Maajoukkuevalmentaja Marko Björs painottaa kisakauden suunnittelua: "Jos se ei ole paperilla, sitä ei ole olemassa"

Kouluratsastuksen kilpailukausi on alkamassa, ja kukapa olisi parempi neuvomaan junnuja ja nuoria ratsastajia kilpailuasioissa kuin maajoukkuevalmentaja Marko Björs. Kysymykseen, mikä on ykkösasia kun halutaan saada kilpailukausi onnistumaan, Björsiltä tulee heti vastaus. ”No juuri se etukäteissuunnittelu, mikään ei ole sen tärkeämpää! Sanon aina, että jos se ei ole paperilla sitä ei ole olemassa", Björs linjaa."Ja se suunnittelu pitää tehdä yhdessä valmentajan kanssa. On toivottavaa, että jokaisella nuorella kilpailijalla on vastuuvalmentaja, joka auttaa myös kilpailuasioissa ja toivottavasti on myös kisoissa mukana. Jos se ei onnistu, niin jonkun, vaikka vanhempien tai hevosenhoitajan, pitää videoida rata. Video ja tuomarin arvostelupaperi pitää käydä valmentajan kanssa läpi kilpailun jälkeen.”Marko Björs muistuttaa myös, että säännöt pitää osata, jo ihan seurakilpailutasolta lähtien. Kaikki ne löytyvät SRL:n sivuilta. Valmentaja neuvoo ja vanhemmatkin voivat auttaa, mutta ratsastajan pitää itse olla oma-aloitteinen, lukea säännöt ja lukea myös kilpailukutsu huolellisesti.”On kurjaa jos kisapaikalla tulee sitten ikäviä yllätyksiä, hevosella onkin joku varuste, jota ei säännöissä hyväksytä, tai luokassa on vaikka joku rajoite, jota ratsastaja ei ole huomannut kilpailukutsussa ja osallistuminen tyssää siihen.”Marko Björs painottaa, että paitsi lajisäännöt, kilpailijan pitää tuntea myös yleiset säännöt, eli molemmat, sekä KS1 ja KS2. Björs myös huomauttaa, että tämä koskee kaikkia kilpailijoita, myös kokeneita.”Koska sääntöihin tehdään muutoksia vuosittain ja ne asiat täytyy vain tietää.”Ennakkosuunnittelu on siis asia joka kilpailukauden alkaessa on tärkein. Mitä siihen kuuluu?”Ei pelkästään se, mihin kisoihin on menossa, vaan myös rokotukset, mahdolliset lääkitykset, jopa kengitykset täytyy huomioida kalenteria suunniteltaessa. Ei kannata lähteä kilpailuihin hevosella joka on edellisenä päivinä kengitetty. Ja valmentajan kanssa pitää suunnitella kisakalenteri niin, että kisoja on riittävästi ja tasaisesti, muttei kuitenkaan liikaa. Palautumisjaksoja pitää olla välissä. Ja kisat pitää suunnitella nousujohteiseksi niin, että hevosen ja ratsastajan vireystaso on parhaimmillaan silloin kun mennään kauden päätavoitekilpailuihin, oli se sitten SM tai joku muu."Kuka päättää milla tasolla ratsukko kilpailee?”Minun mielestäni sen pitäisi olla viime kädessä vastuuvalmentaja, joka tuntee ratsastajan ja hevosen. Ja aina pitää kisoissa mennä helpompaa luokkaa kuin mitä harjoitellaan kotona. Varsinkin junnuille on tärkeää saada onnistumisen elämyksiä, se vähentää myös jännitystä. Sitten kun säännöllisesti alkaa saada joka kisoissa luokastaan yli 65 prosentin tuloksia, voi alkaa miettiä seuraavaa luokkaa. Jos jännittää paljon ja tulostaso on koko ajan alle tavoitteiden, kannattaa siirtyä luokkaa alemmas ja harjoitella kotona enemmän.”Eräs asia on Björsin mielestä erittäin tärkeä.”Koskaan ei saa olla kiire. Eli kilpailuihin lähtöön pitää varata tarpeeksi aikaa, mieluummin liikaa kuin liian vähän. Jos lastaaminen epäilyttää, sitä pitää harjoitella kotitallilla monta kertaa ennen kuin kisoihin lähtö on edessä. Ei ole noloa pyytää apua, jos perheessä ei ole paljoa hevoskokemusta. Valmentaja, apuvalmentaja, tallityöntekijä, joku kokenut hevosihminen varmasti auttaa. Ja kun kisapaikalla on ajoissa, ratsastajalla on rauhassa aikaa tutustua siihen miten siellä toimitaan, katsoa tiet miten veryttelyyn pääsee, hevoselta ehtii ottamaan loimet ja muut pois, ei ole kiirettä. Jännityskin pysyy paremmin hallinnassa kun ei ole kiireen aiheuttamaan stressiä. Ja verkassa ei kokeilla enää mitään, ratsastetaan vain hevonen avuille ja sitten menoksi.”Kun kyse on nuorista ratsastajista, ihan lapsistakin, miten näet vanhempien roolin?”Kyllä vanha kunnon kkk – kustanna, kuljeta, kannusta – pitää yhä täysin paikkansa. Vanhempien pitää pysyä lestissään, sitä roolia ei saa ylittää. Valmentaja valmentaa.”Marko Björs summaa vielä:”Kun on tehnyt tarkan kisakauden suunnitelman, kun osaa säännöt, on harjoitellut ahkerasti, kilpailee itselleen sopivalla tasolla ja muistaa varata riittäävästi aikaa kaikkeen kilpailupäivinä, niin silloin on luonut parhaat mahdolliset olosuhteet kilpailussa onnistumiseen.”.Tavoitteena SM, PM ja EM – Jone Illi piti kirjaa ratsastuksistaan: tammikuussa 115 kertaa hevosen selässä

Maajoukkuevalmentaja Marko Björs painottaa kisakauden suunnittelua: "Jos se ei ole paperilla, sitä ei ole olemassa"

Aiheeseen liittyvää