Noora Pentti ja Mikael Nolin: "Saman irtohypytyskujan hypyttäminen yhä uudelleen ja uudelleen ei kehitä esteälyä"

Salpauksen maneesissa nähtiin lauantaina Noora Pentti, kansainvälinen ex-kilparatsastaja ja kasvattaja ja Mikael Nolin, joka työskentelee Ruotsissa nuorten hevosten kouluttajana ja SWB:n orilautakunnan estetuomarina. Nolin on nähty myös FWB-oripäivillä. Hän kilpailee aktiivisesti ja saavutuksia on aina vaikeista esteluokista saakka. . Mitä kaksikolle tuli mieleen kun he olivat katsoneet irtohypytyksiä?Paljon asioita, joista osa on ikuisuusasioita. Kuten esimerkiksi se, että kun hevosten kanssa työskennellään, tulee keskittyä itse tekemiseen ja pysyä rauhallisina. Pitää omat tunteet sivussa, sillä hevonen ei ole niistä kiinnostunut, eivätkä ne auta koulutustilanteissa.Kuinka monta kertaa on todettu, että hyvä hevosihminen on viilipytty? Todetaan vielä kerran. Kun ihmisen mielentilat ja tunnekuohut ovat poissa, hevonen saa enemmän tilaa kukoistaa. Tunnekuohujen hillitsemisessä auttaa kokemus. "Ikävä sanoa, mutta kyllä se niin on, että kokematon esittäjä ja kokematon hevonen ovat katastrofi. Jomman kumman on omattava kokemusta ja tiedettävä, mistä on kyse ja tuoda tilanteeseen rauhaa", Pentti totesi. Pentti alleviivaa, että irtohypytyskujassa hevonen hyötyy valtavasti siitä, että sen käsittelijä on aidosti rauhallinen ja tyyni ja tietää mitä tekee."Hevonen peilaa esittäjänsä tunteet omalla käyttäytymisellään, aran esittäjän hevonen on arka, hermostuneen hermostunut, epävarman epävarma", hän näkee.Nolin näki Salpauksen finaalissa joitakin hyviä hevosia, ja melko paljon jännittyneitä hevosia."Jos olen brutaalin rehellinen, hevosia ei tuettu tilanteessa aina tarpeeksi. Haluttiin kyllä, mutta ei osattu. Ei osattu, koska ei ole kokemusta asiasta. Ollaan joko liian kaukana hevosesta tai työnnetään sitä liikaa, väärällä hetkellä. Nämä ovat hyvin hienovaraisia asioita, joiden doseeraus opitaan pitkän ajan ja satojen hevosten kautta."Nolin, joka saattaa irtohypyttää 50 hevosta päivässä, ymmärtää tilanteen hankaluuden: "Ruotsissa on alkanut kehkeytyä samantyyppinen ongelma. Se johtuu siitä, että ruotsalainen tyyppikasvattaja on nainen, jolla on yksi tamma ja yksi varsa", hän kertoo."Se on vähän eri asia kuin joku saksalainen, jolle syntyy 50 varsaa joka vuosi", Pentti huomauttaa.Nolin sanoo, että kokemattomalla hevosen kouluttajalla voivat kotona asiat sujua vielä hyvin, mutta uudessa paikassa ei. Usein tulee yllätyksenä, että hevonen ei käyttäydy vieraassa paikassa samoin kuin kotona. Ja, kun näin käy, se laittaa pasmat sekaisin. Ja kun esittäjä-omistajalla on pasmat sekaisin, ja hevonen on jännittynyt, siitä ei hyvä seuraa. Nolin oli lauantaina omasta mielestään näkevinään tämänkin tyyppisiä tilanteita, mutta toteaa, että valitettavasti tuomari voi arvioida vain näkemäänsä, ei arvelemaansa.Onneksi asiaan on ratkaisu: "Hevosten kanssa pitää harjoitella! Jos käy treenaamassa vieraissa paikoissa, törmää vääjämättä näihin tilanteisiin ja oppii niistä. Ei tämä mitään rakettitiedettäkään ole.". IrtohypyttäminenNolin totesi, että vaikkapa Kyvyt esiin -irtohypytyskuja on se mikä se on, koska jotakin testiksi on laitettava ja sen jonkin on oltava sama kaikille. Niinpä on vakiintunut tavaksi käyttää maapuomia, kolmen metrin päässä olevaa ristikkoa, vähän alle 7 metrin päässä olevaa pystyä ja jälleen vähän alle 7 metrin päähän laitettua okseria, joita sitten nostellaan tehtävän edetessä.Sekä Pentti että Nolin toteavat, että ne ajat ovat menneet, joina testattiin hevosen hyppykykyä, maksimikapasiteettia. Se ei nykyesteradoilla enää ole se ominaisuus, joka hevosessa eniten kiinnostaa. Nykyesteradoilla mennään niin kovaa, että se asettaa hevosille aivan uudenlaisia, tietyllä lailla henkisiä, vaatimuksia. "Nopeimmat uusintaradat ovat puhtaasti vaistonvaraista toimintaa ratsastajilta ja hevosten täytyy kyetä olemaan siinä leikissä mukana", Pentti kuvailee. Niiden on oltava luontaisesti nopeita ja niin esteälykkäitä, että ne selviävät tiukasta kaarteesta ja hankalasta lähestymisestä silloinkin, kun ratsastaja ei ehdi tasapainottaa tai ylipäätään tehdä yhtään mitään, tai on jopa tehnyt virheen. Sitä tapahtuu myös huipuille. "Hevosten täytyy tarvittaessa kyetä ratkaisemaan ongelmia itsekin ja lisäksi sen jälkeen niiden on kyettävä fokusoitumaan heti seuraavaan tehtävään ja jättämään äsken tapahtunut välittömästi taakseen", Nolin jatkaa. "Nykyratojen hevosissa onkin pari ekstravaihdetta lisää", hän sanoo. Käytännön työNolin järjestää Ruotsissa suosittuja irtohypytyssessioita, jonne voi tuoda oman hevosensa kaikkialta maasta.Puhuessaan irtohypyttämisestä, Nolin viittaa edempänä kuvailemaansa nykyestehevosen vaatimuksiin. "Kun tajusin, mitä kaikkea hevosilta radalla vaaditaan, muutin irtohypytystreenini kokonaan uudenlaisiksi", hän kertoo. Nolin korostaa sitä, että hevosia ei missään tapauksessa kannata hypyttää aina samalla vakiomallin irtohypytyskujalla: Siitä ei ole hyvän hevosen kanssa vastaavaa hyötyä. Se oppii ja paranee ensimmäisellä, toisella ja ehkä vielä kolmannellakin kerralla, mutta sen jälkeen saman hinkkaaminen alkaa kääntyä itseään vastaan. Hevonen menettää mielenkiintonsa tehtäviin, jonka jälkeen se saattaakin kääntyä välinpitämättömäksi ja huolimattomaksi jaloistaan. Ainakaan se ei opi enää mitään uutta ja uuttahan tässä nimenomaan piti opetella."Nolin kertoo, että hyvässä irtohypytystreenissä vaihdellaan säännöllisesti esteitä ja tehtäviä. "Voi laittaa vaikka vesimaton tai in and out -hypyn. Ne kaikki tuovat lisää työkaluja hevosen pakkiin ja kehittävät sen esteälyä."Näin ei yleensä tehdä, vaan yleensä hypätään samaa edelläkuvattua estekujaa. "Niinpä, hevosen tarkkaavaisuutta yritetään pitää sitten hereillä nostamalla estekorkeutta. Mutta minulle se on pelkän fyysisen puolen treenaamista, ei esteälyn treenaamista. Näin viimeksi tätä samaa hölmöä isojen puomien hypyttämistä ja fysiikan testaamista Zangersheiden oritestissä. Minun mielestäni se on täysin väärä suunta!"Nolin muistuttaa lisäksi, että irtohyppääminen on vain lyhyt vaihe hevosen elämässä, ei määränpää sinänsä. Kannattaa katsoa sen yli, seuraavaan vaiheeseen. "Kyvyt esiin -tilanne on samalla lailla vain etappi. Se, minne pyritään, ei ole irtohyppykisan voitto, vaan tulevaisuus - hevonen, joka on valmis oikealle esteradalle ratsastajan kanssa."Salpauksessa katsottiin lauantaina 2- ja 3 -vuotiaat estehevoset. Sunnuntaina on Kyvyt esiin -kouluhevosten vuoro klo 9-16, jolloin tuomareina ovat Frenk Jespers ja Anne-Mari Miss..Kouluprojektista tuli rento ja itsevarma esteprojekti: "Ei tässä mitään jalostussuunnitelmaa ollut", kertoo Kyvyt esiin -finaalivoittaja San Manuelin kasvattaja-omistaja ."Mikään ei jää meidän haukankatseelta Kyvyt esiin -finaalissa huomaamatta", lupaa tuhannen nähdyn hevosen vuosikokemuksella Anne-Mari Miss

Noora Pentti ja Mikael Nolin: "Saman irtohypytyskujan hypyttäminen yhä uudelleen ja uudelleen ei kehitä esteälyä"

Aiheeseen liittyvää