"Organize!" pyytää hollantilainen estevalmentaja Luc Steeghs

Kun rytmi on päällä ja takaosa töissä, hevonen on tasapainossa, ja se tekee esteratsastuksen helpoksi ratsastajalle. Ollaan Ypäjällä. On tammikuun puoliväli ja tuleva kisakausi on vielä kaukana. Nyt harjoitellaan. Kaviouralla ovat Petra Heikkinen, Aki Karhapää, Aida Hämäläinen, Hassan Iber ja Isabella Therman.Myös 57 vuotta tänä vuonna täyttävällä valmentajalla on ratsastusvermeet päällään, sillä tarvittaessa hän nousee itse satulaan. Kuten nyt. Kun Luc Steeghs kipuaa Petra Heikkisen 11-vuotiaan belgialaistamma Oechie-K:n (I'm Special de Muze - Think Big van TL) satulaan, sivustakatsojan silmään näyttää siltä, että tamma ikään kuin ryhdistäytyy. Se hyppäsi hyvin Heikkisenkin kanssa, ei siinä mitään, mutta nyt tulee pari astetta lisää yritystä.Harjoittelu ei saa olla hevosille liian vaikeaa, se on selvä, mutta välillä täytyy tulla hallitusti pois mukavuusalueelta, jotta oppii. "Valmennuksen tarkoitus on tehdä uudesta epämukavuusalueesta nykyinen mukavuusalue", Steeghs kiteyttää. Tässä tehtävässä on kuitenkin tärkeää ymmärtää mitä kyseiseltä hevoselta on kohtuullista pyytää. Siltä voi pyytää vain jotakin, minkä se pystyy tekemään. Kuulostaako itsestäänselvältä? No, ei se aina ole sitä. Steeghs kertoo säännöllisesti näkevänsä tilanteita, joissa hevoselta vaaditaan jotakin mihin se ei yksinkertaisesti pysty. Sen jälkeen saatetaan syyttää hevosta. Ja koskaan ei pidä syyttää hevosta omasta huonosta ratsastuksesta ja tilanteenlukutaidosta. Jotta niin ei kävisi, kannattaa ratsastaa jonkun sellaisen silmän alla, joka osaa välttää tällaiset sudenkuopat. "Valmentajan tärkeys!" Steeghs muistuttaa. . Hän saattaa yhtäkkiä kysyä ratsastajalta ymmärsikö tämä mistä äsken puhuttiin ja testaa parilla kysymyksellä, oliko hän valppaana ja seuraako opetusta. Ei päästä oppilaitaan helpolla, mutta siinä on tarkoituksensa."Haluan, että valmennettava ymmärtää koko ajan missä mennään, että tehtävät pysyvät hänelle sopivina", Steeghs perustelee. Ratsastajan ei pidä tehdä asioita, joita hän ei osaa. Tai ehkä pitäisi sanoa "kuvitella tekevänsä". Yleinen virhe on "kontrolli". Sana on lainausmerkeissä siksi, että epäselväksi jää, mitä loppujen lopuksi tapahtuu. "Kontrolloidaan hevosta, tai kuvitellaan tekevän niin, mutta ainoa lopputulos on, että hevonen menettää eteenpäinpyrkimyksensä ja tasapainonsa, jolloin esteratsastaminen muuttuu todella vaikeaksi." . Yksi Luc Steeghin ehdottomista perusperiaatteista on, että hevosen täytyy aina säilyttää ajatus eteenpäin. Sen tulee haluta mennä tilanteessa kuin tilanteessa mieluummin eteenpäin, kuin pysähtyä. Sillä jos eteenpäinpyrkimystä ei ole, ei nykyradoilla pääse enää maaliin.On erittäin tärkeää, että hevonen vastaa ratsastajan jalalle, jolloin "kone on käynnissä", kuten Steeghs asian ilmaisee. "Jokaiselle ratsastajalle tulee kisoissa jossakin kohtaa se tilanne, että askel ei sovikaan ihan täydellisesti. Silti este hypätään. Se onnistuu, jos hevonen ajattelee eteenpäin, ja se on hyvässä tasapainossa." Nykyratsastus on kevyttä ja nopeatempoista. Hevosta kontrolloidaan, tai kuten Steeghs sanoo "organisoidaan", puolipidätteillä, muuten sen annetaan edetä.Ratsastajan tehtävä on muistuttaa hevosta tarvittaessa siitä, ettei se valahda pitkäksi ja etupainoiseksi. Silloin Steegs muistuttaa: "Organize!"Steeghs sanoo myös, että jos ratsastaja pyytää jatkuvasti eteenpäin, hevonen harvoin alkaa painaa ohjalle. Se tekee sen vain, jos ratsastaja antaa sille vastapainoa roikkumalla ohjissa. Belgialaistamma Oechie-K:n ongelmana on ollut, että se on hieman "diesel", kuten Heikkinen kuvailee. Se hyötyy siitä, että se hieman terästäytyy. Tätä Steeghs sille nyt viestittää. "Puolipidäte kertoo hevoselle että sinun täytyy ryhdistäytyä ja ottaa takajalat töihin."Steeghs istuu silmiinpistävän eleettömästi, jalat alhaalla, ylävartalo liikkumatta, lähes jäykän näköisesti. Mutta siinä on vissi tarkoitus. Hän ei "auta" hevosta mitenkään. Sen täytyy pitää moottorinsa käynnissä ja suoriutua hypyistä itse. "Herätä." Itse hän varmistaa sen, että hevosen takajalat ovat toiminnassa ja rytmi pysyy yllä. Kaarteisiin ei koskaan jarruteta, sillä sen jälkeen pitäisi jälleen työntää, ja sitä Steeghs ei halua, sillä siinä hukkaa rytmin. "Moottori täytyy pitää hyrräämässä ja kierrokset oikeina", hän selostaa. "Ratsastan suoraan, pidän rytmin, jätän energian hevoseen", hän jatkaa. Steeghs lähestyy ensimmäistä estettä reippaassa, pyörivässä laukassa ja pitää kädet paikoillaan. Ei tee mitään. Ja se juuri on esteratsastuksessa kaikkein vaikeinta. Eräällä lailla kyse on luottamuksesta. Steeghs ei varmistele mitenkään. Hän odottaa ja katsoo kuinka käy. Kaikki esteratsastusta edes vähän harrastaneet tietävät, että mitääntekemättömyys estettä lähestyttäessä on kaikkein vaikeinta. . Pystyltä Steeghs jatkaa kaarteeseen okserille, jolle tamma tekee päivän parhaan hypyn: terävän, voimakkaan, helpon näköisen."Tuo hevonen hyppää tänä vuonna Suomen lipun väreissä maajoukkueessa", Steeghs toteaa. "Halusin nähdä, miten se reagoi vähän erilaisella ratsastuksella. Se reagoi hyvin."Hypyn jälkeen yksi laukka-askel tasapainon saamiseksi, jonka jälkeen on aika "organisoida". Se tarkoittaa puolipidätettä, joka saa takajalat alle. Näitä periaatteita hän neuvoo valmennettavilleen."Istu satulassa ja odota loppuun asti. Älä yritä "lähestyä" estettä."Ja hypyn jälkeen: "Organize!".Kontrolli ja "kontrolli"On yleinen virhe yrittää kontrolloida hevosta, vaikka ei ihan tarkalleen ottaen tiedä miksi ja miten. Tästä on usein se seuraus, että hevonen ei enää pyri eteen, jolloin hommasta ei enää tule mitään. Aiempi vaihe, jossa kontrollia oli vähemmän, mutta eteenpäin menoa enemmän, oli itse asiassa parempi. Etenkin, jos ja kun esteet ovat hevosen mukavuusalueella. Steeghs on sitä mieltä, että 120-esteille asti ei tarvitsisi tehdä kovin paljoa. Pitkälle riittää, että antaa laukan pyöriä, pitää takaosan alla, kääntää suoraan kohti estettä ja on häiritsemättä hevosta. Käsien paikka on suora linja ohjista, mikä edellyttää, että ohjat ovat sopivan mittaiset, eivät liian lyhyet, mutta eivät varsinkaan liian pitkät, mikä on yleisempi virhe. "Älä pidä käsiä liian alhaalla, suorana", Steeghs neuvoo ja näyttää mallia työntämällä kädet nyrkissä hevosen sä'än vaiheille. "Se jäykistää käden.""Löydä rytmi ja pidä se koko ajan samana."Lähestyessään estettä hän itse istuu satulassa viimeiseen asti. "Hypyssä tietenkin annetaan hevoselle vapaus käyttää kaulaansa ja selkäänsä, mutta kun istut satulassa, olet varmemmin kontaktissa, saat hevosesta enemmän informaatiota", Steeghs perustelee. "Hevonen pitää siitä, että se on yhtä ratsastajan kanssa eikä ratsastaja hylkää sitä ennen hyppyä. Hevonen saa siitä itsevarmuutta."Kevyestä istunnasta puhutaan kuitenkin paljon. Steeghs sallii sen mieluusti, kunhan ratsastaja on jo kyllin osaava. "Joku Henrik von Eckermann esimerkiksi on perusasiansa aikaa sitten jo oppinut. Hän ja kumppanit voivat soveltaa.""Heillä pysyy joka tapauksessa kontakti hevoseen jalan avulla. Mutta jos tällainen ei-yliopistotasoinen ratsastaja nostaa takapuolensa satulasta, vaarana on, että hän menettää kontaktin ja jopa tasapainonsa.". Ja kantapäät painetaan alas. Tätä vanhaa neuvoa ei olekaan vähään aikaan tullut kuultua."Ai ei vai?", Steeghs vastaa. "Mutta sehän on ihan perusasia ratsastuksessa."Kun toimittaja toteaa kuulleensa, että kantapään painaminen alas jäykistää jalan, Steeghs naurahtaa: "Minä en ole kuullut tuollaista.""Mutta jos painat varpaat alaspäin, menetät varmasti tasapainosi satulassa", hän hymähtää. "Myönnetään, kyllä minäkin kuulen kaikenlaisia neuvoja ja usein ihmettelen mistä ne kumpuavat. Monet asiat muuttuvat, mutta hyvä ratsastus on pysynyt hyvin samanlaisena. "Hän toteaa, että hevoset ovat muuttuneet, eikä niitä voi enää edes ratsastaa samalla lailla kontrollissa kuin takavuosina.Tämän päivän urheiluhevoset ovat "verihevosia", erittäin sensitiivisiä ja lahjakkaita jalostussuuntauksensa mukaisiin tehtäviin. Se ei kuitenkaan tee asiaa ratsastajalle välttämättä helpommaksi."Myös ratsastajan on oltava erittäin sensitiivinen pysyäkseen hevosen kanssa samalla aaltopituudella", Steeghs sanoo. "Näen, että tällainen moderni, herkkä nykyhevonen tekee työn hyvälle ratsastajalle helpommaksi, huonolle entistä vaikeammaksi."Voi kuvitella tilanteen kisaradalla, jossa hevonen on kaiken aikaa vähän ratsastajaa edellä reaktioissaan ja tilanteessa ja jossa avut tulevat liian myöhään ja kommunikointi hevosen suuntaan on liian hidasta ja ratsastajan suuntaan liian nopeaa. Ennen pitkää hevonen hämmentyy. Kaikkein pahinta on, jos taitamaton ratsastaja "yrittää onneaan" liian vaikealla tasolla. Hevonen tulee epävarmaksi ja saa tarpeekseen, jopa säikähtää. Ratsastaja, jouduttuaan muutaman kerran epämukaviin tilanteisiin, muuttuu epävarmaksi myös. Alkaa pelätä. Lopputulos ei ole hyvä. Tämä hevosen hämmentäminen voi tapahtua jo hyvin varhaisessa vaiheessa, ennen kuin mihinkään kisoihin vielä edes mennään. Steeghs muistuttaa mikä on hevosen perusolemus. "Se on pakoeläin. Kun tilanne käy sille pelottavaksi, se haluaa paeta. Hevoseen on rakennettava luottamusta ja turvallisuuden tunnetta. Hevonen on myös tapaeläin, joka pitää siitä, että asiat tehdään aina samalla tavalla.". Valmentajan ja mentorin rooli on ratkaisevan tärkeä nykyään, kun yhä useampi tulee lajiin jotakin muuta kautta kuin riittävän hyvästä ja osaavasta ratsastuskoulusta, jossa opetus on laadukasta ja ohjaa heti alusta alkaen oikeaan suuntaan, siihen, jonka toisessa päässä on kilparatsastus. Ja jossa hevoset osaavat sen, minkä niiden pitääkin osata. "Valmentajan on tiedettävä paitsi millä tasolla hänen valmennettavansa on, myös mihin valmennettava pyrkii. Ja jossain kohtaa valmennettavista täytyy päästää sitten myös irti. MInä olen joutunut luopumaan jossain vaiheessa kaikista parhaista valmennettavistani! En todellakaan edes halua valmentaa samaa ihmistä 40 vuotta!" . Luc SteeghsHollannin Limburgissa asuva Luc Steeghs, 57, tulee hevosperheestä. Hänen isänsä kilpaili kansallisella tasolla kenttää.Itse hän aloitti ratsastuskoulussa, jota hänen isänsä johti. Ponikisoihin Steeghs ei päässyt, vaikka hänellä pikkupoikana poni olikin, sillä isällä ei ollut sellaisiin aikaa. Hän aloitti 12-vuotiaana kilpailemisen suoraan hevosilla. Kilparatsastuksen hän aloitti itsekin koulu- ja kenttäratsastajana. Siirryttyään Hendrixille, hän keskittyi estehevosiin, sillä niiden kanssa kauppa käy parhaiten.Steeghs toimi Hollannin ikäluokkien maajoukkuevalmentajana ja joukkueenjohtajana vuosikausia vuoteen 2021.Steeghs puhuu ratsastajan ja hevosihmisen sivistämisestä. Hän mainitsee usein termin "education". Sillä hän tarkoittaa, että alasta on tunnettava riittävästi ja että aloittelevan ratsastajan kannattaa viettää useampi vuosi kokeillen ja harjoitellen ratsastuksen eri lajeja, ennen kuin alkaa erikoistua omaan lajiinsa. Sillä lailla ratsastaja sivistää itseään.Hän saattaa ryhtyä sanoista tekoihin ja elää kuten opettaa, sillä tallissa on tällä hetkellä yksi kouluhevonen, joka kiinnostaa Steeghsiä projektina."Katsotaan mitä sen kanssa!"Steeghs on innostunut työstään, kertoo Petra Heikkinen, joka on valmentautunut hänen kanssaan jo 7 vuotta ja viimeiset kolme vuotta tiiviimmin. Steeghs lähtee mukaan valmennettavansa kisoihin, katsoo videot ja neuvoo puhelimessakin. Hän vaikuttaa suorastaan väsymättömältä."Eilen oltiin hallissa aamu8:lta ilta8:aan. Oli pakko sanoa, että nyt Luc, riittää jo!"Tällä hetkellä Petra Heikkinen on Aida Hämäläisen ja ja Isabella Thermanin kanssa matkalla Olivaan. Keskiviikkona ja torstaina he pysähtyivät Hollantiin parin päivän treeneihin ja harjoituskisoihin Steeghin kanssa. Steeghs suunnittelee seurata heitä myös Espanjaan. Uusin viikolla 6 saatu uutinen on, että Steeghs on valittu FWB-yhdistyksen nuorten hevosten valmennusryhmän Youngster Meetingin vetäjäksi. "Luc on jo tosi tuttu monelle suomalaiselle ja tuntee meidän hevoskantaa täällä Suomessa", Hanna-Maria Korpi perustelee valintaa. "Luc on valmentanut jo useamman kotimaisen ratsukon suomenmestariksi, Sanna Backlundin, Petra Heikkisen, Janna Huhtasen."Korpi muistuttaa, että Steeghs on kouluttanut ja kilpailuttanut 165-tasolle yltäneitä hevosia, kuten nyt 16-vuotiaaksi kääntyneen KWPN-ruuna Hello Senatorin (Carambole - Indoctro), silloiselta nimeltään Everest. Steeghs oli Scott Brashille siirtyneen huippuruunan kanssa 7-vuotiaiden MM-finaalissa pronssilla vuonna 2016. "Luc on lempeä ja pitkäjänteinen valmentaja joka panostaa erityisesti hyvään ja johdonmukaiseen perusratsastukseen. Sitä me todellakin tarvitaan täällä Suomessa."

"Organize!" pyytää hollantilainen estevalmentaja Luc Steeghs

Aiheeseen liittyvää

Peruspuksukauppiaan asiakkaan toivehevonen on hidas ja matala, mutta sillä on kiva ilme ja väri

Nina Fagerström myy, ostaa ja kasvattaa – ja tuntee kansainvälisen ratsastuksen toimintatavat

Ratsastuksen viikko 45: Ei kansallisia kisoja Suomessa, ulkomailla vipinää

Kisaaminen halvemmaksi – SRL hakee stoppia jabakarsinoiden kestämättömälle riskibisnekselle