Moni entisajan huippuratsastaja saattoi istua esteradalla selkä suorana syvällä satulassa, mutta nykypäivänä sellainen näky on harvinaisuus. Lähes kaikki menestyvät huippuratsastajat istuvat satulassa erittäin kevyesti.Keskustelimme kevyestä istunnasta esteratsastaja ja -valmentaja Dominique Barthelaix´n kanssa. Hän muistuttaa, että kevyt istunta tuli alun perin Italiasta.”Myöhemmin se tuli osaksi ranskalaista koulukuntaa ja levisi tietysti USA:han. Siihen aikaan saksalaiset ja pohjoiseurooppalaiset ratsastivat liikkeen takana”, alunperin ranskalainen Barthelaix kertoo.Hän itse sai oppinsa Ranskassa, jonka esteratsastus on tunnettu siitä, että ratsastajat istuvat hyvin kevyesti ja laukkaavat eteenpäin.”Kun itse aloitin ratsastuksen, ensimmäinen asia esteratsastuksessa oli hallita molemmat istunnat: kolmen pisteen istunta, jossa kontakti on jaloissa ja istunnassa, ja kahden pisteen istunta, jossa kontakti hevoseen on vain jaloissa. Se vaati paljon harjoittelua.”Esteratsastajan istunta on parhaimmillaan vaihtelua näiden välillä, mutta se vaatii nopeaa reagointia ratsastajalta. ”Kun hevonen reagoi, ratsastajan tulee reagoida. Hevosista tuntuu aina paremmalta, kun ne saavat selkänsä vapaaksi.”Kun nykyään katsoo ratsastajien ehdotonta huippua, lähes kaikki ratsastavat kevyessä istunnassa. Kuitenkin kevyt istuntakin on muuttunut. ”Minulle kevyt istunta on sitä, kun ratsastaja on kevyessä istunnassa myös estettä ennen ja sen jälkeen laskeutumisessa. Kevyt istunta ei ole enää vain sitä, että näyttää kauniilta. Siihen kuuluu koko prosessi, lähestyminen, ponnistus, hyppy ja laskeutuminen.”Barthelaix´n mukaan ratsastajien vartalo kevyessä istunnassa on enemmän eteenpäin kuin aiemmin. Syynä on hevosten muuttuminen.”Hevoset eivät ole sitä mitä ennen. Ennen ne olivat voimakkaita, jotka tarvitsivat syvempää, pystympää istuntaa, jotta ne saatiin käyttämään fysiikkaansa. Nyt hevosissa on todella paljon verta. Todella paljon. Joten myös fyysisesti ne ovat paljon herkempiä. Ne ovat nopeita ja kunnioittavat esteitä. Ne eivät toimi niin, että vain istut syvälle satulaan. Ratsastajan on oltava hyvin sulava.”.Ratsastajien asennon muuttumiseen on vaikuttanut myös esteratojen nopeuksien muuttuminen. Kun estekorkeutta ei voi enää nostaa, vaikeutta lisätään esteiden ja estevälien pituuksilla.”Rajatonta hyppykykyä ei vaadita, mutta vaaditaan nopeutta kohti estettä, nopeaa hyppyä ja nopeutta esteen jälkeen. Ja kykyä tulla siitä takaisin. Tämän tekemiseen ratsastajan tulee olla täydellisessä tasapainossa. Ja kevyt istunta tekee sen mahdolliseksi.”Hevosten muuttuminen on vaikuttanut myös niiden ratsastamiseen sileällä. Avut ovat muuttuneet pienistä vieläkin kevyemmiksi niin, että hevoset reagoivat ratsastajan pienimpiinkin painonvaihteluihin.”Ratsastajan asento luo hevoselle asenteen. Katso hunter-luokkia. Kaikki hevoset menevät samalla tyylillä, koska kaikki ratsastajat ratsastavat samalla tyylillä.”Kehonhallinta on avainasemassa. Ratsastajien pitää olla todella hyvässä fyysisessä kunnossa, jotta he voivat hallita istuntaansa millimetrin tarkasti.”Tämän hetken huippuratsastajat ovat fyysisesti aivan erilaisia kuin vuosia sitten. He ovat huippukunnossa. Heidän harjoitteluunsa kuuluu muutakin urheilua. Heidän fysiikkansa on muuttunut, ja he työskentelevät sen eteen.”.Ratsastajan asento luo hevoselle asenteenDominique Barthelaix.Kumpi määrää – valmentaja vai valmennettava?Kun katsoo kilparatsastusta Suomessa, ratsastajien kevyessä istunnassa on parantamisen varaa. Matalammalla tasolla monikaan kilparatsastaja ei edes kykene pysymään kevyessä istunnassa radan läpi.Viime kisakautta Barthelaix kuvaa pahimmaksi koskaan. Liian monessa kilpailussa ambulanssi joutui tulemaan paikalle pudonneen ratsastajan takia."Tässä maassa ratsastus ei ole niin ammattimaista. Muutamat ammattilaiset ottavat aikansa rakentaakseen hevosensa. Toiset, eivät kaikki, mutta suuri osa, vain yrittävät voittaa välittämättä siitä, miltä meno näyttää.”Kilparatsastajien asenteissa on siis eroa. Monikaan ei ole kiinnostunut harjoittelemaan tärkeitä perusasioita, kuten kevyttä istuntaa. .Se että ollaan hevosen selässä ei tarkoita, että ratsastaja ei työskentelisi fyysisestiDominique Barthelaix.On ratsastajia, jotka ovat tulleet Barthelaix'n valmennukseen ja lopettaneet melko nopeasti huomattuaan, että ratsastus on urheilua ja kehityksen eteen töitä on tehtävä. Toisaalta hänkään ei jatka valmennussuhdetta, jos oppilas tavoittelee valmennuksesta nopeaa oikotietä voittoihin sen sijaan, että opettelisi hyväksi ratsastajaksi.”Jos koen, että tämä ei toimi ja meillä ei ole mitään yhteistä, kerron asiasta ja lopetan yhteistyön. Ratsastajien on oltava fyysisesti hyvässä kunnossa. Se että ollaan hevosen selässä ei tarkoita, että ratsastaja ei työskentelisi fyysisesti.”Moni valmentaja joutuu hankalaan tilanteeseen, vaikka ammattitaitoa riittäisikin. Oman linjan ja systeemin pitäminen voi olla vaikeaa, sillä jos valmennuksen suunta ei miellytä, valmentajaa on helppo vaihtaa. Harjoitukset kevyessä istunnassa ilman jalustimia ovat raskaita ja tuntua turhalta voittoja tavoitellessa. Kokonaiskuvaa ei haluta nähdä.”Surullista on se, että jos haluaa pitää oppilaansa, valmentajan on mentävä osittain heidän haluamaansa suuntaan.”.Jos ratoihin tulee vaikeutta lisää, alkaa valitusDominique Barthelaix radanrakennuksesta.Pahimmillaan valmentaminen on sitä, että laitetaan esteitä ja kehutaan ratsastajaa. Pikavoittoja ei kuitenkaan ole. Jos perusteet eivät ole kunnossa, todellista kehitystä ei tapahdu.Samaa ongelmaa on nähtävissä esteratojen rakentamisessa. Jos ratoihin tulee vaikeutta lisää, alkaa valitus. Niinpä pitääkseen kaikki tyytyväisinä, ratamestarit rakentavat ratoja, jotka ovat tasoaan helpompia..Nyt ongelmana on myös se, että perheillä on rahaa ja he ostavat jatkuvasti uusia hevosia. Jos homma ei toimi, ostetaan uusi hevonen. Se ei vie mihinkään, jos ratsastaja ei ole omaksunut modernia esteratsastusta. Lisäksi ongelmana on se, että hevosmiestaidot eivät kiinnosta. Asiasta valitetaan toki myös huipputasolla maailmalla.”On korkealla tasolla kilpailevia ratsastajia, jotka ostavat isolla rahalla parhaita hevosia tietämättä hevosista paljoakaan. He eivät hoida hevosiaan. He ostavat huippuhevosen, valmentautuvat ja menevät kisoihin.”Asialla on kuitenkin kaksi puolta: hevosmiestaidon puutteesta valitetaan, mutta toisaalta huippuratsastajat ja hyvien hevosten kasvattajat myös myyvät hevosia näille ratsastajille isolla rahalla. Kenen leipää syöt sen lauluja laulat?.Moniulotteinen kokonaisuusKun oppilas tulee uudelle valmentajalle, se on moniulotteinen tilanne arvioitavaksi. Asiaan vaikuttavat ratsastajan ja hevosen lisäksi hänen perheensä, jotka toimivat yleensä maksajina ja joilla on myös omat odotuksensa.Valmentajan tulee kyetä näkemään, missä ratsastajan taso todellisuudessa on, mutta myös arvioimaan muut asiaan vaikuttavat tekijät. Joskus oppilaalla voi olla jokin fyysinen rajoite tai vaikkapa vaikeuksia hahmottaa asioita. Jo pelkkä hevoselle ja ratsastajalle epäsopiva satula vaikeuttaa tilannetta.”On tunnettava ihmiset ja heidän ongelmansa ja tilanteensa."Ratsastuksessa on monia abstrakteja asioita, joita on vaikea selittää ratsastajalle.”Esimerkiksi puhut tunteesta (feeling). Miltä kevyt istunta tuntuu? Miltä tuntuu päästä tasapainoon? Miltä tuntuu, kun käsissä on 10 grammaa tai 10 kiloa? Miten asioita voidaan mitata? Miten hevonen pysäytetään istunnalla? Myös tämä on ratsastuksessa vaikeaa.” KeinotIstunnan parantamisen keinot eivät ole muuttuneet vuosien saatossa: työskentelyä sileällä ilman jalustimia, hyppäämistä ilman jalustimia.”Sitä kautta ratsastaja oppii istumaan elegantisti ja hallitsemaan asentoaan kaikissa tilanteissa, mutta ihmiset eivät tee sitä. Se ei ole heille tärkeää, tärkeämpää on mennä kisoihin ja voittaa.”Yksi kerta ei riitä, vaan työtä on tehtävä päivä toisensa jälkeen. Jos omasta ratsastuksesta löytyy heikkouksia, niitä on työstettävä. Joka päivä.Ratsastajien tulisi myös tietää, miksi tekee asioita. Sileän työskentelyssä näkee ratsastajia, jotka tekevät paljon kaikenlaista, tietämättä miksi. Asiat tulisi pitää yksinkertaisina ja valmentajien tulisi selittää, mitä tehdään ja miksi tehdään. Ratsastajan tulee tietää, mitä hän ratsastaessaan tekee."Joko rakennat hevostasi tai tuhoat sitä. Välillä ei ole mitään", Barthelaix päättää. .Ad van de Weteringin lempisana on feeling.Kolumni: Oletko kunnossa?.Kolumni: Istunta, kaiken alku ja juuri. Sanna Siekkiselle istunta on liikettä
Moni entisajan huippuratsastaja saattoi istua esteradalla selkä suorana syvällä satulassa, mutta nykypäivänä sellainen näky on harvinaisuus. Lähes kaikki menestyvät huippuratsastajat istuvat satulassa erittäin kevyesti.Keskustelimme kevyestä istunnasta esteratsastaja ja -valmentaja Dominique Barthelaix´n kanssa. Hän muistuttaa, että kevyt istunta tuli alun perin Italiasta.”Myöhemmin se tuli osaksi ranskalaista koulukuntaa ja levisi tietysti USA:han. Siihen aikaan saksalaiset ja pohjoiseurooppalaiset ratsastivat liikkeen takana”, alunperin ranskalainen Barthelaix kertoo.Hän itse sai oppinsa Ranskassa, jonka esteratsastus on tunnettu siitä, että ratsastajat istuvat hyvin kevyesti ja laukkaavat eteenpäin.”Kun itse aloitin ratsastuksen, ensimmäinen asia esteratsastuksessa oli hallita molemmat istunnat: kolmen pisteen istunta, jossa kontakti on jaloissa ja istunnassa, ja kahden pisteen istunta, jossa kontakti hevoseen on vain jaloissa. Se vaati paljon harjoittelua.”Esteratsastajan istunta on parhaimmillaan vaihtelua näiden välillä, mutta se vaatii nopeaa reagointia ratsastajalta. ”Kun hevonen reagoi, ratsastajan tulee reagoida. Hevosista tuntuu aina paremmalta, kun ne saavat selkänsä vapaaksi.”Kun nykyään katsoo ratsastajien ehdotonta huippua, lähes kaikki ratsastavat kevyessä istunnassa. Kuitenkin kevyt istuntakin on muuttunut. ”Minulle kevyt istunta on sitä, kun ratsastaja on kevyessä istunnassa myös estettä ennen ja sen jälkeen laskeutumisessa. Kevyt istunta ei ole enää vain sitä, että näyttää kauniilta. Siihen kuuluu koko prosessi, lähestyminen, ponnistus, hyppy ja laskeutuminen.”Barthelaix´n mukaan ratsastajien vartalo kevyessä istunnassa on enemmän eteenpäin kuin aiemmin. Syynä on hevosten muuttuminen.”Hevoset eivät ole sitä mitä ennen. Ennen ne olivat voimakkaita, jotka tarvitsivat syvempää, pystympää istuntaa, jotta ne saatiin käyttämään fysiikkaansa. Nyt hevosissa on todella paljon verta. Todella paljon. Joten myös fyysisesti ne ovat paljon herkempiä. Ne ovat nopeita ja kunnioittavat esteitä. Ne eivät toimi niin, että vain istut syvälle satulaan. Ratsastajan on oltava hyvin sulava.”.Ratsastajien asennon muuttumiseen on vaikuttanut myös esteratojen nopeuksien muuttuminen. Kun estekorkeutta ei voi enää nostaa, vaikeutta lisätään esteiden ja estevälien pituuksilla.”Rajatonta hyppykykyä ei vaadita, mutta vaaditaan nopeutta kohti estettä, nopeaa hyppyä ja nopeutta esteen jälkeen. Ja kykyä tulla siitä takaisin. Tämän tekemiseen ratsastajan tulee olla täydellisessä tasapainossa. Ja kevyt istunta tekee sen mahdolliseksi.”Hevosten muuttuminen on vaikuttanut myös niiden ratsastamiseen sileällä. Avut ovat muuttuneet pienistä vieläkin kevyemmiksi niin, että hevoset reagoivat ratsastajan pienimpiinkin painonvaihteluihin.”Ratsastajan asento luo hevoselle asenteen. Katso hunter-luokkia. Kaikki hevoset menevät samalla tyylillä, koska kaikki ratsastajat ratsastavat samalla tyylillä.”Kehonhallinta on avainasemassa. Ratsastajien pitää olla todella hyvässä fyysisessä kunnossa, jotta he voivat hallita istuntaansa millimetrin tarkasti.”Tämän hetken huippuratsastajat ovat fyysisesti aivan erilaisia kuin vuosia sitten. He ovat huippukunnossa. Heidän harjoitteluunsa kuuluu muutakin urheilua. Heidän fysiikkansa on muuttunut, ja he työskentelevät sen eteen.”.Ratsastajan asento luo hevoselle asenteenDominique Barthelaix.Kumpi määrää – valmentaja vai valmennettava?Kun katsoo kilparatsastusta Suomessa, ratsastajien kevyessä istunnassa on parantamisen varaa. Matalammalla tasolla monikaan kilparatsastaja ei edes kykene pysymään kevyessä istunnassa radan läpi.Viime kisakautta Barthelaix kuvaa pahimmaksi koskaan. Liian monessa kilpailussa ambulanssi joutui tulemaan paikalle pudonneen ratsastajan takia."Tässä maassa ratsastus ei ole niin ammattimaista. Muutamat ammattilaiset ottavat aikansa rakentaakseen hevosensa. Toiset, eivät kaikki, mutta suuri osa, vain yrittävät voittaa välittämättä siitä, miltä meno näyttää.”Kilparatsastajien asenteissa on siis eroa. Monikaan ei ole kiinnostunut harjoittelemaan tärkeitä perusasioita, kuten kevyttä istuntaa. .Se että ollaan hevosen selässä ei tarkoita, että ratsastaja ei työskentelisi fyysisestiDominique Barthelaix.On ratsastajia, jotka ovat tulleet Barthelaix'n valmennukseen ja lopettaneet melko nopeasti huomattuaan, että ratsastus on urheilua ja kehityksen eteen töitä on tehtävä. Toisaalta hänkään ei jatka valmennussuhdetta, jos oppilas tavoittelee valmennuksesta nopeaa oikotietä voittoihin sen sijaan, että opettelisi hyväksi ratsastajaksi.”Jos koen, että tämä ei toimi ja meillä ei ole mitään yhteistä, kerron asiasta ja lopetan yhteistyön. Ratsastajien on oltava fyysisesti hyvässä kunnossa. Se että ollaan hevosen selässä ei tarkoita, että ratsastaja ei työskentelisi fyysisesti.”Moni valmentaja joutuu hankalaan tilanteeseen, vaikka ammattitaitoa riittäisikin. Oman linjan ja systeemin pitäminen voi olla vaikeaa, sillä jos valmennuksen suunta ei miellytä, valmentajaa on helppo vaihtaa. Harjoitukset kevyessä istunnassa ilman jalustimia ovat raskaita ja tuntua turhalta voittoja tavoitellessa. Kokonaiskuvaa ei haluta nähdä.”Surullista on se, että jos haluaa pitää oppilaansa, valmentajan on mentävä osittain heidän haluamaansa suuntaan.”.Jos ratoihin tulee vaikeutta lisää, alkaa valitusDominique Barthelaix radanrakennuksesta.Pahimmillaan valmentaminen on sitä, että laitetaan esteitä ja kehutaan ratsastajaa. Pikavoittoja ei kuitenkaan ole. Jos perusteet eivät ole kunnossa, todellista kehitystä ei tapahdu.Samaa ongelmaa on nähtävissä esteratojen rakentamisessa. Jos ratoihin tulee vaikeutta lisää, alkaa valitus. Niinpä pitääkseen kaikki tyytyväisinä, ratamestarit rakentavat ratoja, jotka ovat tasoaan helpompia..Nyt ongelmana on myös se, että perheillä on rahaa ja he ostavat jatkuvasti uusia hevosia. Jos homma ei toimi, ostetaan uusi hevonen. Se ei vie mihinkään, jos ratsastaja ei ole omaksunut modernia esteratsastusta. Lisäksi ongelmana on se, että hevosmiestaidot eivät kiinnosta. Asiasta valitetaan toki myös huipputasolla maailmalla.”On korkealla tasolla kilpailevia ratsastajia, jotka ostavat isolla rahalla parhaita hevosia tietämättä hevosista paljoakaan. He eivät hoida hevosiaan. He ostavat huippuhevosen, valmentautuvat ja menevät kisoihin.”Asialla on kuitenkin kaksi puolta: hevosmiestaidon puutteesta valitetaan, mutta toisaalta huippuratsastajat ja hyvien hevosten kasvattajat myös myyvät hevosia näille ratsastajille isolla rahalla. Kenen leipää syöt sen lauluja laulat?.Moniulotteinen kokonaisuusKun oppilas tulee uudelle valmentajalle, se on moniulotteinen tilanne arvioitavaksi. Asiaan vaikuttavat ratsastajan ja hevosen lisäksi hänen perheensä, jotka toimivat yleensä maksajina ja joilla on myös omat odotuksensa.Valmentajan tulee kyetä näkemään, missä ratsastajan taso todellisuudessa on, mutta myös arvioimaan muut asiaan vaikuttavat tekijät. Joskus oppilaalla voi olla jokin fyysinen rajoite tai vaikkapa vaikeuksia hahmottaa asioita. Jo pelkkä hevoselle ja ratsastajalle epäsopiva satula vaikeuttaa tilannetta.”On tunnettava ihmiset ja heidän ongelmansa ja tilanteensa."Ratsastuksessa on monia abstrakteja asioita, joita on vaikea selittää ratsastajalle.”Esimerkiksi puhut tunteesta (feeling). Miltä kevyt istunta tuntuu? Miltä tuntuu päästä tasapainoon? Miltä tuntuu, kun käsissä on 10 grammaa tai 10 kiloa? Miten asioita voidaan mitata? Miten hevonen pysäytetään istunnalla? Myös tämä on ratsastuksessa vaikeaa.” KeinotIstunnan parantamisen keinot eivät ole muuttuneet vuosien saatossa: työskentelyä sileällä ilman jalustimia, hyppäämistä ilman jalustimia.”Sitä kautta ratsastaja oppii istumaan elegantisti ja hallitsemaan asentoaan kaikissa tilanteissa, mutta ihmiset eivät tee sitä. Se ei ole heille tärkeää, tärkeämpää on mennä kisoihin ja voittaa.”Yksi kerta ei riitä, vaan työtä on tehtävä päivä toisensa jälkeen. Jos omasta ratsastuksesta löytyy heikkouksia, niitä on työstettävä. Joka päivä.Ratsastajien tulisi myös tietää, miksi tekee asioita. Sileän työskentelyssä näkee ratsastajia, jotka tekevät paljon kaikenlaista, tietämättä miksi. Asiat tulisi pitää yksinkertaisina ja valmentajien tulisi selittää, mitä tehdään ja miksi tehdään. Ratsastajan tulee tietää, mitä hän ratsastaessaan tekee."Joko rakennat hevostasi tai tuhoat sitä. Välillä ei ole mitään", Barthelaix päättää. .Ad van de Weteringin lempisana on feeling.Kolumni: Oletko kunnossa?.Kolumni: Istunta, kaiken alku ja juuri. Sanna Siekkiselle istunta on liikettä