Tulevaisuudessa hevosilla käytetään ”Utopia”-älykuolaimia tai suitsia, joissa on paine- ja sykeanturit ja molemmin puolin ulkoreunassa valo, joka ilmoittaa eri väreillä sopivasta tai liian suuresta paineesta sekä ratsastajalle, että kilpailuissa tuomareille.Tämä on eläinlääkäri Mirjami Anttilan visio ja haave.Siitä on pian jo kymmenen vuotta, kun hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Mirjami Anttila (ent. Miettinen) teki tutkimuksen ja eläinlääketieteen lisensiaatin työnsä kuolaimista ja turpahihnasta. Voi sanoa hänen olleen paitsi aikaansa edellä, myös nähneen tulevaisuuteen, sillä tänä päivänä ei enää muusta puhutakaan.Vuonna 2015 julkaistu ”Kuolaimen ja turpahihnan valinnan, sovituksen ja käytön merkitys ratsuhevosen suun terveydelle” käynnisti keskustelun, jota on Suomessa sittemmin käyty. . Jos ajatellaan, että kuolaimia on ollut noin 5000 vuotta, viime vuosina asiassa on myös edistytty.Anttila toteaa, että rajuimpia kuolaimia, kuten kierteisiä, kulmikkaita, piikikkäitä tai toispuoleisia kuolaimia on jäänyt pois matkan varrella ja niitä näkee enää museoissa. Vaikka nykysuitset nopeasti katsottuna muistuttavat muinaisia suitsia, ovat samat remmit kuitenkin muotoilultaan ja pehmustuksiltaan ergonomisempia sekä kulkureiteiltään paremmin suunniteltuja huomioiden anatomisia rakenteita, verisuonia ja hermoratoja. Muotoillut niskapehmusteet vähentävät niskaan ja korvien tyveen kohdistuvaa painetta ja sallivat korvien paremman liikkuvuuden. Useissa suitsissa turpahihna on muotoiltu niin, ettei se paina isojen verisuonten kohdalta tai kulkee kokonaan eri kohdasta. Turpahihnaa kannatteleva lenkki kulkee nykyisin monissa malleissa niskahihnan sisällä sen sijaan, että se olisi erillisenä kapeana remminä niskaa vasten.Sääntöjen osalta on tehty suuriakin parannuksia, kuten se, että Suomessa ratsastajainliitto (SRL) muutama vuosi sitten hyväksyi nivelkuolaimen käytön kouluratsastuskilpailuissa kansallisella tasolla GP:ssäkin ja tänä vuonna FEI julkaisi, että ottaa 2025 käyttöön kilpailuissa kehittämänsä turpahihnan kireysmittarin, jota on nyt testattu yli 600 kertaa eri lajeissa. Jos laite mahtuu liukumaan turpahihnan ja hevosen nenäpiin välistä, hihna on riittävän löysällä. . Sen sijaan FEI:ssä ei kuitenkaan ainakaan toistaiseksi ole luovuttu kankikuolaimesta GP-tasolla. Asiasta puhuttaneen seuraavaksi FEI:n vuosikokouksessa ensi viikolla Abu Dhabissa. Anttila toteaa, että vielä kuitenkin riittää työtä. Tämän hetken ”kuumat perunat” eli suurimmat kysymykset hevosen suun hyvinvoinnin suhteen ovat kuolaimen aiheuttamat suun haavaumat niin ratsuilla kuin ravureilla, suuri ohjasjännite, stressi- ja kipukäytös, kireät turpahihnat, kaksoissuitsitus ja pään hyperfleksio kouluratsastuksessa.Kilpaurheilussa hevoseen kohdistuu valtavasti painetta ja kisatilanteessa halutaan varmistaa, että se toimii siinä luotettavasti ja parhaimmillaan. Kilpailuissa hevosella saatetaan käyttää täysin eri varusteita kuin kotitreenissä, mikä toisinaan johtaa ylivarustamiseen.Varustekeskeisiä ratkaisuehdotuksia on tarjolla esimerkiksi suun aukomisen korjaamiseen, kuten tavallista kireämmälle saatavat pullback-turpahihnat ja kieliläpälliset kuolaimet. Anttilan mielestä tulisi pikemminkin keskittyä etsimään oireen todellinen syy, vaikkapa liian paksu tai nipistävä kuolain.Sanonta ”kuolain on yhtä kova kuin ratsastajan käsi” pätee edelleen, hän myöntää: "Ohjaspaineen merkitys suun haavaumien riskitekijänä on suurin. Myös kuolaimettomilla suitsilla voidaan saada aikaan painevaurioita, jos ohjasjännite on suuri.". Tämä ei kuitenkaan Anttilan mukaan tee tyhjäksi sitä, että kovemmilla kuolaimilla, jotka aiheuttavat pienelläkin ohjasjännitteellä suuhun suuren paineen (kuten vipuvarrelliset kankikuolaimet) on suurempi riski aiheuttaa suun vaurioita kuin nivelkuolaimella. "Kahdet kuolaimet eivät aina mahdu hevoselle suuhun peräkkäin, vaan saattavat olla suussa päällekkäin toimien epämääräisenä ”klönttinä”. Vipuvarsivaikutuksen on todettu lisäävän suun vaurioiden riskiä jopa korkeamman tason kouluratsastajillakin."Hevosen ja ratsastajan koulutus sekä yhteistyön hiominen on tapa pienentää käytettävää ohjasjännitettä, mutta riittääkö tämä?Anttilan mielestä ei. Hänen mielestään koko asia kaipaa ajattelun muutosta. Lajissa on ollut tapana todeta, että kuolain on vain väline ja että kyse on sen käyttäjästä. ”Millaista ratsastusta arvostamme hyvänä ratsastuksena? Onko se taitoa, että osaa ratsastaa hevosta mahdollisimman pehmeillä varusteilla, vai se että kovia varusteita osataan käyttää oikein?” hän kysyy.Työsarkaa riittää, hän toteaa. Varusteiden kanssa ei ole päästy yhteisymmärrykseen ja eri ratsastuslajien välillä on jopa päinvastaisia sääntöjä. "Kouluratsastuksessa turpahihna on pakollinen, mutta lännenratsastuksessa turpahihna on kielletty, koska se voi estää hevosta näyttämästä kuolaimen aiheuttamaa epämukavuutta suuta aukomalla. Molemmissa on kyseessä subjektiivinen arvostelulaji, jossa ratsastajan taidolla ja hevosen koulutuksella sekä ominaisuuksilla pitäisi olla suurin merkitys menestymisen kannalta, eikä niinkään välineillä."Esteratsastuksessa saa käyttää kuolaimetonta suitsea, kuten hackamorea, kouluratsastuksessa ei.Kilpailusääntöihin on kansainvälisesti ehdotettu RHpE ”Ridden Horse pain Ethogrammin” käyttöä * eli kivun käytösarviointia, muovisen ISES-turpahihnan kireysmittarin ottamista käyttöön systemaattiseen turpahihnan mittaukseen pohdittiin jo kymmenen vuotta sitten, ja säännöllisiä suun tarkastuksia kuolainvaurioiden seuraamiseen. Kirjoittaja itse ehdottaisi myös kuolaimille määritettävän maksimipaksuuden, koska tutkimustulokset osoittavat hänen mukaansa, että hevosille ei mahdu suuhun yli 22 mm paksuiset kuolaimet. Lännenratsastuksessa Anttila kannattaisi korkeiden kielentilallisten kankikuolaimien (maksimikorkeus 9 cm) kieltämistä, koska korkean kielentilan on todettu tutkimuksissa merkittävästi lisäävän alaleukaluiden vaurioita. . "Paluu tulevaisuuteen"Anttila haaveilee jo seuraavasta tasosta, ”paluusta tulevaisuuteen”. Annetaan hänen itsensä kertoa."Tulevaisuudessa hevosilla käytetään ”Utopia”-älykuolaimia tai suitsia, joissa on paine- ja sykeanturit ja molemmin puolin ulkoreunassa valo, joka ilmoittaa eri väreillä sopivasta tai liian suuresta paineesta sekä ratsastajalle, että kilpailuissa tuomareille. Älykuolain on tehty 3D-mallinnuksella hevosen suun mittojen mukaan ja tulostettu kätevästi 3D-printterillä. Älykuolain seuraa stressimittareita kuten sykettä, sykevälivaihtelua ja syljen kortisoli-stressihormonin pitoisuutta. Älykuolaimeen on liitetty normaalin kuolaimen tapaan ohjat, joissa on ohjasjännitemittarit. Älykuolaimesta ja ohjasjännitemittareista tallentuu tietoja reaaliaikaisena koko ratsastuksen tai ajon ajan appiin. Ja tietysti älykuolain on valmistettu uudenlaisesta biomateriaalista, joka on hevosen suun lämpötilaan sopiva, kestävä, mukautuu hevosen kielen liikkeiden mukaan, ei hankaa tai aiheuta kitkaa. Älykuolain voi antaa muitakin signaaleja, kuten värinää tai pieniä paineaaltoja hevosta käännettäessä/asetettaessa ja jarrutettaessa, jotka vähentävät voimakkaamman paineen käyttötarvetta ja tehostavat kuolainta hellävaraisena kommunikointisignaalina.""Älykuolain lataisi itse itseään hyödyntämällä hevosen liike-energiaa. Älykuolaimessa olisi toki parasta ennen -päivä, jotta varmistuttaisiin sen olevan aina ehjä ja käyttökelpoinen. ”Utopia”-älykuolain voi olla ihan totta todellakin tulevaisuudessa, onhan jo nyt esimerkiksi älysormuksia. Samankaltaisesti olisi tehty myös kuolaimettomia suitsia. "Tai kuolaimen ja kuolaimettomien yhdistelmiä, joissa olisi puolikkaan turpahihnan kaltaisesti olisi yksi remmi turvan yli kuolainrenkaasta toiseen, jakaen painetta turvan päälle ilman turpahihnan kiristämiseen liittyvää riskiä.""Tulevaisuudessa taitokilpailulajeissa kuten kouluratsastuksessa, lännenratsastuksessa ja islanninhevosten askellajiratsastuksessa olisi objektiivinen tekoälyrobotti arvioimassa kaikkien liikesuorituksia ja tekisi jatkuvaa liikeanalyysiä. Suun tarkastajarobotti katsoisi ruusukkeiden saajien suut muutamassa sekunnissa ilman rauhoitustakin.""Tulevaisuudessa kaikki ontuvat hevoset ja hevoset, joilla todettaisiin suussa haavaumia, hylättäisiin kisoissa automaattisesti." "Etäkilpailu voisi yleistyä ja videotuomarointi tapahtuisi anonyymisti, joka vähentäisi ennakkoasenteita, suosimista tai mielikuvien vaikutusta arviointiin, toki robottien aikakautena sitä ei muutenkaan olisi."* Sue Dysonin kehittämässä ja Equine veterinary education -lehdessä vuonna 2022 julkaisemassa Ridden pain ethogrammissa on 24 erilaista kipua kuvaavaa käyttäytymistä pään heilutuksesta suun aukomiseen, kiirehtimiseen, pystyyn hyppäämiseen ja potkimiseen..Sininen kieli johtuu hapettomasta verestä – "Ihan perusfysiologian tietämistä".Stella Hagelstamin kysymys: "Miksi nivelkuolaimen salliminen kankikuolaimen rinnalle ei etene?".Eläinlääkäri Kati Tuomola: Voisiko kouluratsastussuorituksen jälkeiset suutarkastukset tehdä perusteellisemmin?
Tulevaisuudessa hevosilla käytetään ”Utopia”-älykuolaimia tai suitsia, joissa on paine- ja sykeanturit ja molemmin puolin ulkoreunassa valo, joka ilmoittaa eri väreillä sopivasta tai liian suuresta paineesta sekä ratsastajalle, että kilpailuissa tuomareille.Tämä on eläinlääkäri Mirjami Anttilan visio ja haave.Siitä on pian jo kymmenen vuotta, kun hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Mirjami Anttila (ent. Miettinen) teki tutkimuksen ja eläinlääketieteen lisensiaatin työnsä kuolaimista ja turpahihnasta. Voi sanoa hänen olleen paitsi aikaansa edellä, myös nähneen tulevaisuuteen, sillä tänä päivänä ei enää muusta puhutakaan.Vuonna 2015 julkaistu ”Kuolaimen ja turpahihnan valinnan, sovituksen ja käytön merkitys ratsuhevosen suun terveydelle” käynnisti keskustelun, jota on Suomessa sittemmin käyty. . Jos ajatellaan, että kuolaimia on ollut noin 5000 vuotta, viime vuosina asiassa on myös edistytty.Anttila toteaa, että rajuimpia kuolaimia, kuten kierteisiä, kulmikkaita, piikikkäitä tai toispuoleisia kuolaimia on jäänyt pois matkan varrella ja niitä näkee enää museoissa. Vaikka nykysuitset nopeasti katsottuna muistuttavat muinaisia suitsia, ovat samat remmit kuitenkin muotoilultaan ja pehmustuksiltaan ergonomisempia sekä kulkureiteiltään paremmin suunniteltuja huomioiden anatomisia rakenteita, verisuonia ja hermoratoja. Muotoillut niskapehmusteet vähentävät niskaan ja korvien tyveen kohdistuvaa painetta ja sallivat korvien paremman liikkuvuuden. Useissa suitsissa turpahihna on muotoiltu niin, ettei se paina isojen verisuonten kohdalta tai kulkee kokonaan eri kohdasta. Turpahihnaa kannatteleva lenkki kulkee nykyisin monissa malleissa niskahihnan sisällä sen sijaan, että se olisi erillisenä kapeana remminä niskaa vasten.Sääntöjen osalta on tehty suuriakin parannuksia, kuten se, että Suomessa ratsastajainliitto (SRL) muutama vuosi sitten hyväksyi nivelkuolaimen käytön kouluratsastuskilpailuissa kansallisella tasolla GP:ssäkin ja tänä vuonna FEI julkaisi, että ottaa 2025 käyttöön kilpailuissa kehittämänsä turpahihnan kireysmittarin, jota on nyt testattu yli 600 kertaa eri lajeissa. Jos laite mahtuu liukumaan turpahihnan ja hevosen nenäpiin välistä, hihna on riittävän löysällä. . Sen sijaan FEI:ssä ei kuitenkaan ainakaan toistaiseksi ole luovuttu kankikuolaimesta GP-tasolla. Asiasta puhuttaneen seuraavaksi FEI:n vuosikokouksessa ensi viikolla Abu Dhabissa. Anttila toteaa, että vielä kuitenkin riittää työtä. Tämän hetken ”kuumat perunat” eli suurimmat kysymykset hevosen suun hyvinvoinnin suhteen ovat kuolaimen aiheuttamat suun haavaumat niin ratsuilla kuin ravureilla, suuri ohjasjännite, stressi- ja kipukäytös, kireät turpahihnat, kaksoissuitsitus ja pään hyperfleksio kouluratsastuksessa.Kilpaurheilussa hevoseen kohdistuu valtavasti painetta ja kisatilanteessa halutaan varmistaa, että se toimii siinä luotettavasti ja parhaimmillaan. Kilpailuissa hevosella saatetaan käyttää täysin eri varusteita kuin kotitreenissä, mikä toisinaan johtaa ylivarustamiseen.Varustekeskeisiä ratkaisuehdotuksia on tarjolla esimerkiksi suun aukomisen korjaamiseen, kuten tavallista kireämmälle saatavat pullback-turpahihnat ja kieliläpälliset kuolaimet. Anttilan mielestä tulisi pikemminkin keskittyä etsimään oireen todellinen syy, vaikkapa liian paksu tai nipistävä kuolain.Sanonta ”kuolain on yhtä kova kuin ratsastajan käsi” pätee edelleen, hän myöntää: "Ohjaspaineen merkitys suun haavaumien riskitekijänä on suurin. Myös kuolaimettomilla suitsilla voidaan saada aikaan painevaurioita, jos ohjasjännite on suuri.". Tämä ei kuitenkaan Anttilan mukaan tee tyhjäksi sitä, että kovemmilla kuolaimilla, jotka aiheuttavat pienelläkin ohjasjännitteellä suuhun suuren paineen (kuten vipuvarrelliset kankikuolaimet) on suurempi riski aiheuttaa suun vaurioita kuin nivelkuolaimella. "Kahdet kuolaimet eivät aina mahdu hevoselle suuhun peräkkäin, vaan saattavat olla suussa päällekkäin toimien epämääräisenä ”klönttinä”. Vipuvarsivaikutuksen on todettu lisäävän suun vaurioiden riskiä jopa korkeamman tason kouluratsastajillakin."Hevosen ja ratsastajan koulutus sekä yhteistyön hiominen on tapa pienentää käytettävää ohjasjännitettä, mutta riittääkö tämä?Anttilan mielestä ei. Hänen mielestään koko asia kaipaa ajattelun muutosta. Lajissa on ollut tapana todeta, että kuolain on vain väline ja että kyse on sen käyttäjästä. ”Millaista ratsastusta arvostamme hyvänä ratsastuksena? Onko se taitoa, että osaa ratsastaa hevosta mahdollisimman pehmeillä varusteilla, vai se että kovia varusteita osataan käyttää oikein?” hän kysyy.Työsarkaa riittää, hän toteaa. Varusteiden kanssa ei ole päästy yhteisymmärrykseen ja eri ratsastuslajien välillä on jopa päinvastaisia sääntöjä. "Kouluratsastuksessa turpahihna on pakollinen, mutta lännenratsastuksessa turpahihna on kielletty, koska se voi estää hevosta näyttämästä kuolaimen aiheuttamaa epämukavuutta suuta aukomalla. Molemmissa on kyseessä subjektiivinen arvostelulaji, jossa ratsastajan taidolla ja hevosen koulutuksella sekä ominaisuuksilla pitäisi olla suurin merkitys menestymisen kannalta, eikä niinkään välineillä."Esteratsastuksessa saa käyttää kuolaimetonta suitsea, kuten hackamorea, kouluratsastuksessa ei.Kilpailusääntöihin on kansainvälisesti ehdotettu RHpE ”Ridden Horse pain Ethogrammin” käyttöä * eli kivun käytösarviointia, muovisen ISES-turpahihnan kireysmittarin ottamista käyttöön systemaattiseen turpahihnan mittaukseen pohdittiin jo kymmenen vuotta sitten, ja säännöllisiä suun tarkastuksia kuolainvaurioiden seuraamiseen. Kirjoittaja itse ehdottaisi myös kuolaimille määritettävän maksimipaksuuden, koska tutkimustulokset osoittavat hänen mukaansa, että hevosille ei mahdu suuhun yli 22 mm paksuiset kuolaimet. Lännenratsastuksessa Anttila kannattaisi korkeiden kielentilallisten kankikuolaimien (maksimikorkeus 9 cm) kieltämistä, koska korkean kielentilan on todettu tutkimuksissa merkittävästi lisäävän alaleukaluiden vaurioita. . "Paluu tulevaisuuteen"Anttila haaveilee jo seuraavasta tasosta, ”paluusta tulevaisuuteen”. Annetaan hänen itsensä kertoa."Tulevaisuudessa hevosilla käytetään ”Utopia”-älykuolaimia tai suitsia, joissa on paine- ja sykeanturit ja molemmin puolin ulkoreunassa valo, joka ilmoittaa eri väreillä sopivasta tai liian suuresta paineesta sekä ratsastajalle, että kilpailuissa tuomareille. Älykuolain on tehty 3D-mallinnuksella hevosen suun mittojen mukaan ja tulostettu kätevästi 3D-printterillä. Älykuolain seuraa stressimittareita kuten sykettä, sykevälivaihtelua ja syljen kortisoli-stressihormonin pitoisuutta. Älykuolaimeen on liitetty normaalin kuolaimen tapaan ohjat, joissa on ohjasjännitemittarit. Älykuolaimesta ja ohjasjännitemittareista tallentuu tietoja reaaliaikaisena koko ratsastuksen tai ajon ajan appiin. Ja tietysti älykuolain on valmistettu uudenlaisesta biomateriaalista, joka on hevosen suun lämpötilaan sopiva, kestävä, mukautuu hevosen kielen liikkeiden mukaan, ei hankaa tai aiheuta kitkaa. Älykuolain voi antaa muitakin signaaleja, kuten värinää tai pieniä paineaaltoja hevosta käännettäessä/asetettaessa ja jarrutettaessa, jotka vähentävät voimakkaamman paineen käyttötarvetta ja tehostavat kuolainta hellävaraisena kommunikointisignaalina.""Älykuolain lataisi itse itseään hyödyntämällä hevosen liike-energiaa. Älykuolaimessa olisi toki parasta ennen -päivä, jotta varmistuttaisiin sen olevan aina ehjä ja käyttökelpoinen. ”Utopia”-älykuolain voi olla ihan totta todellakin tulevaisuudessa, onhan jo nyt esimerkiksi älysormuksia. Samankaltaisesti olisi tehty myös kuolaimettomia suitsia. "Tai kuolaimen ja kuolaimettomien yhdistelmiä, joissa olisi puolikkaan turpahihnan kaltaisesti olisi yksi remmi turvan yli kuolainrenkaasta toiseen, jakaen painetta turvan päälle ilman turpahihnan kiristämiseen liittyvää riskiä.""Tulevaisuudessa taitokilpailulajeissa kuten kouluratsastuksessa, lännenratsastuksessa ja islanninhevosten askellajiratsastuksessa olisi objektiivinen tekoälyrobotti arvioimassa kaikkien liikesuorituksia ja tekisi jatkuvaa liikeanalyysiä. Suun tarkastajarobotti katsoisi ruusukkeiden saajien suut muutamassa sekunnissa ilman rauhoitustakin.""Tulevaisuudessa kaikki ontuvat hevoset ja hevoset, joilla todettaisiin suussa haavaumia, hylättäisiin kisoissa automaattisesti." "Etäkilpailu voisi yleistyä ja videotuomarointi tapahtuisi anonyymisti, joka vähentäisi ennakkoasenteita, suosimista tai mielikuvien vaikutusta arviointiin, toki robottien aikakautena sitä ei muutenkaan olisi."* Sue Dysonin kehittämässä ja Equine veterinary education -lehdessä vuonna 2022 julkaisemassa Ridden pain ethogrammissa on 24 erilaista kipua kuvaavaa käyttäytymistä pään heilutuksesta suun aukomiseen, kiirehtimiseen, pystyyn hyppäämiseen ja potkimiseen..Sininen kieli johtuu hapettomasta verestä – "Ihan perusfysiologian tietämistä".Stella Hagelstamin kysymys: "Miksi nivelkuolaimen salliminen kankikuolaimen rinnalle ei etene?".Eläinlääkäri Kati Tuomola: Voisiko kouluratsastussuorituksen jälkeiset suutarkastukset tehdä perusteellisemmin?