Ksenofon 2500 vuotta sitten: "Varsa tulee aina antaa ammattilaisen koulutettavaksi"

Teoksia hevosen kouluttamisesta ja hoidosta on kirjoitettu jo vuosituhansia sitten. Eräs tunnetuimmista on filosofi Sokrateen oppilaan, kreikkalaisen kirjailijan ja filosofin itsekin, Ksenofonin (n. 430 – 355 ekr) kirjoittama teos Hevostaito. Peri Hippikes. Sen on muinaiskreikasta kääntänyt suomeksi Hilla Halla-aho.Miten päädyit suomentamaan tämän klassikkojen klassikon?”Opiskelin kreikkaa ja latinaa yliopistossa. Tiesin että tällainen teos on olemassa, ja kysyin kreikan kielen professoriltani, voinko sisällyttää sen yhteen tenttikokonaisuuteen.”Miksi halusit juuri tämän teoksen?”No kun minulla on hevostaustaa, olen ratsastanut koko nuoruuteni, käynyt tunneilla ja hoitanut hevosia, niin se tuntui läheiseltä.”Sitten kreikan kielen ja kirjallisuuden professori Maarit Kaimio ehdotti Halla-aholle, että hän kääntäisi koko teoksen ja se julkaistaisiin suomenkielisenä kirjana.”Tammi oli juuri lanseerannut Olympos-sarjan ja tämä istui siihen. Oli se kyllä aikamoinen urakka, siinä oli hankalia kohtia joissa jouduin miettimään, mitä Ksenofon oikein tarkoitti. Onneksi minulla oli suomenkielinen hevosterminologia hallussa, niin että se ei tuottanut ongelmia.””Oli kiinnostavaa huomata, miten käytännönläheisesti ja asiantuntevasti Ksenofon kirjoittaa hevosista. Hän selvästikin on viettänyt niiden kanssa paljon aikaa, ja voi ihan sanoa, että hän rakasti hevosia. Valtaosa ohjeista ja ajatuksista on täysin relevantteja myös nykypäivänä. Koska hevonenhan on se sama mikä se oli yli 2000 vuotta sitten.”Miten oma hevosharrastuksesi tänä päivänä?”Vaikka minulla oli taukoa, jotenkin hevoset vaan ovat vetäneet puoleensa, pakko oli palata tallille. Omat tyttäreni ovat innostuneet hevosista, ja sisareni kanssa omistetaan yhteisesti 15-vuotias suomenhevonen Rabe Majami (R.R.Pysti – Vaijeri). Se on tosi suomenhevonen hyvässä ja pahassa”, nauraa Halla-aho. Mikä on sinun lempikirjasi? Osallistu kyselyyn alla olevasta linkistä..Kysely: Kerro meille mikä on kaikkien aikojen paras kirja ratsastuksesta. Entä mitä Ksenofon sitten kirjoittaa?Hän lähtee liikkeelle varsan ostamisesta. Varsaa ostaessa sen jalkojen ja erityisesti kavioiden huolellinen tarkastelu on tärkeää. Kun varsa on ostettu, se pitää kouluttaa. Ksenofon sanoo, että ”varsa tulee aina antaa ammattilaisen koulutettavaksi, amatöörin ei pidä tehdä sitä itse. Kouluttajan kanssa pitää tehdä sopimus siitä, mitä varsa koulutuksen jälkeen osaa.". Aika hyvä ohje myös nykyaikana.Aikuista hevosta ostettaessa Ksenofon painottaa hevosen hampaiden kunnon tärkeyttä. Kun hevosta kokeilee, tärkeää on sen luonne, joka selviää siitä miten se käyttäytyy varustaessa ja ratsastaessa.Ksenofon kirjoittaa paljon hevosen hoitamisesta, niin ruokinnasta, harjauksesta, taluttamisesta jne. Hänelle on tärkeää, että ne jotka hevosta hoitavat – siis muinaiskreikassa orjat - kohtelevat sitä hyvin.Sitten ovat vuorossa selkään nousu – tuolloin ei vielä käytetty satulaa – esteiden ylitys, ylä- ja alamäessa ratsastaminen, pysähdys, ryöstävän hevosen pysäyttäminen jne.Ksenofon kirjoittaa siitä, kuinka eri tarkoituksiin tulee valita erilaisia hevosia. Kuumat hevoset eivät sovi taisteluun, sotaan pitää valita luonteeltaan rauhallisia hevosia.Lopuksi Ksenofon neuvoo, miten hevonen ratsastetaan niin, että se kaikkien silmissä näyttää ”upealta, vapaalta ja halukkaalta.” Ja miten sitä ratsastuksella kootaan, että se olisi näyttävä paraateissa.Ksenofon muistuttaa kaikkia maailman hevoshulluja, kun hän kirjoittaa, että kukaan, oli hän nuori tai vanha, ei väsy katsomaan tällaista taidokkaasti ratsastettua hevosta, niin pelottavan kaunis se takajaloilleen karahtaessaan on. Hilla Halla-aho kertoo, että Ksenofonin Hevostaidon merkitystä ei voi aliarvioida koko perinteisen klassisen ratsastustyylin esi-isänä. Hän toteaa, että monet neuvot ja ohjeet ovat täysin ajankohtaisia yhä nykyään.

Ksenofon 2500 vuotta sitten: "Varsa tulee aina antaa ammattilaisen koulutettavaksi"

Aiheeseen liittyvää