Treenaaminen kuntoon: "Parempi, ettei tehdä niitä vääriä toistoja liikaa"

Valmennusryhmän nimi viittaa täyteen ympyrään. Show Jumping Team 360.Sunnuntaina ryhmä ratsukoita hyppää rataa Ainon ulkokentällä superammattilaisen, Piia Pantsu-Jönssonin ohjauksessa.Mutta ratsastaminen ei saisi olla pelkkää ratsastamista.Laura Ahti toteaa, että parhaisiin tuloksiin päästään, kun urheilijat voivat hyvin molemmin puolin satulaa. Kun ratsastaja on palautunut, energinen ja hyvinvoiva, hän saa enemmän irti niin ratsastustunneista kuin valmennuksistakin.Ahti pitää riittävää kestävyyskuntoa erittäin tärkeänä, koska vain jaksava ratsastaja voi olla apujen käytössään nopea, tarkka, oikea-aikainen ja selkeä. Kilpailijoilla kunnon merkitys korostuu kisapäivinä ja -viikonloppuina. Jotta ratsastaja olisi sunnuntai-iltapäivän pääluokassa parhaimmillaan, hänen pitää pystyä sitä ennen palautumaan kaikista matkan ja viikonlopun rasituksista. Hyvän peruskunnon merkitys korostuu tässä.”Kaikki mitä me tehdään, näkyy meidän kehossa."Paino sanalla kaikki. Hevosalan ammattilaisten kannattaa miettiä ihan sitäkin, mikä on heidän ruokarytminsä arjessa ja kilpailuissa. Nukkuvatko he tarpeeksi. "Ei ole perinteisesti hevosihmisten parasta osaamista!"Ahti muistetaan hänen perustamastaan Equestrain -palvelusta. Hän oli silloin sukunimeltään vielä Hämäläinen. "Me ollaan tunnettu Lauran kanssa pitkään hänen oman hevosensa Chantagen kautta. Hän kävi mun treeniviikonlopuissa ja sitten vaan ruvettiin puhumaan siitä, mitä ratsastuksessa tarvittaisiin", Juho Norilo kertoo.Yksi asia johti toiseen ja viime vuonna perustettiin valmennusryhmä yhdeksälle ratsastajalle.Tässä ollaan edelläkävijöitä siinä mielessä, että hevosen suorituskyvyn rinnalla parantamista kaipaa myös ratsastajan suorituskyky. Tästä puhutaan jo nykyään, mutta ei vieläkään tarpeeksi."Mitä tapahtuu, jos ratsastaja tuodaan alusta asti urheilijana mukaan", Ahti kysyy. Hän toteaa, että hevoset ruokitaan säännöllisesti ja nesteytetään, mutta ratsastaja itse ei suinkaan välttämättä saa päivässä tarpeeksi energiaa.. LajiLaji on erilainen kun muut urheilulajit. Hevosen managementti on kokonaisvaltaisesti jotakin aivan toista kuin vaikkapa jalkapalloilijan suhde jalkapalloon.Ratsastus on muihin urheilulajeihin myös selkeästi jäljessä, Ahti sanoo. Tähän toki liittyy myös elämäntapa-asiat, lajiin tullaan yleensä ensisijaisesti hevosen takia ja vasta toissijaisesti urheilun takia. Jokainen saa löytää systeeminsä itse, koska kokonaisvaltaista, läpi lajin leikkaavaa systeemiä ei ole olemassakaan. Osa löytää polun, osa ei.Ahti toteaa, että kun kokonaisvaltaista tulokulmaa urheilijuuteen ei ole, vaan pelkästään ratsastetaan päivät pitkät, fysiikka alkaa kääntyä ratsastajaa vastaan.Tilanne monen kohdalla on myös se, että nähdään satunnaisesti eri valmentajia, koetaan ehkä hyviä ahaa-elämyksiäkin, mutta systeemistä puuttuu jatkuvuutta, hän lisää.Motto on, että kun tietyistä asioista huolehditaan, lajitaidot kehittyvät ilman keskeytyksiä. Siitä ei tietenkään päästä mihinkään, että lajitaidot ovat ytimessä. Ratsastajaksi ei tule jumppapallon päällä, kuntosalilla eikä juoksulenkillä.Lajitreenin täytyy olla ihan oikeaa lajitreeniä ja mielellään sellaisen tahon antamaa, joka tarkalleen tietää miten vesieste ylitetään tai millä tempolla kannattaa tulla sarjaesteelle missäkin tilanteessa.Juuri siksi Piia Pantsu-Jönsson on pitämässä rataharjoituksia ja toistaa oppilaille tutunkuuloisia ohjeita, kuten: "Hevosen suoruus tarkoittaa sitä, että takajalat seuraavat etujalkojen uraa". Tai: "Paino jalkoihin, vatsa eteen, rauhoita keskivartalo, pehmeä käsi".. "Parempi, ettei tehdä niitä vääriä toistoja liikaa", Pantsu-Jönsson summaa ja toteaa, että loppujen lopuksi ratsastamisessa on etupäässä kyse kommunikoinnista. Ja huikkaa varmuuden vuoksi kurssilaisille vielä englanniksi: "Riding is all about communication."Viime aikoina on puhuttu siitä, mitä valmennettava loppujen lopuksi ymmärtää valmentajan puheesta. Ja todettu, että joskus ei paljoakaan. Tämä on todellinen ongelma, mutta ymmärrettävää, sillä ratsastuksessa tehdään paljon fiiliksellä, tehdään hiljaiseen tietoon perustuvia asioita, joilla ei ole nimiä eikä täsmällisiä määritelmiä.Kun asioista tulee tietoiseksi, ne on mahdollista myös korjata.Pantsu-Jönsson kertoo alkaneensa itse viime aikoina miettiä sanojen merkitystä. "Kun sanon, että ratsasta hevonen tasapainoon, olen alkanut epäillä, että se mielletään jonkinlaiseksi vaakasuoraksi tasapainoksi, vaikka ratsulla tasapaino tarkoittaa sitä, että sen kanssa yritetään ottaa enemmän painoa takajaloille. Niinpä olen alkanut sanoa balanssi, ei tasapaino", hän naurahtaa.Kuten aletaan ymmärtää, ratsastaja kommunikoi hevoselle kehollaan, ja ottaa myös hevosen viestit vastaan kehollaan. . Ratsastaminen näkyy kehossa Miksi oheisharjoittelu? Jotta kommunikointi sujuu. Ja myös siksi, että jos mitään ei tehdä, ratsastaminen alkaa näkyä kehossa: lonkat jäykistyvät, sillä lonkkanivel kokee yksipuolista rasitusta, vähitellen alaselkä kipeytyy ja tämä tuottaa erilaisia kehon kompensaatioita. Tekeminen hankaloituu.Ratsastaminen ainoana urheiluna on yksipuolista. Pelkästään ratsastamalla vahvistetaan jo olemassa olevia virhemalleja, kun pitäisi päinvastoin päästä korjaamaan toispuoleisuutta istunnassa tai jäykkää kättä, joka sekin voi johtua vaikkapa vinouksista.Toinen suomalaiseen esteratsastukseen liittyvä havainto alkaa nousta enenevästi esiin haittana kisatilanteessa: tempon puute radalla on hyvin suomalainen puute. Miksi näin on? Ehkä se on kompensaatio sille, että keho ei pysy mukana menossa.Pienessä laukassa on helpompi istua, sillä iso laukka vaatii ratsastajalta fysiikkaa, mutta tämä ei ole kestävä ratkaisu, sillä samaan aikaan urheilu muuttuu kaiken aikaa nopeammaksi. Estekorkeutta ei enää voi nostaa, joten vaikeustaso haetaan ensimmäisajasta.Ylitsepääsemätön totuus on, että ratsastajan on oltava kaikin tavoin riittävässä kunnossa, muuten hän on hevoselle rasite.Ahti tunnetaan maailmalla huippuratsastajien fysiikkavalmentajana, asiakkaina ovat muun muassa Emily Conter ja Anna-Julia Kontio."Suomella on mahdollisuus ottaa edelläkävijän paikka, vaikka puitteet ja resurssit ovatkin meillä pienet verrattuna suuriin ratsastusmaihin. Mietitään vaikka sitä, mitä Aki Hintsa teki formuloissa. Me voidaan tehdä ratsastuksessa sama", Ahti sanoo.Niinpä ennen ratsastusta pidettiin sunnuntaina ratsastustuntiin valmistava, herättelevä salitreeni Ahdin kanssa, jotta ratsastaja on parhaassa mahdollisessa tilanteessa rataharjoitukseen.Norilo toimii tiimin vastuuvalmentajana ja suunnittelee ratsastajien kanssa lajipuolta, vastaa hevosten lajivalmennuksesta sekä peruskunto- ja voimaharjoittelun suunnittelusta. Hän käy ratsukoiden kanssa myös kilpailusuunnitelmat läpi.. On kyse kommunikoinnistaKommunikoiminen ratsuhevosen kanssa tapahtuu ratsastajan kehon kautta, apujen avulla."Painoapu vaikuttaa koko ajan. Siinä on valtava merkitys, istutko suorassa ja keskellä vai johonkin suuntaa kallellaan", Norilo sanoo. Ja Pantsu-Jönsson komppaa: "Laukassa ratsastajan kehon paino on nelinkertainen. Ajattele mitä se tarkoittaa hevosen hyvinvoinnille, jos paino jakautuu sen selässä epätasaisesti."Tässä ei ole mitään uutta, mutta se johtuu siitä, että asiassa ei ole mitään uutta.Ei kuitenkaan tulla aina ajatelleeksi sitä, miksi kehon on oltava tarpeeksi timmi ja tehtäviensä tasalla. Ei ensisijaisesti siksi, että ratsastaja mahtuu viime kesän mekkoonsa, vaan siksi, että kommunikoiminen hevosen kanssa onnistuu eikä törmätä kehon virheliikkeisiin, mitkä tekevät viesteistä epäselviä.Tämä ei vaadi valtavia panostuksia, kolme puolen tunnin treenikertaa viikossa voi olla jo riittävä.Toinenkin syy on: hevosen hyvinvointi, joka on kaiken aikaa yhä merkittävämmässä roolissa. "Me ei voida loppuelämää olla sokeita sille, että kyllähän se ratsastaja paljon vaikuttaa hevosen hyvinvointiin. Jos ratsastaja on vino, hevonenkin on vino", Pantsu-Jönsson sanoo. Tiimissä on 9 ratsastajaa ympäri Suomea. Heidät valittiin mukaan viime elokuussa ja kausi kestää yhden vuoden. Seuraavien tiimiläisten haku aukeaa ensi elokuussa. Heitä varten avataan hakulomake, joka sisältää muun muassa ratsastusvideoita, oman ratavideon analysoinnin sekä motivaatiokirjeen.Seuraavaksi on suunnitteilla aluevaltaus kouluratsastuksen puolelle. Ahti toteaa, että hyvää valmennusta kyllä maahan mahtuu. Entä ratsastavatko opettajat itse?Ahti on pistänyt oman ratsastamisensa tauolle.Entä Norilon ratsastaminen? Vuonna 2019 hän näkyi vielä FEI-kisojenkin lähtölistoilla."Mulla on tällä hetkellä 3-vuotiaita hevosia, omia kasvatteja", hän toteaa. Joukossa on Doppsko Carimban jälkeläinen Celladora oriista Eldorado van de Zeshoek. Hän sai tammasta kaikkiaan neljä varsaa, joista kaksi on myyty, yksi kuollut ja yksi omassa omistuksessa."Meillä on myös Katrin entisistä kilpatammoista hyviä hevosia kasvamassa."Norilo sanoo, että hän palaa "aivan ehdottomasti". "Mutta siihen menee se aika mikä menee.".Parempi kunto, parempi ratsastus, tyytyväisempi hevonen, toteaa väitöstutkija Anne-Maarit Hyttinen."Ei testata testaamisen vuoksi" – ei ole yhdentekevää, kuka ratsastajien kuntoa testaa

Treenaaminen kuntoon: "Parempi, ettei tehdä niitä vääriä toistoja liikaa"

Aiheeseen liittyvää

Treenaaminen kuntoon: "Parempi, ettei tehdä niitä vääriä toistoja liikaa"

Ratsastuksen viikko 21: Kansainvälistä hulinaa, kun nations cupin ensimmäinen osakilpailu hypätään perjantaina

"Ei tämä meitä hetkauta millään lailla" – TEHO:n ja Tampereen 16 vuoden taival päättyi

Tuomarinkartanon painajainen loppui – EHV-1 hävinnyt Kilpatallista