Muutakin kuin luotiviiva

Maria Colliander toteaa, että niin sanottu konfliktikäyttäytyminen kyllä näkyy tuomarikoppeihin ja tulee esiin arvosteluissa jo siksi, että hevonen ei voi tehdä liikkeitä laadukkaasti, jos se on hyvin jännittynyt..Tuntuma on hyvä, kun se on tasainen ja ilman vetoa. Hevosella pitää olla oikeasti rento niska, ja se myötää tuntumalla liikkeessä kunkin askellajin tahdissa..Suu kertoo paljon. Jos suu on apposen auki, se vaikuttaa selvästi arvioihin. Colliander pyrkii aina katsomaan, mistä suun aukominen johtuu. Onko ratsastaja epätasapainossa, tai nojaako ratsukossa jompikumpi osapuoli ohjaan? Jos hevonen avaa suun ja vetää kielen ylös niin, että sitä ei näy, kyse on isosta ongelmasta, josta tulee Collianderilta aina 6 tai alle. On kuitenkin myös hevosia, jotka rentoina ollessaan rentouttavat myös leukansa niin, että suu tulee hieman auki..”Suu vähän auki ja krokotiili ovat kaksi aivan eri näköistä asiaa”, Colliander painottaa..Suun voi tietenkin sulkea tiukalla turparemmillä. Sen kontrolloiminen on stewardien tehtävä, eikä tuomari lähde asiaa arvailemaan..”Mutta usein silloin hevosella on jäykkä niska, joka ei elä”, Colliander sanoo..Monet hevoset mutustelevat suullaan eri tavoin. Se ei ole Collianderille iso kysymys, mutta vaikuttaa liikekohtaisesti ehkä puolisen numeroa alentavasti..”Jos mietin 7 ja 7,5 välillä, ja hevosen suu on levoton, mutta se ei vastustele, valitsen puoli numeroa alemman arvosanan”, Colliander selittää..Esimerkistä käy Glamourdale, jonka suu ei ole täysin hiljaa..”Mutta harvemmin sille annetaankaan kymppejä muusta kuin laukkalisäyksistä. Sen kohdalla on pakko palkita sen äärimmäinen atleettisuus, ja sehän on positiivinen liikkuja. Jos se pikkuinen ratsastaja sitä hevosta kauheasti häiritsisi, sen olisi aika helppo sanoa, että en tee. Tuomarina minulle ei kuulu, minkä ikäinen hevonen on, mutta tässä voin sanoa, että Glamourdale on vielä nuori, eikä sillä ole lopullista lihasvoimaa, ja siksi se käyttää liikkumisessa vielä enemmän jalkojaan ja niskaansa.”.Muoto liikkuuLuotiviivan takana liikkumisesta puhutaan paljon. Colliander huomauttaa, että radalla tuomari arvostelee eri liikkeitä eri kulmista, eli aina pään asentoa ei täysin näe. Jos hän itse mainitsee arvostelussaan luotiviivan takana liikkumisesta, on kyse siitä, että hevonen on jo oikeasti vedetty lyhyeksi ja sen kaula ei liiku..”Hevosen koko muoto ja keho liikkuu, joustaa, keinuu, joten muotokin vähän elää. Joissain hetkissä ihan parhaatkin hevoset liikkuvat luotiviivan takana”, hän sanoo..”Mutta jos hevoset liikkuvat lyhyessä epäkorrektissa muodossa, ne saavat ankaria korrekteja pisteitä. Kyllä siihen reagoidaan. Eivätkä ne silloin pysty suorittamaankaan kunnolla.”.Joskus lyhyeksi tuleminen on myös jännityksestä johtuvaa. .Ilmeitä tulkitaan valmennuksessaHevosen korvien ja ilmeiden arvioinnissa tuomarin on oltava hieman varovainen ihan käytännön syiden takia. Valmentajien mahdollisuudet ovat erilaiset, ja heidän on huomioitava aina hevosen pään ilmeet, koska ne antavat paljon tietoa siitä, miten hevonen kokee asiat. Koulutuomari taas voi lähinnä hevosen ohi mennessä katsoa, näyttääkö se stressaantuneelta vai ei..Korvien tulkinnassa kannattaa muistaa, että hevonen kääntää korvansa sinne, mitä se kuuntelee, myös silloin, kun se kuuntelee ratsastajan istuntaa. Korvat tötteröllä oleva hevonen näyttää positiiviselta, mutta siitä ei anneta lisäpisteitä..”Kuten sanottua, olen sitä mieltä, että liika stressi näkyy aina myös teknisessä suorittamisessa. Itse tykkään kyllä hevosista, joiden korvat käyvät edessä ja takana: jotka ovat hereillä ja eläviä ja kuuntelevat ratsastajaa. En tykkää, jos ne ovat alistuneita, joten mieluummin eloa ja elämää kuin tylsistymistä”, Colliander paljastaa..Maria Colliander haluaa nähdä hyvää ratsastusta.Maria Colliander: Kohti kokoamista

Muutakin kuin luotiviiva

Aiheeseen liittyvää