Palapeli-ryhmän urheilupsykologi Aapo Kilpeläinen ei tiedä hevosista mitään – "Olen kuin avoin kirja ilman ennakkoluuloja tai ennakkokäsityksiä"

"Psyykkinen valmennus on kuin tuunatun auton virittämistä huippukuntoon. Opetelemme psyykkisiä taitoja, jotka edesauttavat urheilijaa harjoituksellisesti ja kilpailutilanteissa, jotta suoritus olisi mahdollisimman optimaalinen lajin kannalta", kertoo urheilupsykologi ja psykoterapeutti Aapo Kilpeläinen.Hänellä on paljon urheilijoita myös psykoterapian puolella. "Psykoterapia on kuin rikkinäisen auton korjaamista takaisin radalle. Se on terveydenhuollollista ja mielenterveyttä korjaavaa hoitotyötä psykiatrisiin häiriöihin, kuten masennukseen, ahdistuneisuushäiriöihin ja syömishäiriöihin."Kilpeläinen ei ymmärrä ratsastuksesta omien sanojensa mukaan juuri mitään, mutta on yksi Kyra Kyrklundin ja Richard Whiten vetämän kouluratsastusryhmä Palapelin asiantuntijoista."Antti Lehtilä tiesi mun reunaehdot: ymmärrän ihmismieltä ja sen toimintaa, urheilua ja suoritusvaatimuksia – mutta en ole väittänyt ymmärtäväni hevosia", hän nauraa. Palapeli-ryhmän kanssa työskentely painottuu erityisesti psyykkiseen valmennukseen.Kilpeläinen tuli mukaan sattuman kautta. Hän on valmentanut Lehtilää psyykkisesti pitkään, ja yksi hänen entisistä asiakkaistaan oli kouluratsastaja. Viime vuonna Lehtilä pyysi häntä mukaan ryhmään psyykkisen valmennuksen asiantuntijaksi."Olen aina ollut hirveen kiinnostunut liikunnasta ja urheilusta. Minulla ei ole urheilupsykologin sertifikaattia, mutta olen oman kokemuksen kautta soveltanut psykologista tietoa käytännössä urheilijoiden kanssa. Nyt olen tehnyt sitä jo 20 vuoden ajan", hän kertoo.Kilpeläinen valmistui Jyväskylän yliopistossa psykologiksi vuonna 2001, psykoterapeutiksi 2007. Lisäksi häneltä löytyy 15 vuoden tausta kilpauintitausta ja yli kymmenen vuoden kehonrakennustausta."Työskentelen Kuortaneen Olympia -valmennuskeskuksen vastaavana psyykkisenä valmentajana, vuodesta 2016 alkaen. Pääasiassa viime vuodet olen työskennellyt huippu-urheilijoiden kanssa, kuten uimari Matti Mattssonin, keihäänheittäjä Oliver Helanderin, golfaaja Sami Välimäen sekä keilailu- ja painimaajoukkueiden kanssa", Kilpeläinen esittelee..Lisäksi Kilpeläinen työskentelee Tampereen Psykologipalvelu Oy:ssä. Urheilupsykologina hän tarjoaa asiakkailleen sekä psyykkistä valmennusta että psykoterapiaa. Valtaosan ajastaan Kilpeläinen työskentelee urheilijoiden kanssa – 65 prosenttia työstä liittyy urheiluun ja urheilijoihin..Miten voi toimia kouluratsastajan psyykkisenä valmentajana, jos ei tiedä mitään hevosista?Aloitettuaan Palapeli-ryhmässä Kilpeläinen on ehtinyt jo muutamille ratsastusleireille ja "kuivaleireille", joissa keskitytään valmentautumiseen ilman hevosia."Seuraan tiimin toimintaa, jotta voisin ymmärtää ratsastajia paremmin. Jokaisella kerralla nousee esiin teema, jonka pohjalta pidän ryhmävalmennuksen. Teemat määräytyvät tarpeiden mukaan. Lisäksi teen valtaosasta ratsastajien kanssa myös yksilötyötä", Kilpeläinen selittää.Yhteisten valmennusten tarkoituksena on lisätä ratsastajien ymmärrystä niistä psyykkisistä ilmiöistä, jotka he kokevat haasteellisiksi. Esimerkiksi kilpailutilanteissa yleisimpiä haasteita ovat jännittäminen, pelko ja ylivirittyneisyys."Tätä kautta aletaan harjoittelemaan menetelmiä, joiden avulla vireystila saadaan optimaaliseksi. Tähtäimenä on jättää urheilijoille konkreettisia toimintamalleja ja työkaluja, joita he voivat soveltaa arjessa", Kilpeläinen esittelee.Kilpeläinen ei koe ymmärtävänsä hevosia lainkaan. Ihmismielen ymmärtäminen ja tietämättömyys hevosista luovat mielenkiintoisen lähtökohdan työlle."Olen kuin avoin kirja ilman ennakkoluuloja tai ennakkokäsityksiä lajista ja hevosista. Kyselen jopa vähän tyhmiä kysymyksiä boksin ulkopuolelta. Siinä on omat vahvuutensa. Olen toiminut keilailumaajoukkueen kanssa vuodesta 2017. Siellä on vähän samanlainen tilanne lajin näkökulmasta. En tiennyt keilaamisesta mitään, vaikka totta kai olen päässyt yhä enemmän lajiin sisälle ja oppinut ymmärtämään sitä. Mutta se ei ollut este sille, ettei olisi voinut tehdä laadukasta ja tuloksellista psyykkistä valmennustyötä", Kilpeläinen kertoo..Harjoitus 1: Mistä lähteä liikkeelle oman hyvinvoinnin edistämisessä ja arjen tasapainottamisessa? 1. Tee itsesi kanssa arvotyöskentelyä.Mieti, mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä asioita: esimerkiksi vapaus, terveys, työt, kilpaurheilu?2. Sanoista tekoihin – omien arvojen toteuttaminen.Pohdi, mitä arvojesi mukainen toiminta tarkoittaa käytännössä. Muista, että kaikkia tekoja ei voi tehdä samaan aikaan. Emme voi monistaa itseämme.3. Tavoitteiden asettaminen.Kun arvot ja niihin liittyvät teot ovat selvillä, voit asettaa itsellesi tavoitteitta. Siitä eteenpäin tekeminen voidaan pilkkoa viikko- tai päivätason tehtäviksi, jotta tavoitteiden saavuttaminen on lähempänä. .Armollisuus ei ole heikkouttaPsyykkiseen valmennukseen kuuluu myös kokonaisvaltaiseen elämänhallintaan keskittyminen. Kilpeläinen muistuttaa, että liiallinen vaativuus itseä kohtaan voi heikentää suorituksia."Urheilijat, myös kouluratsastajat, ovat vaativaa, suorituskeskeistä porukkaa, joille armollisuus itseä kohtaan voi olla haasteellista. Psyykkisessä valmennuksessa harjoitellaan kuormituksen ja palautumisen tasapainottamista. Ratsastajalla voi olla yhtä aikaa elämässä töitä, opintoja, hevosten hoitoa, valmennusta – isoja ja laajoja kokemuksia. Jos kaikissa tykittää täysillä, kyllä siinä fyysiset ja henkiset varat voi olla aika tiukilla", hän selittää.Kilpeläisen mukaan jokaisen täytyy oppia kuuntelemaan omaa sisäistä kompassiaan liittyen sen hetkiseen elämäntilanteeseen, omiin arvoihin ja omiin tavoitteisiin:"Suorituskeskeiselle ihmiselle tässä on vaarana perfektionismi, eli täydellisyyteen pyrkiminen. Se on krooninen epäonnistumisen paikka."Psykologi korostaa armollisuuden harjoittamista itseään kohtaan."Ihmisen täytyy saada olla puutteellinen ja vajavainen. Jos ei jaksa, mokaa tai jokin menee huonosti, pitää osata antaa itselleen anteeksi ja mennä eteenpäin. Se ei ole joko tai: onnistunut tai epäonnistunut", Kilpeläinen selittää.Viime aikoina kouluratsastus on ollut suurennuslasin alla. Jatkuva tunne tarkkailun alla liikkumisesta voi vaikuttaa urheilijaan."Käytännössä kaikki teemat, jotka herättävät tunteita ja voimakkaita ajatusketjuja nousevat ratsastajien psyykkisessä valmennuksessa esiin. Olen huomannut nyt lyhyen historian aikana, että tämä jatkuvan tarkkailun alla oleminen nostattaa tunteita. Nekin ovat tärkeitä käsitellä", Kilpeläinen kommentoi..Armollisuuden harjoittelu riippuu aina ihmisestä. Joidenkin sisällä voi elää voimakas kriitikko tai sättijä. Joidenkin kohdalla puhutaan jopa itseinhosta."Keskeistä on oppia irrottautuman tunteesta. Se on pohjimmaisesti pitämässä meitä kiinni. Ainoastaan pääsemällä johonkin tunteeseen, pystyy opettelemaan siitä irrottautumista. Siksi urheilijan on tärkeää kohdata epäonnistumisia ja pettymyksiä. Niin oppii, että pettymykset menevät ohi ja että ne eivät ole maailmanlopun paikkoja. Näiden epämiellyttävien tunteiden kohtaaminen ja niistä irtaantumisen harjoittaminen ovat tärkein avain myötätunnon löytämiseen", Kilpeläinen kertoo.Jos ratsastaja keskittyy vain jatkuvasti virheisiin ja epäonnistumisiin, se voi jo vaikuttaa suorittamiseen.”Jos suorituksen aikana, esimerkiksi radalla, ei pääse irti epäonnistumisesta, siinä on jo muutamassa sekunnissa tapahtunut uusia asioita. Keskittyminen pitäisi olla siinä hetkessä eikä menneissä virheissä", Kilpeläinen neuvoo..Harjoitus 2: Miten armollisuutta voi harjoitella? Jos mielesi pyörii jatkuvasti virheiden ja negatiivisten ajatusten ympärillä, kokeile tätä iltaharjoitusta:Ennen nukkumaanmenoa listaa 3–5 asiaa, jotka menivät sinä päivänä hyvin.Onnistumisten ei tarvitse olla ylimaalisia. Se voi olla esimerkiksi hyvältä maistunut kahvi tai mukava juttutuokio ystävän kanssa. Harjoituksen tarkoituksena on opettaa itseään huomaamaan automaatiolla myös onnistumisia. Harjoitus opettaa mieltä näkemään kokonaisuuden, ei pelkkiä epäonnistumisia. .”Strong body and strong mind”"Kaikista kolmesta osa-alueesta on hyvä pitää huolta: psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta. Olemme psykofyysisiä olentoja – halusimme tai emme. Mieli ja keho ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Lisäksi olemme sosiaalisia eläimiä."Edelleen kehonrakennusta harrastava Kilpeläinen ei halua nostaa kumpaakaan, psyykkistä tai fyysistä hyvinvointia toisensa yläpuolelle."Omassa ammattikunnassani psykologit korostavat toisinaan, että mieli on kaikki kaikessa ja keho alkeellisempi. Kehonrakennuspiireissä kuulee, että ”mitä sä nyt työkses kuuntelet tollasta lässytystä. Menisit oikeisiin töihin!” Minä sanon, että psyyke ja fysiologiset reaktiot, ne ovat yhtä kokonaisuutta", Kilpeläinen kertoo..Psykologi korostaa tunteiden fyysisiä puolia:"Kaikki tunteet ovat myös kehollisia: kun me pelätään, adrenaliinitasot ja stressihormoni kortisolitasot nousevat ylöspäin. On lihasjännitystä, hikoilua ja sympaattinen hermosto aktivoituu. Jos ylijännittynyt ratsastaja on tönkkö ja lähtee yliratsastamaan – termi, jonka opin hiljattain – pitäisi osata laskea omaa fysiologista vireystilaa, jotta saadaan sykkeet alas, hengitystä tasoitettua ja lihakset rennoksi."Viime vuonna Kilpeläinen on kilpaillut kehonratsastuksessa Pohjoismaiden, Euroopan ja Suomen mestaruuskilpailuissa. Klassisesta kehonrakennuksesta häneltä löytyy kolme SM-kultaa, PM-kulta, kolme EM-mitalia (hopea ja kaksi pronssia) sekä kaksi MM-mitalia (hopea ja pronssi). Hän edelleen treenaa aktiivisesti:"Käyn yleensä salilla treenaamassa työpäivän aikana. Se on minulle henkireikä. Se, kisaanko jatkossa, on vielä auki.".Michael Phelps ja Simone Biles – tunteet esiin, ei maton alleKilpeläisen mukaan tunteiden kohtaaminen on edellytys hyvälle urheilusuoritukselle."Tukahdetut tunteet eivät katoa mihinkään. Se on vähän niin kuin lakaisisi roskia maton alle. Kyllä ne siellä vähän piilossa pysyy, mutta kun niitä on riittävästi, kyllä ne sieltä tursuavat esiin", hän vertaa.Kilpeläinen kertoo näkemästään yhdysvaltalaisuimari Michael Phelpsin haastattelusta Lontoon olympialaisissa vuonna 2012. Phelps on mitalien osalta menestyksekkäin urheilija ja olympiaurheilija maailmassa."Jenkkitoimittaja sanoi Phelpsille suorituksen jälkeen vähän jenkkityyliin, että ”Hienosti menee, on tullut maailmanennätystä ja kultamitalia. Let’s go ja hoidetaan loput hyvällä fiiliksellä, vai mitä Michael?” Siihen Phelps vastasi, että ”Jatketaan mahdollisimman hyvin, mutta itse asiassa koen itseni väsyneeksi ja epävarmaksi.” Ensimmäinen näistä on fyysinen tunne, toinen psykologisempi", Kilpeläinen kertoo ja jatkaa:"Omasta mielestäni Phelps vastasi mielestäni tähän erittäin hyvin ja kiteytti ilmiötä, jota usein psyykkisessä valmennuksessa haetaan. Hän tiesi, että hän on kunnossa ja ei kavahtanut epävarmuuttaan. Hän ei pyrkinyt kieltämään sitä, vaan otti sen vastaan."Ennen Kilpeläisen mukaan henkiset vaikeudet nähtiin muuttumattomina ongelmina, joita ei pystynyt kehittymään."Jos jollain meni vain kisoissa huonosti, sanottiin vaan, että ”sen pää on aina tommoinen.” Sitä pidettiin vain determinoituna asiana, johon ei voida vaikuttaa. Kuin silmienväri tai luustonrakenne – sitä ei voisi muuttaa tahdonvoimalla. Nyt on opittu, että nämä ovat kehitettävissä olevia taitoja", Kilpeläinen kertoo..Tokion olympialaissa vuonna 2021 urheilijoiden henkinen hyvinvointi nousi valtamedian otsikoihin, kun telinevoimistelijalegenda Simone Biles vetäytyi kilpailusta kesken joukkuekilpailun henkisten syiden ja liikepelon takia."Tuon kaltaista pelkoa kannattaakin kunnioittaa, joka voi vaikuttaa noin merkittävästi omaan terveyteen. Niin ratsastuksessakin", Kilpeläinen kertoo.Hän silti kannustaa ratsastajia kohtaamaan epävarmuuden ja pelon tunteita, jos se on mahdollista tehdä turvallisesti."Jos pelkkä epävarmuuden tunne pelottaa, epävarmuus pitää kohdata. Pitää todeta kuten Phelps: olen vähän epävarma, mutta mun kunto tai osaaminen ei oo hävinnyt mihinkään", Kilpeläinen neuvoo. .Palapeli-ryhmä Kilpeläinen kokee yhteistyön Palapeli-ryhmän kanssa erittäin antoisaksi."Kyllä tämän tiimin jäsenet ovat kaikki äärimmäisen motivoituneita työstämään psyykepuolen juttuja. Nähdään, että kuten fyysisiä taitojakin, myös henkisiä taitoja voi kehittää. Olen tyytyväinen heidän asenteeseensa ja olen ymmärtänyt, että ratsastajatkin ovat tyytyväisiä. Jos homma ei toimisi, kai ne sanoisi, että ei jatketa", Kilpeläinen nauraa.Kilpeläinen on itsekin oppinut uutta."Olen oppinut, että hevoset ovat oppivia, omanlaisia persooniaan. Olen ymmärtänyt, että hevonen aistii tarkkaankin ihmisen virittyneisyyden, tunnetilan ja jännittyneisyyden. Sillä on suuri vaikutus itse suoritukseen. Olen saanut tutustua semmoisen urheilun maailmaan, jossa ollaan toisen elävän olennon, mutta ei ihmisen, kanssa tekemisissä. Se luo mielettömän henkisen haasteen urheilijalle", hän kertoo.Haluaako psykologi itse hevosen selkään?"Kyllä se kiehtoo, mutta hiukan pelottaa. Kamelilla olen ratsastanut kerran, hevosella en koskaan. Pitäisi varmaan lähteä altistamaan aluksi jonkun pienen ponin kanssa!". Palapelin valmentajat- Ratsastus: Kyra Kyrklund ja Richard White- Fysiikkavalmennus ja hyvinvointi: Kanerva Ahonala- Mentaalivalmennus: Aapo Kilpeläinen - Sensomotorinen valmennus: Marko Siivonen - Eläinlääkärit: Meeri Rantanen ja Laura Niemelä- Hevosfysioterapeutti: Noora Kaila - Urheiluhieroja ja osteopaattiopiskelija: Henrik Ruokanen Ratsastajat:- Ville Vaurio- Antti Lehtilä- Anu Sironen- Stella Hagelstam- Anniina Kolu- Essi Hiidensalo- Mette Kauppila- Elisabet Ehrnrooth- Ulrika SalminenVararatsastaja:- Matilda Piispa. .Palapeli-ryhmän kouluttaja: Kun ratsastajan kehon kieli toimii vapaasti, hevonenkin saa siitä kiinni .Palapelin vetäjä Antti Lehtilä lähtee päivitysreissulle Iso-Britanniaan: "Suomalaisilla on taipumus puurtaa yksin"

Palapeli-ryhmän urheilupsykologi Aapo Kilpeläinen ei tiedä hevosista mitään – "Olen kuin avoin kirja ilman ennakkoluuloja tai ennakkokäsityksiä"

Aiheeseen liittyvää