Kun kouluratsastajakaksikko Henri Ruoste/Ville Vaurio sanailee keskenään, aika kulkee kuin siivillä. Vaikka klinikka oli lyhyt, Ruoste ja Vaurio saivat yleisön mukaan ja nauramaankin useampaan otteeseen.Vaurio on ollut tänä viikonloppuna Danten kanssa Kyra Kyrklundin valmennusryhmän ensimmäisissä treeneissä. Hän kertoi, että välttää aina ratsastamasta hevostaan väsyksiin, mutta nyt sellainenkin on käynyt jo mielessä. Ja aina pitää jäädä "vähän energiaa kankiin". "Ai, tuplabuukkaus", kuittasi Ruoste. Henri Ruoste selvitti heti alkuun, että kouluratsastuksessa kaikki perustuu siihen, että pyritään muuttamaan hevosen tasapainoa, aina sen mukaan, mitä korkeampaa kokoamisastetta haetaan.”Ja Ville pystyy Dantella tekemään sen hyvin. Keinona on siirtymiset, ja siirtymiset askellajin sisällä. Takajalkojen aktivointia. Kotona treeneissä voi ottaa riskejä, kokeilla miten paljon voi ratsastaa eteen niin että hevonen pysyy koottuna. Se selviää vain kokeilemalla, hevoskohtaista.”. Ruoste kertoi, että joskus nuorilla hevosilla on - kuten hän ilmaisi– huutokaupparavi, joka on näyttävää, mutta jolloin hevosta on vaikea koota. Tärkeää on tehdä hyvää perusratsastusta, hevonen ei saa tiputtaa kuolaintuntumaa.Kun klinikassa siirryttiin kokeilemaan piffipaffia, Henri Ruoste painotti, että hevosen askelta täytyy lyhentää jo käynnissä. Ja tärkeää on, että ratsastaja itse pyytää piffin lopettamista, että hän pääsee kiittämään hevosta.”Aina mieluummin vain muutama laadukas ja energinen askel, tässä määrä ei korvaa laatua.”. Radalla ratsastaessa on omat vaikeutensa. "Kotonahan se on helppoa, niinkuin nyt täällä", Ruoste hauskutti.Siirryttäessä piruetteihin Ruoste täsmensi, että hevosen tulee aina olla pohkeen edessä.”Radallahan me kaikki pyrimme ratsastamaan virheettömästi, ja joskus sitten kisaradalla ei ratsasta tarpeeksi. Mutta kotona kannattaa ottaa riskejä.""Ehdottomasti parempi vaikka tulisi isompikin reaktio kuin ei mitään reaktiota", totesi Ruoste kun Ville Vaurion hevonen potkaisi vähän voimakkaammasta avusta.”Ei haittaa! Nyt vaan eteen! Hevosen on oltava energinen ja pohkeen edessä. Täytyy löytää se piste miten paljon riskiä minkäkin hevosen kanssa voi ottaa, ja sitten pyrkiä siirtämään sitä pistettä vähän eteenpäin. ”Ruoste kysyi, onko Vauriolla toiveita esityksen loppuun. Hän muistutti, että yliajasta ei makseta, joten on oltava täsmällinen. Vaurio halusi tehdä niinkin yksinkertaisen harjoitteen, kuin siirtymisen pysähdyksestä raviin."Se ei aina malta", hän viittasi Danteen. "Usein hevoset pudottaa pysähdyksessä kuolaintuntuman, ja silloin yhteys pohkeen ja käden välillä on kadonnut", Ruoste selvitti. "Sulla on nyt kolme minuuttia"Okei, täytyy toivoa että menee nopee hyvin."Ei onnistunut ensimmäisellä. Danten ravisiirtymisestä tuli enemmänkin laukannosto."Niin. Tää on vaikeeta. Tosta ei saa hirveesti tuomaripisteitä", Vaurio kuittasi."Se on just se ongelma tuomareiden kanssa, ihmeellisiä nipoja", ymmärsi Ruoste. Sekunnit vierivät, mutta siirtyminen saatiin kuin saatiinkin onnistumaan!"Oikein hyvä, Ville! totesi maestro. Tyytyväinen yleisö palkitsi esiintyjät runsailla suosionosoituksilla.
Kun kouluratsastajakaksikko Henri Ruoste/Ville Vaurio sanailee keskenään, aika kulkee kuin siivillä. Vaikka klinikka oli lyhyt, Ruoste ja Vaurio saivat yleisön mukaan ja nauramaankin useampaan otteeseen.Vaurio on ollut tänä viikonloppuna Danten kanssa Kyra Kyrklundin valmennusryhmän ensimmäisissä treeneissä. Hän kertoi, että välttää aina ratsastamasta hevostaan väsyksiin, mutta nyt sellainenkin on käynyt jo mielessä. Ja aina pitää jäädä "vähän energiaa kankiin". "Ai, tuplabuukkaus", kuittasi Ruoste. Henri Ruoste selvitti heti alkuun, että kouluratsastuksessa kaikki perustuu siihen, että pyritään muuttamaan hevosen tasapainoa, aina sen mukaan, mitä korkeampaa kokoamisastetta haetaan.”Ja Ville pystyy Dantella tekemään sen hyvin. Keinona on siirtymiset, ja siirtymiset askellajin sisällä. Takajalkojen aktivointia. Kotona treeneissä voi ottaa riskejä, kokeilla miten paljon voi ratsastaa eteen niin että hevonen pysyy koottuna. Se selviää vain kokeilemalla, hevoskohtaista.”. Ruoste kertoi, että joskus nuorilla hevosilla on - kuten hän ilmaisi– huutokaupparavi, joka on näyttävää, mutta jolloin hevosta on vaikea koota. Tärkeää on tehdä hyvää perusratsastusta, hevonen ei saa tiputtaa kuolaintuntumaa.Kun klinikassa siirryttiin kokeilemaan piffipaffia, Henri Ruoste painotti, että hevosen askelta täytyy lyhentää jo käynnissä. Ja tärkeää on, että ratsastaja itse pyytää piffin lopettamista, että hän pääsee kiittämään hevosta.”Aina mieluummin vain muutama laadukas ja energinen askel, tässä määrä ei korvaa laatua.”. Radalla ratsastaessa on omat vaikeutensa. "Kotonahan se on helppoa, niinkuin nyt täällä", Ruoste hauskutti.Siirryttäessä piruetteihin Ruoste täsmensi, että hevosen tulee aina olla pohkeen edessä.”Radallahan me kaikki pyrimme ratsastamaan virheettömästi, ja joskus sitten kisaradalla ei ratsasta tarpeeksi. Mutta kotona kannattaa ottaa riskejä.""Ehdottomasti parempi vaikka tulisi isompikin reaktio kuin ei mitään reaktiota", totesi Ruoste kun Ville Vaurion hevonen potkaisi vähän voimakkaammasta avusta.”Ei haittaa! Nyt vaan eteen! Hevosen on oltava energinen ja pohkeen edessä. Täytyy löytää se piste miten paljon riskiä minkäkin hevosen kanssa voi ottaa, ja sitten pyrkiä siirtämään sitä pistettä vähän eteenpäin. ”Ruoste kysyi, onko Vauriolla toiveita esityksen loppuun. Hän muistutti, että yliajasta ei makseta, joten on oltava täsmällinen. Vaurio halusi tehdä niinkin yksinkertaisen harjoitteen, kuin siirtymisen pysähdyksestä raviin."Se ei aina malta", hän viittasi Danteen. "Usein hevoset pudottaa pysähdyksessä kuolaintuntuman, ja silloin yhteys pohkeen ja käden välillä on kadonnut", Ruoste selvitti. "Sulla on nyt kolme minuuttia"Okei, täytyy toivoa että menee nopee hyvin."Ei onnistunut ensimmäisellä. Danten ravisiirtymisestä tuli enemmänkin laukannosto."Niin. Tää on vaikeeta. Tosta ei saa hirveesti tuomaripisteitä", Vaurio kuittasi."Se on just se ongelma tuomareiden kanssa, ihmeellisiä nipoja", ymmärsi Ruoste. Sekunnit vierivät, mutta siirtyminen saatiin kuin saatiinkin onnistumaan!"Oikein hyvä, Ville! totesi maestro. Tyytyväinen yleisö palkitsi esiintyjät runsailla suosionosoituksilla.