen. Pelko ja epävarmuus on täysin luonnollista, ja nekin voi hyväksyä.Lesonen-Hakola myös muistuttaa, että pitää aina nähdä myös tilanne ja huomioida turvallisuusseikat. On eri asia mennä jalkapallopeliin kuin esteradalle. Riskit pitää ottaa huomioon, mutta myös urheilijan valmius sietää mahdollisia pettymyksiä.”Pitää myös muistaa ottaa huomioon urheilijan luonne. Toiset kestävät pettymyksiä tietyissä ikävaiheissa paremmin kuin toiset. Toiset voivat olla todella herkkiä pettymyksille ja jos ei ole psyykkisesti valmis ottamaan kaikkia pettymyksiä, silloin kannattaa ehkä haistella tilannetta. Mutta lähtökohtaisesti mää aina kannustan ja työnnän eteenpäin.”Epäonnistuneen suorituksen jälkeen on luonnollista ja sallittua, että ratsastaja kokee kiukkua ja pettymystä, mutta hänen tulisi hallita tunteensa hevosen selässä. Tilanne tulee käydä läpi omien avainhenkilöiden kanssa vasta sitten, kun tunnekuohut ovat laantuneet, eikä koskaan hevosen selässä. Sama pätee onnistumisten jälkeen. On hyvä käydä läpi onnistuneet suoritukset, jotta tietää miksi on onnistuttu.”Kaikki tunteet ovat aina sallittuja, mutta jos niiden kanssa on ongelmia, täytyy harjoitella millä tavalla niitä näyttää missäkin tilanteessa, ja miten niitä hallitsee.”Epävarmuuksia sen hetkisen kilpailusuorituksen ulkopuolelta ei tarvitse tuoda mukanaan. Viikonlopun aikana voi olla useita suorituksia, mutta vaikka edellinen suoritus olisi mennyt huonosti, se täytyy jättää taakseen ja keskittyä sen hetken suoritukseen..Lesonen-Hakola nauttii työstään psyykkisenä valmentajana, oma ratsastus on jäänyt vähemmälle .Koulujoukkueen psyykkinen valmentaja Hanna Pitkänen tietää, että kun hötky yrittää tulla, siihen on keinot."Istu, istu", kannustaa kouluvalmentaja .Peffa irti satulasta, pyytää estevalmentaja Dominique Barthelaix

Tunteiden ja ajatusten hyväksyminen auttaa keskittymään suorituksen kannalta olennaiseen - "Ihminen on psykofyysinen olento"

Aiheeseen liittyvää