Palapeli-ryhmän kouluttaja: Kun ratsastajan kehon kieli toimii vapaasti, hevonenkin saa siitä kiinni

Hevosen ymmärtämä kieli on kehon kieltä.Ihmisen kehon kieli on hänen oman hermostonsa tuottamaa. Ratsastus on sitä, että nämä kaksi kehoa saadaan puhumaan keskenään ymmärrettävää kieltä. .Sensomotorinen kouluttaja, toiminnallisen neurotieteen erikoisasiantuntija Marko Siivonen on yksi Kyra Kyrklundin ja Richard Whiten vetämän kouluratsastusryhmä Palapelin asiantuntijoista. Hän löysi ryhmään Antti Lehtilän kautta. Siivonen on tuntenut Lehtilän jo vuosikausia ja auttanut tätä juoksijan uralla. Viime keväänä yhteys virisi uudelleen, kun Lehtilä halusi valjastaa kaikki mahdollisuudet polkuunsa kouluratsastajana. "Kun ratsastajan kehon kieli toimii vapaasti, hevonenkin saa siitä kiinni. Se pääsee samalle taajuudelle ja ymmärtää sun kehosi lähettämät viestit silloin kun se on vapaan hermoston lähettämää", Siivonen summaa. Sensomotorinen valmennus on syntynyt Insepissä (Institut National du Sport, de l'Expertise et de la Performance), Ranskan valtion huippu-urheiluinstituutissa, joka sijaitsee Pariisissa. Oppi-isäkseen Siivonen nimeää Ralph Hippolyten, joka valmensi lentopallossa sekä USA:ssa että Euroopassa. Siivonen on toiminut lentopallovalmentajana itsekin. Siivonen kertoo, että osaa Ranskan olympiajoukkueesta valmennettiin sensomotorisesti Pariisin olympialaisiin. Myös Palapeli-ryhmän jäsenet on nyt kartoitettu toiminnallista neurotiedettä hyödyntäen.Siivosella on pohjalla terveydenhuollon tutkintona koulutetun hierojan tutkinto vuodelta 2012 sekä toiminnallisen neurotieteen koulutuksia Sveitsissä, Ranskassa ja Iso-Britanniassa, sekä kouluttajakoulutus edellämainittuun. Itse hän luonnehtii itsensä toiminnallisen neurotieteen erityisasiantuntijaksi..G, D, R ja CSensovalmennuksen periaatteiden mukaan yksilöiden synnynnäiset vahvuudet esiintyvät hermoston toiminnassa neljällä eri tavalla, jotka on nimetty hermostotyypeiksi G, D, R ja C. Nämä ovat eräänlaisia tehdasasetuksia ihmisellä. D on yhtä kuin distaalinen, eli mennään hienomotoriikka edellä, oppiminen tapahtuu tekemisen ja loogisuuden kautta, G eli globaalinen, on yhtä kuin karkeamotoriikka edellä, G-tyypit ovat seurallisia varmistettujen hyötyjen toteuttajia, C conceptual eli kognitiivisen toiminnan kautta, kaikkeen tarvitaan aina tavoite ratkaistavaksi ja vastaus kysymykseen miksi, R rhytmical, oppii mallista, ei selostuksesta, oppiminen tapahtuu rytmin kautta.Palapeli-ryhmässä ratsastajat jakautuvat kaikkiin neljään ryhmään. . Mitä hyötyä on sensovalmennuksesta?Sensovalmennuksessa valmennettava ja valmentaja opetetaan tunnistamaan oma hermostotyyppinsä, jolloin oppiminen nopeutuu ja helpottuu.Siivonen kertoo, että ratsastamiseen liittyy paljon erilaisia luulemuksia.Otetaan esimerkki vaikka siitä, että miten ratsastaessa käännetään hevosta vasemmalle. Siivonen esittti tämän kysymyksen kerran eräässä valmennuksessa kahdeksalle eri ihmiselle, ja sai kahdeksan eri vastausta. Nämä kahdeksan ihmistä ovat todennäköisesti jokainen vuorollaan oppinut kääntämään hevosen vasemmalle hieman omalla tavallaan.Tämä kertoo Siivosen mukaan siitä, että ratsastuksessa on paljon olettamuksia. Paljon asioita tapahtuu, mutta niille ei ole yhtenäisiä saatikka yksilön hermoston toimintaan perustuvia perusteita.Hän tosin jatkaa sanomalla, että sama ongelma on kaikessa muussakin taidollisessa tekemisessä: on olemassa älytön määrä kaikenkarvaisia olettamuksia, joiden seassa harhaillaan. "Ja kun alaa kaupallistetaan, jokainen valmentaja haluaa aina jättää vähän sitä omaa kädenjälkeään asiaan. Mikä ei varsinaisesti auta asiassa", Siivonen toteaa.Mikä on valmentajan tehtävä?"Vapauttaa urheilijaa onnistumaan."Miten valmentaja tähän pystyy, jos hän ei itsekään ole onnistunut? Siivosen teesejä mukaillen, jos hän ei itse tiedä, miten hänen oma hermostonsa toimii vapaasti ja jatkaa nyt omien kokemustensa ja olettamustensa pohjalta? "Se onkin yleinen ongelma."Kuinka moni valmentaja ymmärtää miten ison vastuun on ottanut valmennettavastaan?"Niinpä. Kun mietin itse urani alkutaivalta valmentajana, mua hävettää suunnattomasti, että menin niin pienillä ja vähäisillä taidoilla, vaikkakin hirvittävällä palolla kontrolloimaan urheilijoita."Siivonen toivoo, että valmentajia ei pidä kuitenkaan liian ankarasti arvostella, sillä hekin kehittyvät tehtävässään. "Ihan samalla lailla kuin urheilija opettelee lajitaidon, valmentaja opettelee valmentamisen taidon." Siivonen toteaa, että valmentaminen liikkuu kohti jotakin päämäärää. Sen sijaan usein nähdään, että valmentaminen on kutistunut jonkin oletetun virheen pähkäilyksi. "Sitä virhettä sitten siinä pyöritellään joka suuntaan."Sensovalmentajan tehtävä on purkaa olettamuksia ja koettaa päästä kunkin ratsastajan ytimeen, siihen, miten hänen kehonsa ja hermostonsa toimii ja ymmärtää. Siivonen toteaa, että jokainen oppii niin kuin hänen hermostonsa sallii sen tapahtuvan. "Jos mä en tiedä miten sun hermosto toimii, ja rupean neuvomaan sua, lähtisin minäkin vuorostani vaan olettamaan asioita."Toiminnallisessa neurotieteessä on huomattu, että yksi ohje toimii yhdelle urheilijalle, mutta ei toiselle. Millä lailla hermostot sitten eroavat toisistaan? Erot voivat olla sen tyyppisiä, että joku haluaa ensin ymmärtää periaatteen, kun taas joku toinen on valmis ryhtymään hommiin ja tutustumaan asiaan sitä kautta, tai joku haluaa tietää mitä hyötyä hän asiasta tarkalleen ottaen saa, jollekin toiselle se ei ole aivan välttämätön tieto. Traagista tässä on se, että pieni lapsi reagoi oman hermostotyyppinsä mukaan vaistonvaraisesti itselleen oikealla tavalla. Kunnes tulee joku, joka päättää "karsia virheet" ja alkaa opettaa häntä toisella tavalla, omalla tavallaan. Myös matkiminen on yksi tapa ajautua väärille raiteille. Halutaan ratsastaa kuten joku se-ja-se, mutta unohdetaan, että kyseessä on täysin toinen henkilö omine historioineen.Osa ihmisistä ovat jääräpäisempiä kuin toiset. "He ovat tunnistaneet oman hermostonsa tavan oppia, eivätkä ota vastaan neuvoja, jotka eivät heille sovellu. Jos heillä on onni matkassa, heitä kannustetaan lähipiirissä säilyttämään oma tyylinsä." "Se jos mikä vaatii luonteenlujuutta pitää omasta kiinni ja itsensä johtamisen kykyä ja pysyä rehellisenä sille omalle hermostolle, kun koko ympäröivä yhteiskunta yrittää väkisin puristaa kaikki samaan muottiin."Mitä Siivonen sitten tuo valmennettavalleen? Tietoa, joka on jo valmennettavassa itsessään. Käyttämätöntä potentiaalia, hän sanoo. "Lajiosaaminen ratsastuksessa ei ole ollenkaan mun juttu! Silloin mä olen onnistunut, jos pystyn kertomaan jollekin, millä tavalla hänentyyppisensä ihminen parhaiten oppii." Pähkinänkuoressa, jos ratsastat tiukasti sinulle opetetulla tavalla, vaikka se ei tuntuisi hyvältä, opit kyllä, mutta lopputulos ei ole paras mahdollinen. Tällöin toiminta on suoritushermoston käskyttämää. Jos taas ratsastat niin kuin juuri sinun synnynnäiset vahvuutesi mahdollistavat, käytössä on hermoston vapaa toiminta..TestiTätä asiaa voi myös testata. Näin:Seiso suorin jaloin, varpaat kohtisuoraan, avustajaa vastapäätä.Ojenna kädet kohtisuoraan eteesi, kämmenet alaspäin.Avustaja asettaa omat kätensä käsivarsiesi päälle.Avustaja sanoo sinulle "kontrolloi" ja painaa käsiäsi alaspäin sinun vastustaessa täydellä voimallasi.Seuraavaksi tee sama tehtävä niin, että avustaja kehottaa "pitämään kädet vapaasti paikoillaan". Kuinka kauan jaksoit nyt vastustaa avustajaa?Moni hämmästyy siitä, miten paljon voimaa tuli käyttöön jälkimmäisessä vaihtoehdossa.Mitä tapahtui?"Silloin kun sä toimit vapaasti, hermosto sytyttää tuet sille tekemiselle. Ne on ihan fyysisiäkin tukia. Tästä syntyy asentotonus."Siivonen kiteyttää, että toiminnallisen neurotieteen tehtävä on selvittää miten nämä tuet kullakin ihmisellä syttyvät.Toinen testi:Toiminnallisen neurotieteen periaatteiden mukaan ihmisillä on kaikenlaisia ylimääräisiä hermostollisia liikemalleja, eräänlaisia refleksejä, jotka aktivoituvat tietyissä tilanteissa. Ne johtavat usein kompensaatioihin, ja ovat joka tapauksessa turhia, ja pidentävät reaktioaikaa, joten niistä kannattaa opetella pois. Niitä voi tulla leikkauksien ja kolhujen seurauksena.Kun teen harjoitusta, eli kävelen jalan ulkosyrjillä pieniä askeleita eteenpäin, huomaan, että vasen käsin hieman kääntyy ja isovarpaat nousevat ylös. Tämä on virhemalli, joka ei vie minua ratsastajana eteenpäin."Kun olet hevosen selässä, ja jalkojen ulkosyrjiin tulee painetta, sulla alkaa toinen käsi kääntyä. Hevonen tietenkin huomaa tämän ja ihmettelee miksi ratsastaja alkoi pyytää eri tavalla asioita.".Usain Boltin väärä tekniikka"Kaikista ei tule Usain Bolteja, mutta kaikki voivat tehdä asiat itselleen oikein, yrittää ja nauttia matkasta!"Siivonen hokee usein, että aivot tarvitsevat raameja.Mikä olisi ideaalitilanne tulla Usain Boltiksi?"Ruveta tekemään jo pienenä mahdollisimman vapaasti, mutta tietenkin tietyissä lajiosaavissa raameissa sitä omaa juttuaan niin, että suhun uskotaan ja sä itsekin uskot itseesi. Se ei aina onnistu, mutta se on kuitenkin se paras tapa."Hyvä esimerkki on se, kun joku urheilija "tekee jotakin väärin". Siivonen muistaa, että kun Usain Bolt voitti maailmanmestaruuksia, jopa suomalainen media kirjoitti hänen juoksevan "väärin".Siivonen muistuttaa, että tässä kannattaa olla tarkka, sillä "väärin" on suhteellinen käsite. Ehkä se olikin Usain Boltin kohdalla oikein, hän aprikoi. "On kaksi tapaa nähdä joku tekemässä jotakin: tuijottaa jotakin virhettä tai katsoa kaikkia niitä asioita, jotka ovat virheestä huolimatta hyvällä tolalla. Me suomalaiset olemme virhekeskeisiä."Siivonen painottaa kaikessa suorittamisessa hetkeen keskittymistä. Silloin kun eletään tässä ja nyt, siitä ei synny paljoa kerrottavaa jälkikäteen. Sanoja ei ole, koska tekemistä ei tiedosteta analyyttisesti. "Silloin saa sen tyyppisen vastauksen, että 'mä vaan ratsastin'. Se on flow-tilassa olemista, jossa keho on vapaa." .Palapelin valmentajat - Ratsastus: Kyra Kyrklund ja Richard White- Fysiikkavalmennus ja hyvinvointi: Kanerva Ahonala- Mentaalivalmennus: Aapo Kilpeläinen - Sensomotorinen valmennus: Marko Siivonen - Eläinlääkärit: Meeri Rantanen ja Laura Niemelä- Hevosfysioterapeutti: Noora Kaila - Urheiluhieroja ja osteopaattiopiskelija: Henrik Ruokanen Ratsastajat:- Ville Vaurio- Antti Lehtilä- Anu Sironen- Stella Hagelstam- Anniina Kolu- Essi Hiidensalo- Mette Kauppila- Elisabet Ehrnrooth- Ulrika SalminenVararatsastaja:- Matilda Piispa.

Palapeli-ryhmän kouluttaja: Kun ratsastajan kehon kieli toimii vapaasti, hevonenkin saa siitä kiinni

Aiheeseen liittyvää