Miksi 'istu suorassa!' ei vaan riitä?

Ollaan Norrkullan maneesissa. Kuntohoitaja Aira Toivolalla on missiona saada ihmiset istumaan satulassa oikein. Tämä missio on koko lailla loputon, sillä ihmiset harvoin luontaisesti istuvat oikein. Kaikki elämän aikana hankitut erilaiset kolhut ja vinoudet estävät sen, eikä yleinen liikkumattomuus auta asiassa. Myös se, että montaa meistä on opetettu puutteellisesti, vaikuttaa asiassa.Hän on nyt tehnyt istuntavalmentajan työtään sen verran kauan, 20 vuotta, että on alkanut nähdä selkeästi, miksi ihmiset kipeytyvät. Hevoshomma on muutenkin jo fyysisesti rankkaa, ei kannata pahentaa asiaa istumalla niin, että sekin kipeyttää.Kilparatsastajana ei ole järkeä antaa vaikeassa lajissa tasoitusta muille siksi, että istunta ei ole kunnossa. Ammattilaistasolla ei annetakaan. "Keski-Euroopassa ollaan istunta-asioissa Suomea edellä", hän sanoo.Kuten tiedetään, omia vinouksiaan on vaikea tunnistaa, sillä ne eivät tunnu vääriltä. Päin vastoin, se tuntuu väärältä, kun vino istunta korjataan.Hyvä istunta, helpommin sanottu kuin tehty. Tällä hetkellä harvalla ratsastajalla on täysi varmuus siitä, istuuko hän oikein. Usein hän ei istukaan oikein."Siinä ei paljon auta se vanha tapa, että kehotetaan vain 'istu suorassa!'", Toivola sanoo. Oikea istunta näyttäytyy ulospäin eleettömänä ratsastuksena, jossa avut menevät perille. Toivola toteaa, että hevoset ovat sen verran kalliita ja aikavieviä pitää, ja ratsastaminen vaikeaa, joten miksei samantien laita istuntaansa kuntoon, sillä se vaikuttaa hevoseen välittömästi, ja on yksi niistä asioista, joihin ihminen voi itse vaikuttaa. "Vaikka hevosihmiset ovatkin kiinnostuneempia hevosista kuin itsestään", Toivola naurahtaa.Maija Räihän istunta korjataan pala palalta videolla: . Toivola luettelee hyvän istunnan tunnusmerkit: Vatsalihakset aktiivisina, koska syvista vatsalihaksista tulee istuntaan vakavuus ja tuki. Vatsalihakset tukevat sekä lantion, että rintakehän oikeaan asentoon. Hartiat ovat rentoina ja lapatuki on päällä, mikä tarkoittaa sitä, että lapaluu on aina mukana yläraajan liikkeessä. Paino on molemmilla istuinluilla tasaisesti, pakaralihakset pois käytöstä, niiden tulee olla rentoina. Etureidet ja lonkankoukistajat rentoina, takareidet aktiivisina. Jalka kääntyy hieman ulkokiertoon, niin, että takareidet ja lonkanulkokiertäjät ovat aktiivisena ja jalustimella on päkiän paino isovarpaan ja kakkosvarpaan kohdalta. Ratsastaja kantaa itsensä satulassa, jolloin hevosen on helpompi kantaa ratsastaja. Lonkat eivät saa olla sisäkierrossa, vaikka tätä paljon opetetaankin. Eikä kantapää alhaalla, sillä se jäykistää jalan.Miksi ei?"SI-nivel kipeytyy ja sisäkierrossa ollessaan lonkan koukistajat vetävät selkää entistä enemmän notkolle."Hyvä istunta liittyy mitä suurimmassa määrin hevosen hyvinvointiin, sillä istunta määrittää ohjasotteen laadun. "Sieltä se tuntuma tulee.". Se tulee keskivartalon voimasta. Jos se ei ole käytössä, istunta on hutera ja ratsastaja kaipaa tukea käden kautta ohjista. Toivola havainnollistaa tilanteen pyytämällä oppilastaan Maija Räihää istumaan selkä notkollaan ja vetää ohjista ratsastajasta pois päin, istunta keikahtaa välittömästi. Mutta kun Räihä kääntää istuntansa niin, että yliryhti oikenee, syvät vatsalihakset tulevat käyttöön, ohjista saa vetää aika lailla, eikä istunta järkähdäkään. Ei ole välttämättä lainkaan helppoa korjata vuosikausia pielessä ollut istunta."Ei ole. Ekan tunnin jälkeen moni on ihan sekaisin ja on vaikea hyväksyä kaikkia niitä korjattavia asioita, etenkin jos on saanut jo tuloksiakin. Usein mä ajattelen, että jos ihminen tulee vielä mun seuraavallekin tunnille, toivoa on", Toivola naurahtaa.Oheisliikunnasta puhutaan valtavasti ja se onkin välttämätöntä, mutta Toivola sanoo alkaneensa vierastaa jo koko oheisliikunta-sanaa. Tämä johtuu siitä, että valitettavasti oheisliikunta ei ole mikään taikasauva, joka korjaisi väärän istunnan. Voi käydä päinvastoinkin, sillä oheisliikunnassakin tulee käyttäneeksi niitä samoja lihaksia samalla lailla väärin, jolloin se vain pahentaa."Ihmiset treenaa isoilla lihasryhmillä ja isoilla painoilla toistoja salilla. Ajattele, kun senkin tekee pikkasen väärin..."Toivola on miettinyt mistä johtuu, että istunnan suhteen vallitsee näinkin suuri epätietoisuus, ja tullut ajatukseen, että se johtuu ehkä siitä, kuka on opettamassa."Jos meillä pitää istuntatuntia olympiaratsastaja, hän harvoin on pedagogi ja vielä harvemmin ihmisen anatomian ja biomekaniikan asiantuntija. Entä sitten ratsastuksenopettajat? Ei heilläkään ole fysioterapeuttista koulutusta eikä tietoa siitä, mikä ylipäätään ihmisen anatomialla on mahdollista. "Miten asentoa korjataan? Niin, että kyseinen virhe korjautuu, eikä vain korvaudu uudella vinoudella. Jos toinen olkapää on ylempänä, jännittyneenä, tai istunta valahtamassa vastakkaiselta puolelta, Toivola pyytää 'lyhentämään sen puolen kylkeä kainalon alta', koska saa siten haluamansa.Mielellään käynnissä, jotta ehtii miettiä mitä on tekemässä. Jää paremmin mieleen ja lihasmuistiin."Ja kun lihaksisto ja hermosto toimivat oikein, istunta korjautuu oikein." Elämän mittainen oppiminenEläköitynyt eläinlääkäri Maija Räihä on aikoinaan aloittanut lapsena Ruskeasuolla ja nyt 69-vuotiaana hän haluaa jatkaa oppimista. Sitten hän osti knabstrupinhevonen Sartors Digsterin, joka on erittäin herkkä. Sillä tavalla herkkä, että huomauttaa omalla tavallaan myös ratsastajan asentovirheestä. "En ole koskaan kilpaillut lajissa, mutta haluan oppia ratsastamaan mahdollisimman hyvin", Räihä kertoo.Ratsastukseen on tullut taukojakin. Opinnot, perheet, ja muut. "En ole koskaan ollut kauhean tavoitteellinen, mun mielestä tää on vaan kivaa. Mutta niin kauan kun ratsastan, niin kauan haen oppia. Sama se oli työnteossakin. Niin kauan teen töitä, kun opin uutta ja haen uutta oppia, enkä tee niin kuin olen aina tehnyt. Ja tietty, niin kauan ratsastan, kun en pelkää."Naiset tapasivat Helsingin hevosmessuilla 10 vuotta sitten. "Aira laittoi mun istumaan satulaan ja sanoi, että istu niin kuin aina istut. No mä istuin niin kuin Ruskeasuolla oli aikanaan opetettu: yliryhtiin, selkä vähän notkolla. Se oli lihasmuistissa."Mikä siinä yliryhdissä on eniten väärin, Aira?"Se kipeyttää selän. Ensin oman, sitten hevosen. Yliryhdikäs rinta rottingilla -asento menee pieleen siinä, että koko vatsan puoli on ei-aktiivisena. Se on enemmänkin taiste-pakene -asento, kuin toimiva ja dynaaminen asento."Lisäksi, se ei sovi eritoten naisen anatomiaan. Kun mietitään, miksi kyseinen asento on sitten ylipäätään syntynyt, jos se on noin väärä, vastausta ei heti löydy. Vanhaa perua se on, perua niiltä ajoilta, kun ratsastus oli käytännöllisesti katsoen vain sotilashenkilöiden harjoittama laji. Eikä siitä nyt niin hirveän pitkä aika ole. Alle 100 vuotta joka tapauksessa. Onko kyse väärinkäsityksestä, joka on vain siirtynyt 1950-60 -luvulla lajiin sankoin joukoin tulleille naisille?Toivola toteaa, että ehkä miehelle asento on vähän vähemmän huono, sillä he istuvat oman anatomiansa pakottamina joka tapauksessa satulassa niin, että haarovälin etuosa on irti satulasta, jolloin selkä ei menekään niin notkolle. Toivola sanoo, että hän ei juurikaan joudu miehillä korjaamaan juuri tätä virhettä. Muita virheitä toki kyllä.Toivola valmistelee uutta kirjaansa, AT ratsastuspilates - Tavoitteena tasapainoinen ratsukko -kirjan toinen painos ilmestyy huhtikuussa. .Päivitys 23.3. klo 8.30 : Korjattu Toivolan koulutus kuntohoitajaksi.

Miksi 'istu suorassa!' ei vaan riitä?

Aiheeseen liittyvää

SRL:n hallituksesta eronnut Mariina Hallikainen jäi kaipaamaan hyvää hallintotapaa: "Alkoi epätoivo iskeä"

Mariina Hallikainen erosi SRL:n hallituksesta

Petri Korhosen SM-mitali vaarassa, hevosesta löytyi DMSO:ta – "Eniten epäilen Ypäjän vesiletkua, jolla kaikki lotraa"

Roope Malinen vaihtoi ratsua joka kisapäivä +50-sarjassa – tuloksena silti EM-pronssia