Palapeli-ryhmän valmentajan neuvo: "Oheistreenimäärän ei tarvitse olla iso, jos teet täsmälleen oikeita asioita"

Hyvinvointivalmentaja Kanerva Ahonala tarjoaa liikuntastudiollaan sitruuna-kola -elektrolyyttijuoman.Heti haastattelun alkuun tulee todetuksi, että ratsastamaan oppii ratsastamalla mahdollisimman paljon. Hyvin ratsastamaan oppii ratsastamalla mahdollisimman paljon niin hyvin kuin itselle on mahdollista.Ratsastajan oheisvalmennukset tähtäävät siihen, että tämä ratsastaminen tapahtuisi mahdollisimman lähellä henkilökohtaista optimaalia.Rajoitteet löytyvät usein omasta kehosta, sen liikkuvuudesta, toispuoleisuuksista ja lihasvoimasta. Niitä tunnistetaan ja tarvittaessa korjataan.Ratsastajan fysiikkavalmennuksen tarkoitus on trimmata keho sellaiseksi, että keho ei ainakaan ole se, joka estää ratsastamasta oikein ja hyvin."Pystytkö ottamaan kaiken sen vastaan mitä valmentajasi sinulle sanoo ja pyytää hevosen kanssa tekemään?" Ahonala kysyy.Vai tuleeko kroppa vastaan?"Jos et pysty istumaan satulassa oikein, koska lonkat estävät tai ylläpitämään ryhtiä, koska lapatuki puuttuu, ne ovat niitä parannettavia asioita."Oman kehon pitäminen riittävässä kunnossa on myös hevosen hyvinvointiteko, sillä on epäreilua vaatia vain hevoselta. Etenkin kielellä, jota se ei ymmärrä. Kyse on ratsukon yhteisen kielen optimoinnista, sillä siitä ratsastuksessa perimmältään on kyse. Kun ratsastajan kroppa toimii, viestintä ei niin herkästi epäonnistu.Yhteispelin löytäminen hevosen fysiikan ja mielen kanssa ei ole helppoa. Miten siinä voi edes kuvitella onnistuvansa, jos oma keho ei ole tasapainossa? Sehän on sama kuin jos puhuisi jollekin vieraalla kielellä, jota ei osaa, ja vielä kuuma peruna suussa.Koska kehon kieli on ihmisen ja hevosen välinen kieli, kropan vinous ja heikkous, ja sen hallitsemattomat liikkeet eivät tule kysymykseen."Kyllä se vaikeuttaa, jos hevonen kuvittelee, että ratsastaja pyytää jotakin muuta kuin mitä ratsastaja itse mieltää.”. Kanerva Ahonala42-vuotias personal trainer, ravintovalmentaja, psyykkinen valmentaja.Valmentaa Palapeli-ryhmässä.Asiakkaat ovat puoliksi hevosihmisiä, puoliksi muita - aivan laidasta laitaan.Ahonala on itse issikkaihminen, askellajiratsastaja. Hevoset ovat nelikäyntinen Yrkir fra Lillu-Reykjum ja Jarl fra Hurdarbaki, jolla hän oli SM-kisoissa viimeksi vuonna 2024.Ahonala myös kasvattaa, nimellä Morgunsol.Hän on lajiin palaaja: "Kisasin aika paljon 20-vuotiaaksi asti ja olin maajoukkueessa. Sen jälkeen tuli taukoa, mutta reilut 5 vuotta sitten ratsastaminen aktivoitui uudelleen.".Katso alla olevalta videolta yläselän mobilisointiliikkeitä. . LiikkuvuusSitten hän näyttää mitä on ratsastajan liikkuvuus.Helsingin Punavuoressa katutasossa sijaitseva sali on pehmustettu kumimatoilla ja erilaisilla liikuntavälineillä. Hän istuu haastateltavaksi hyppyboksin päälle.Lihasmassaakaan ei pidä hankkia painoja summamutikassa nostelemalla liikaa, isoista lihaksista ei ole apua ratsastuksessa ja tämänkin ajan olisi voinut käyttää johonkin, josta on suoraa hyötyä.Antti Lehtilän vetämä kouluratsastajien Palapeli-ryhmä on puhtaasti kouluratsastajille. Kauppalehden juttuunkin "toimitusjohtajien suosimana personal trainerina" vuonna 2021 päätynyt Ahonala löysi Palapeli-ryhmään tiensä valmentajana, koska oli seurannut Lehtilää hyvinvointivalmentajana jo jonkin aikaa, kolmisen vuotta. Ahonala on käynyt lähellä uupumusta itsekin, niinpä hänen filosofiansa perustuu "armollisuuteen". Vähemmälläkin rääkillä voi pärjätä. Asenne on kuitenkin se, että jos jotakin haluaa tapahtuvan, sen eteen on tehtävä kaikki voitava. Tartuttava toimeen. Ei niin, että toivoo epämääräisesti, että joku hoitaa homman.Antti Lehtilä sai Ahonalalta apuja omaan ratsastukseensa ja nyttemmin valmentaja on tavannut Palapeli-ryhmäläiset ja tehnyt osalle heistä oheistreeni- ja ravitsemus ohjelman.Psyykkinen valmennus ei Palapeli-ryhmässä ole Ahonalan heiniä, mutta uni kuuluu hänen mielestään niin tiiviisti koko kehon hyvinvointiin, että se kuuluu pakettiin.. Liikunta, ravitsemus ja lepoHyvinvoinnin perus-osa-alueet ovat liikunta, ravitsemus ja lepo.Hevosihmiset liikkuvat päivässä valtavasti, mutta tallitöissä saadut kilometrit eivät yksin riitä. Hyvin harvoin aerobinen peruskunto Ahonalan havaintojen mukaan muutenkaan on se, mitä pitäisi kasvattaa."On erittäin hyvä, että ihminen liikkuu päivässä ja päivittäinen liikunta lasketaan kokonaiskuormitukseen. Liikunnassakin on kuitenkin jokaisella oma henkilökohtainen ylärajansa, joka suhteutuu siihen, miten hyvin ja terveellisesti syö ja miten palautuu siitä liikunnasta", Ahonala aloittaa.Kun keho tekee jotakin liikesuoritusta usein, se tottuu kyseiseen suoritukseen, jolloin se ei enää kehitä. Toisaalta, kun jokin päivittäinen rutiini vie paljon aikaa ja resursseja, se on pois jostakin toisesta aktiviteetistä. Kysymys kuuluu: Vievätkö tallityöt ja hevosten tarhaan kuljettaminen ratsastamista eteenpäin vai vievätkö ne siltä vain aikaa?Eikö kävely tee aina ja kaikille hyvää?"Noh... Joo ja ei. Kävely on tosi yksipuolista ja vie tosiaan paljon aikaa", Ahonala tuumaa. "Jos haluat kropan optimaaliseen kuntoon ratsastusta varten, se ei tapahdu kävelemisen ja kottikärryjen työntämisen kautta."Korkean tason kilparatsastajillakaan ei tuon päivittäisen aktiivisuuden takia yleensä puutu peruskuntoa, he eivät tarvitse juoksulenkkejä, mutta he tarvitsevat kehon tasapainotusta, sopivaa lihaskuntoa ja liikkuvuutta.Kuinka moni ratsastaja käyttää apupenkkiä siksi, että ei pääsisi muuten satulaan, vaikka sanookin syyksi, että ei halua vetää satulaa vinoon?"Niin. Kyllä sinne satulaan pitäisi päästä ilman apuvälineitä", Ahonala sanoo.Nyt jokainen voi miettiä, että pääseekö. "Jos lonkan liikkuvuus ja jalkojen lihaskunto on siinä kunnossa, että satulaan ei pääse, se näkyy kyllä myös ratsastussuorituksessa", hän jatkaa.Olisiko tämä hyvä, joskin vähän armoton testi?"Miksei. Mutta kannattaa miettiä mikä on se estävä tekijä. Lonkathan jäykistyvät iän ja eletyn elämän myötä. Liikkuvuus ja elastisuus häviävät, jos niitä ei aktiivisesti ylläpidä. Satulaan nousuhan ei ole itsessään tärkeä asia, mutta puutteet siinä voivat kieliä asioista, jotka heikentävät apujen antoa ja tasapainoa satulassa."Kysymykseen, onko paletti vaikea saada kuntoon, Ahonala vastaa tietävänsä hevosihmisten ajan olevan kortilla ja näin ollen jokaiselle ratsastajalle räätälöidään ohjelma, joka vie niin vähän aikaa kuin mahdollista. Ohjelma, joka vastaa mahdollisimman suoraan kyseisen ratsastajan kehon puutteisiin.Yleensä ratsastajilla on esimerkiksi hyvin voimakkaat reiden lähentäjät. Toinen yleinen ongelma ovat lantionpohjan lihakset, jotka voivat olla ratsastajilla liiankin tiukat, suorastaan krampissa. Tarinat ratsastajien vaikeuksista synnytysairaalassa eivät ole urbaanilegendoja. Kiristynyt lihas ei myöskään toimi oikein, joten näitä lihaksia tulisi osata rentouttaa ja lisätä niiden alueelle aineenvaihduntaa, jotta ne eivät vaikeuttaisi oikeanlaista istuntaa ja jopa siksi, että ne vaikuttavat kiinteästi hengitykseen.Ahonala antaa helpon neuvon: ota tennispallo ja aseta se välilihan alueelle ja istu päälle. Tuntuuko kireältä? Anna pallon olla paikallaan ja ala hengittää. Voit vähän keinua sen päällä."Rentoudu siihen pallon päälle. Juo vaikka aamukahvit näin", Ahonala vinkkaa.Joillekin riittää vartti liikkuvuusharjoituksia neljä kertaa viikossa."Määrän ei tarvitse on iso, jos teet täsmälleen oikeita asioita."Ahonala toteaa, että treenaaminen on itsessään hauskaa, mutta on ymmärrettävä, että vuorokaudessa on 24 tuntia.Mitä kannattaa ohessa tehdä?Liikesarjoja, jotka parantavat kehon hallintaa ja tasaavat puolieroja.Ahonala suosittelee kartoitusta, jolloin liikearsenaali on juuri oikea. Mutta yleisesti ottaen kyykkyjä ja liikkeitä yhdellä jalalla tehtyinä voi aina suositella, jotta saadaan lihaksiin oikeanlainen hermotus. Näitä liikkeitä löytää netistä ja niitä voi tehdä pienillä käsipainoilla ja ilman niitä.Ratsastajilla ykkösasia ei niinkään ole tasapaino. Ahonala on huomannut, että vaikka jumppasalin matolla tasapaino ei ole kummoinen, satulassa se voi silti olla varsin hyvä. Kropan vinous, toispuolisuus on erittäin yleistä ja lähtee jo siitä, että ihminen on oikea- tai vasenkätinen. Sataan prosenttiin tuskin edes pääsee. Kroppa on kokonaisuus ja erittäin hyvä kompensoimaan."Ja kun kroppa on väsynyt, mieli kompensoi. Se on suomalaista sisua."Eli mennään niihin kyykkyihin. Kuka pystyy tekemään yhden jalan kyykyn?"Kaikki he, jotka harjoittelevat niitä", Ahonala naurahtaa.Lapapunnerrus polviltaan sopii kaikille, se avaa rintakehää ja hartioita, jotka ovat usein jumissa, jolloin painuu kumaraan, "tallikyyryyn". Mene konttausasentoon ja nosta yläselkää pyöristämällä sitä. Vedä napaa kevyesti sisään ja jännitä alavatsan lihaksia. Paina hartioita alas, jolloin lapaluut liukuvat sivuille ja vedä lapaluiden kärkiä alas kohti lantiota. Pidä katse lattiassa ja niska suorana rangan jatkeena. Päästä ylävartalo putoamaan hallitusti alaspäin, jolloin lapaluut liukuvat selkärankaa kohti. Hengitä samalla sisään.Yhden jalan jutut.Ahonala neuvoo tekemään paljon "yhden jalan juttuja", koska ne ovat tehokkaita. Alla olevalla videolla neuvotaan miten niissä pääsee alkuun. . Pistoolikyykky, eli kyykistyminen ja siitä nouseminen yhden jalan varassa onnistuu harvoilta suoraan. Harjoittelu kuitenkin tekee mestarin ja alkuvaiheessa voi ottaa avuksi kattoon tai vaikkapa seinään kiinnitetyn remmin, josta ottaa juuri sen verran apuja, kuin tarvitsee tai tehdä kyykyn tuolilta istualtaan ylös."Tämä on yksi ekstreemeimmistä yhden jalan jutuista", Ahonala myöntää."Mutta kilparatsastajat rakastaa vaikeita asioita, eiväthän he muuten olisi valinneet lajikseen ratsastusta, joka mun mielestä on todella vaikea laji, about vaikein, mitä löytyy", Ahonala toteaa.. RavintoRavinto on tärkeä.Ahonala syö kasvispainotteisesti, syö kalaa, mutta ei punaista lihaa. Hän ei kuitenkaan ota kantaa siihen, syökö joku lihaa vai ei."Lihaakin on monenmoista. Mistä se on tuotu? Miten paljon siinä on vaikkapa hormoneita? Riista esimerkiksi on laadultaan loistavaa lihaa", hän pohtii.Selvää on, että ruokavalion perustan tulisi olla kasviksissa. Ultraprosessoitua ruokaa, erilaisia eineksiä ja vastaavia, kannattaa välttää, vaikka se ei aina olekaan helppoa.Kahvi ja suklaapatukka, ei sentään niin usein enää kahvi ja tupakka, täydennettynä illan hampurilaisaterialla kuulostavat vitsiltä, mutta ovat ihmeen usein käytössä hevosihmisillä.Nesteytys on osa hyvää ravitsemusta. Ihmiset juovat yleisesti liian vähän."Ja hevosille on kyllä käytössä elektrolyytit, mutta itse niitä ei käytetä."Ahonala käyttää elektrolyyttejä sekoittamalla valmisjauheen veteen. Valmisteessa on suolaa, natriumia, kaliumia, magnesiumia ja C-vitamiinia."Yksi tai kaksi annosta päivässä, vähän päivästä riippuen. Kuumana kisapäivänä tuskin edes selviäisin ilman. " UniJos ei nuku hyvin, ei oikein mistään tule mitään.Unen laadulla tarkoitetaan sitä, miten palauttavaa ja tehokasta uni on. Edeltänyt päivä vaikuttaa unen laatuun, mutta Ahonala on huomannut, että unen laatuun vaikuttaa erityisesti stressinhallinnan taso. Tämä on eräänlainen oravanpyörä, sillä ihminen saattaa ylläpitää ylirasitustilaa pitkäänkin, mikä jossain vaiheessa kostautuu heikentämällä parasympaattista hermostoa.Ylirasitustila on tila, johon ajautuu, kun palautuminen päivän rasituksista, fyysisistä ja psyykkisistä, ei ole riittävää. Uni on siinä ratkaisevassa asemassa. Myös siksi, että unihäiriöt kielivät hermoston tilasta.Hyvä uutinen on, että hevosihmisillä uni on, rahahuolista riippumatta, todennäköisesti lähtökohtaisesti parempi, verrattuna vaikkapa toimistotyöläisiin, koska he liikkuvat niin paljon. Ahonala löytää toisenkin syyn: hevosen läsnäolon. Yhteys hevoseen rauhoittaa ja palauttaa ihmisen parasympaattista hermostoa."Hei viimeistään se, kun iltatalllin jälkeen kuuntelee miten hevoset syövät. Se on parasta!"Silti Ahonala vinkkaa, että jokaisella kannattaisi olla oma tuttu viiden minuutin hengitysharjoitus, jolla saa purettua stressaavan olon.Ahonala suosii jooga nidraa, rentoutusharjoitusta, joka vie harjoittajan syvään tilaan unen ja valveillaolon rajamailla. Se tehdään tyypillisesti selinmakuulla kuunnellen ohjaajan ääntä ja keskittyen kehon tuntemuksiin.Omaa jaksamistaan hyvinvointiterapeutti on optimoinut opettamalla itsensä illan kukkujasta aikaisemmin nukkumaan menijäksi ja suosittelee samaa kaikille viimeistään neljänkympin jälkeen..Palapeli-valmentajat - Ratsastus: Kyra Kyrklund ja Richard White- Fysiikkavalmennus ja hyvinvointi: Kanerva Ahonala- Mentaalivalmennus: Aapo Kilpeläinen - Sensomotorinen valmennus: Marko Siivonen - Eläinlääkärit: Meeri Rantanen ja Laura Niemelä- Hevosfysioterapeutti: Noora Kaila - Urheiluhieroja ja osteopaattiopiskelija: Henrik Ruokanen Palapeli-ratsastajat - Ville Vaurio- Antti Lehtilä- Anu Sironen- Stella Hagelstam- Anniina Kolu- Essi Hiidensalo- Mette Kauppila- Elisabet Ehrnrooth- Ulrika SalminenVararatsastaja:- Matilda Piispa..Palapeli-ryhmän urheilupsykologi Aapo Kilpeläinen ei tiedä hevosista mitään – "Olen kuin avoin kirja ilman ennakkoluuloja tai ennakkokäsityksiä"

Palapeli-ryhmän valmentajan neuvo: "Oheistreenimäärän ei tarvitse olla iso, jos teet täsmälleen oikeita asioita"

Aiheeseen liittyvää