Eläinlääkäri Eva Einola-Koponen kantaa huolta kovan äänen stressaavasta vaikutuksesta hevosiin ratsastus- ja ravikilpailuissa

Miten hevonen reagoi kilpakentällä soivaan musiikkiin tai kovaäänisten äänentasoon? Miten hevosen kuulo eroaa ihmisen kuuloaistista? Mistä musiikista hevoset pitävät?Vuonna 2020 julkaistussa eurooppalais-australialaisessa tutkimuksessa on tiivistetty hevosen eri aisteihin, kuten kuuloon liittyviä tutkimustietoja. Hevosurheilu Ratsastus haastatteli eläinlääkäri Eva Einola-Koposta, joka haluaa tuoda tämän tutkimustiedon kaikkien tietoisuuteen. Hän haluaa ihmisten tiedostavan, että melu voi olla ongelma hevoselle. Hevosen korva on herkkä desibeleilleKun puhutaan kuulosta, sekä äänen taajuus eli hertsit, että desibelit on otettava huomioon. Hevonen aistii korvansa rakenteen ansiosta molemmat eri tavoin kuin ihminen: hevonen kuulee korkeampia taajuuksia kuin ihminen ja desibelitkin 10-20 dB tehokkaammin ihmiseen verrattuna. Toiseen näistä me voimme vaikuttaa vaikka heti: desibeleihin. "Käytetäänhän me itsekin kuulosuojaimia kun ajetaan ruohonleikkuria."Einola-Kopolan mukaan hevoset ovat ihmistä herkempiä suuremmalle äänenvoimakkuudelle, desibeleille.Desibelit kuvaavat äänen voimakkuutta ja asteikko alkaa nollasta, joka on raja sille, minkä ihminen kykenee kuulemaan. Normaali keskustelu on noin 50-60 desibeliä, moottorisahan ääni noin 100 desibeliä ja 100 metrin päästä lentoon lähtevä suihkumoottori 130 desibeliä. Rock-konserteissa desibelit voivat nousta yli tämänkin. Desibeleistä on siis kyse silloin, kun ratsastuskentän laidalla olevat kaiuttimet on käännetty hevoseen päin ja niistä kuuluu kovaäänistä musiikkia. ”Tutkittujen tulosten perusteella hevosten stressitila pahenee metelissä. Haluammeko me kilpailutilanteissa, että hevoset ovat stressaantuneita? Se ei ole kenenkään etu. Mitä jos keskityttäisiin siihen, miksi olemme kilpailussa tai raveissa. Hevosiin, ei rajuun juhlimiseen tai kovaäänisen musiikin kuunteluun”, Einola-Koponen linjaa. Perussääntönä hän kehottaa kääntämään volyymia pienemmälle ja kaiuttimet pois päin hevosesta. Hevonen kuulee korkeita ääniäKorkeat taajuudet on hankalampi käytännön asia, koska me emme itse kuule niitä. Tutkimuksessa käy ilmi, että hevonen kuulee eri äänenkorkeuksia kuin ihmiset. Matalin taajuus, jonka hevoset voivat havaita on 50 hertsiä. Tämä on poikkeuksellista isolle eläimelle, sillä ne tapaavat kuulla sitä matalampia ääniä mitä isokokoisempia ovat. Hevosen kuuleman taajuuden alaraja on korkeampi kuin ihmisen matalin havaintokynnys, joka on 20 hertsiä. Toisaalta hevosten kuulo ylittää ihmisten kuulemat korkeimmat taajuudet. Ihmisen korkein kuulema taajuus on 20 000 hertsiä ja hevosen 33 000 hertsiä. Korkeiden taajuuksien kuuleminen heikkenee ihmisillä iän myötä. Tee itsellesi äänenkorkeuden kuulotesti Youtubessa. Ovatko ultraääneen perustuvat tuholaiskarkoittimet haitallisia hevosille? Tätä ei tiedetä. Tuholaiskarkottimissa käytetään yleensä yli 32 kilohertsin taajuuksia, mutta toisinaan vain 18 kHz - molemmat ovat hevosen kuulemalla taajuusalueella. Korkeataajuinen kuulo tarjoaa tutkimuksen mukaan hevoselle tärkeää tietoa saalistajien vaivihkaisesta lähestymisestä ja muista hiljaa hiipivistä uhista. Tämä ominaisuus hevosen kuulossa voi selittää sen ei-toivottua käyttäytymistä, jota pidetään usein ongelmakäyttäytymisenä. Einola-Koponen korostaa, että hevonen ei tarkoituksella reagoi voimakkaasti ja sitä ei pitäisi siitä rangaista:”Hevoset oppivat käyttäytymään ennalta-arvaamattomasti ja ikävästi, jos niitä kohdellaan ymmärtämättä niiden perusaisteja. Hevonen ei ole koskaan ilkeä tai pahansuopa. Se toimii vaistojensa varassa”, Einola-Koponen aloittaa ja jatkaa:”Hevosten stressifaktorit täytyy ottaa huomioon. Me rangaistaan hevosia siitä, että ne aistivat.”Hevonen havainnoi maailmaa eri lailla kuin ihminen:”Hevosen korvan rakenne on tunnelimainen ja siinä on kymmenen lihasta, jotta se pystyy eri kulmista kuulemaan tulevan saalistajan lähestymisen. Hevonen havainnoi maailmaa niin, että me ei voida sitä edes ymmärtää”, Einola-Koponen kertoo..Eva Einola-KoponenPieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäriHevosklinikka Anivetin (1982 -) ja Koira-kissaklinikan yrittäjä (1985 -) yhdessä tyttären Johanna Koposen kanssaKlinikat sijaitsevat Metsämäessä Turussa, Anivet vuodesta 1996 ja Koirakissaklinikka vuodesta 2014.Eläinlääkärin vapaa-ajan erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat hevosten silmäsairaudetEinola-Koponen sai ensimmäisenä eläinlääkärinä Valtakunnallisen Suomen Yrittäjänaisten yrityspalkinnon syksyllä 2023.Kovat äänet ja musiikki hevostapahtumissaMusiikin vaikutusta hevosiin ei ole tutkittu vielä laajasti. Se kuitenkin on tutkittu, että klassinen musiikki laskee stressireaktioiden voimakkuutta hevosilla. Myös akustisella kitaramusiikilla on huomattu olevan positiivisia vaikutuksia hevosen käytökseen. Myös Einola-Koponen korostaa musiikkivalinnan tärkeyttä. Musiikilla ja kuulutuksilla varmistetaan yleisön viihtyvyys, mutta eläinlääkäri toivoo, että hevosten hyvinvointia korostettaisiin tässä asiassa:”On tutkittu, että klassinen kitaramusiikki rauhoittaa hevosia, kun taas huutava rokki tai meteli aiheuttaa stressiä. Mutta totta kai meidän pitää tarjota myös viihtyvyyttä harrastajille, jotta toimintaa voi jatkaa”, Einola-Koponen kertoo.Kilpailutilanteissa, kuten ratsastus- ja ravitapahtumissa kovaääninen musiikki ja kuulutukset voivat eläinlääkärin mukaan lisätä hevosen stressiä merkittävästi. Hevosen luonnolliset tarpeet ja asenneongelmaEinola-Koponen korostaa hevosen luonnollisen käyttäytymisen tuntemusta ja sen tärkeyttä. Hän on huolissaan, ettei tutkimustuloksiin suostuta reagoimaan. Hänen mukaansa Suomessa hevosten luonnollisten tarpeiden ymmärtämistä ei vielä ole otettu huomioon samalla lailla kuin maailmalla.”Luen paljon erimaalaisia hevosalan lehtiä. Maailmalla ja etenkin muissa pohjoismaissa ollaan paljon avoimempia kertomaan, mitä hevosurheilun pitää tehdä, että sen asema säilyisi. Suomen hevosmaailmassa ollaan kuplassa. On totuttu, että kaikki on tehty aina näin.”Einola-Koponen kyseenalaistaa kuplautumisen ja kykenemättömyyden muutokseen.”Eikö hevosten aisteja tunneta vai eikö vain laiteta tikkua riskiin? Onko meillä oikeasti johtavissa järjestöissä henkilöitä, jotka ovat pienessäkään mielessä miettineet hevosten hyvinvointia myös tässä asiassa? Kenen sitten pitää sitä informaatiota jakaa? Koska tietoa on.” Eläinlääkäri kutsuu ilmiötä asenneongelmaksi:”Vaarallisin asia on se, että meidän hevosharrastuksemme sisällä on niin paljon sitä, että kyllä minä tiedän.” Tarvitaan muutosEinola-Koponen toivoo, että muutokseen oltaisiin valmiita.”Onko yhdelläkään kilpailujärjestäjällä tai raviradalla rohkeutta ottaa koppia tästä? Ollaan aika tapoihin juurtuneita ja konservatiivisia. Tämä vaatii varmaan sukupolvenvaihdosta, että mikään muuttuu.”Einola-Koponen korostaa toivovansa, että hevosurheilulajit säilyvät.”Minäkin haluan hyvää hevosurheilun jatkolle. Haluan, että hevosharrastus, lajiin katsomatta, kestää. Koitan olla kriittinen touhustamme, koska mielestäni järjestöt osittain estävät muutosta”, Einola-Koponen kertoo ja päättää pohdinnan näin:"FEI:n sekä kansallisten ratsastus- ja ravijärjestöjen johtaville eläinlääkäreille ja tuomareille pitää laittaa viesti: puuttukaa tähän. Asia pitäisi saada laajalti keskusteluun.” Lue tutkimus täältä: Sensory Abilities of Horses and Their Importance for Equitation Sciences.La Semaine Veterinaire: 80 eläinlääkäriä ja hevosen hyvinvointikoordinaattori huolehtimassa hevosista Pariisin olympialaisissa

Eläinlääkäri Eva Einola-Koponen kantaa huolta kovan äänen stressaavasta vaikutuksesta hevosiin ratsastus- ja ravikilpailuissa

Aiheeseen liittyvää