Eurooppalaiset eläinlääkärit ottavat kantaa hyvinvointiin: "Me kaikki hevosihmiset soudamme samaa venettä"

Eurooppalaisen hevoseläinlääkärijärjestö FEEVA:n puheenjohtajana tämän vuoden lopussa lopettanut Heidi Kellokoski-Kiiskinen on tänä vuonna julkaistujen papereiden takana ja aivan erityisesti hevosten uuden hammaslausunnon takana. Usean eri eläinlääkärijärjestön yhteinen lausunto eläinten hyvinvoinnista erityisesti niiden käyttäytymisen näkökulmasta kattaa järjestöt FVE (Euroopan eläinlääkärit), FECAVA (Euroopan seuraeläinlääkärit, FEEVA (Euroopan hevoseläinlääkärit) ja WSAVA (Maailman pieneläinlääkärit). Lausunnossa suositellaan asianmukaisia kasvatus- ja alkuopetusolosuhteita, jonka aikana eläimet sosiaalistetaan ihmisiin ja opetetaan tarvittaviin tilanteisiin ja operatin koulutusmenetelmän mukaista koulutusta. Tarkoituksena on saada eläimistä myös ihmisille turvallisia. Erityisesti positiivista rankaisemista, kuten lyömistä, kehotetaan välttämään, koska se on tehotonta ja tarpeettoman julmaa. . .Muutaman minuutin koulutusJulkaisussa on linkit brittihevoseläinlääkäreiden (BEVA) lyhyisiin opetusvidoihin, joissa Gemma Pearson näyttää, kuinka hän muutamassa minuutissa ruokapalkkioilla ja naksuttimella saa piikkikammoisen hevosen hyväksymään kanyylin ja pistoksen kaulaansa. Kouluttaminen ei ole vaikeaa. Voi sanoa, että kuka tahansa pystyy siihen. Hevosta palkitaan jokaikisestä pikku askeleesta kohti toivottua lopputulosta, aina ensin naksauttamalla ja sen jälkeen ruokapalkkiolla. Naksautus on tarpeen, jotta eläin yhdistää palkkion oikeaan asiaan. Naksautus voi olla myös jokin muu merkki, vaikka kouluttajan sanoma sana tai sormien napsautus. Kun palkkio tulee siitä, että hevonen seisoo paikallaan ja antaa koskea kaulaansa, naksautuksen oikea hetki on ennen kuin se liikahtaa. Näin toimien paikallaan olemisen aika ja pistoskohtaan koskemisen kesto pitenee, kunnes sietäminen on sitä luokkaa, että Pearson voi huoletta tuikata kaulaan kanyylin ja hetken päästä ruiskuttaa haluamansa aineen, vaikkapa rokotteen, hevoseen sen kautta. Pearson sanoo, että 99 prosenttia hevosta oppii suurin piirtein yhtä helposti.Periaate on tismalleen sama kuin kanakoulutuksessa. Katso video kanakoulutuksesta alta:.Kana vääntää oppimisteorian rautalangasta . Hyvinvointisuositukset (erityisesti seuraeläimille)Eläinlääkärijärjestöjen uusin lausunto eläinten hyvinvoinnista on kesäkuussa julkaistu 14 suosituksen lista. Lausunto kattaa yhdeksän A4-sivua. Alla lyhennetty ja suomennettu versio pääkohdista.- Suositus on, että eläimet ostetaan vastuullisilta kasvattajilta, tämä koskee erityisesti kissoja, koiria ja hevosia.- Nuoret eläimet on totutettava erilaisiin olosuhteisiin ja sosiaalistettava ammattitaidolla.- Eläinlääkärikoulutuksessa tulee opetella käsittelytapoja, jotka eivät stressaa eläintä.- Eläimen koulutuksen on tapahduttava tieteellisesti toimivilla ja kyseiselle eläinlajille soveltuvilla menetelmillä.- Mitkään välineet eivät saa aiheuttaa kipua.- Sähköiskuja tuottavat välineet on kiellettävä kokonaan.- Sääntelyä eläinten kouluttamisesta erilaisiin tapahtumiin ja kilpailuihin tarvitaan.- Eläimille on taattava hyvä elämä.- Eläinten liikkumisen rajoittaminen tulee kieltää.- Epätoivottua käyttäytymistä ei tule rajoittaa esimerkiksi poistamalla kissalta kynnet ja pitämällä hevosella imppauspantaa, vaan on korjattava taustalla oleva syy.- Eläinlääkärin on pystyttävä tunnistamaan eläimen normaali ja epänormaali käytös.- Kaikkien eläimistä huolta pitävien on tunnettava eläimen tarpeet, mieluiten pakollisena koulutuksena ennen eläimen hankintaa.- Eläimet, jotka osoittavat stressi-/konfliktikäyttäytymistä on poistettava valmennus- ja kilpailutoiminnasta, kunnes taustalla oleva syy on korjattu. Myös vaikeammin havaittavat oireet, kuten hevosilla mahahaava, on opittava tunnistamaan.Eläinkouluttajista on oma kappaleensa. Yksittäisillä eläinkouluttajilla voi olla merkittävä rooli mediassa ja paljon seuraajia. Järjestöt näkevät, että eläinten käytösongelmat voivat mennä huonompaan suuntaan, jos niitä käsittelee ammattitaidoton tai kokematon eläinkouluttaja, sillä he eivät välttämättä tunnista taustalla olevaa fyysistä tai psyykkistä ongelmaa. Ala kaipaa sääntelyä. Toisaalta eläinkouluttajien ja eläinlääkäreiden yhteistyötä pidetään toivottavana. .KilpahevosetLausunto on melko velvoittava kilpahevosia ajatellen. Suosituksessa nro 13 todetaan vapaasti käännettynä näin: Eläimiä, jotka osoittavat merkkejä stressistä tai konfliktikäyttäytymisestä ei tulisi käyttää valmennus- tai kilpailutoiminnassa, ennen kuin taustalla oleva syy on korjattu. Myös vaikeammin havaittavat hienovaraiset oireet, kuten osalla hevosista, joilla on mahahaava, olisi opittava tunnistamaan.Teksti englanniksi: Animals of any species showing behavioural indicators of stress and pain or repeatedly displaying any kind of recognised conflict behaviours should not be used for further training, showing or competing until the cause is resolved. The veterinary profession should advocate that the presence of such behaviours should not be accepted as “normal” within an animalusing industry and may be indicators of clinical pathology. Equally, care should be taken to acknowledge and raise awareness that animals can also suffer from stress and pain with subtle recognisable indicators, such as in a proportion of horses with gastric ulcers. Lähde: Malmkvist J, Poulsen JM, Luthersson N, Palme R, Christenssen JW, Sondergaard E. Behaviour and stress responses in horses with gastric ulceratiob. Applied Animal Behavioral Science 20112. Konfliktikäyttäytyminen on sana, joka on ollut viime aikoina runsaasti esillä. vielä kuitenkin puuttuu kaikkien osapuolten hyväksymä konsensus siitä, mitä se on, miten se näkyy ja miten siihen tilanteessa reagoidaan. Heidi Kellokoski-Kiiskinen myöntää, että järjestöjen kannanotto on kova. Hän jättää asian käytännön ratkaisemisen kuitenkin muille. "Minusta on kuitenkin tärkeää, että näitä asioista keskustellaan ’oikeilla nimillä’ ja nostetaan myös vaikeita kohtia esiin. Tämä kaikki nivoituu vahvasti esillä olevaan keskusteluun hevosalan sosiaalisesta lisenssistä. Ja sitten pitää pitää myös kirkkaana mielessä FEEVA:n fokus: eläinlääkärit ja hyvinvoiva, terve hevonen. Emme siis ole kilpailuorganisaatio tai vastaava", hän toteaa."Ja sitten tietenkin samaan hengenvetoon totean, että me kaikki hevosihmiset soudamme samaa venettä."Mitä mieltä Kellokoski-Kiiskinen on tilanteesta, jossa hevosia toisaalta kuljetetaan ja lääkitään, mutta liikutetaan, ja toisaalta pidetään mitääntekemättöminä pullukoina riittämättömällä liikunnalla - ja kummassakin on terveysriskinsä? FEI:ssä sallitaan mahanhoitolääkkeet, nesteytys kisapaikalla ja antibiootit ainakin osittain juuri kilpailutoimintaan ja kuljetuksiin liittyen."Nyt iskit kovan kysymyksen, johon minulla, eikä kellään ole vastausta. Minäkin olen nuorena ollut kilpaileva esteratsastaja ja nyt kasvatan tulevaisuuden ravitähtiä, joten sydän ehdottomasti sykkii myös kilpahevoselle- ja urheilulle. Nämä ovat isoja eettisiä kysymyksiä, joten on tärkeää, että tätä keskustelua käydään. Yhteiskunta ja ajat muuttuvat ja niin myös hevosenpito. Kuitenkin muistetaan, että hevosen ja ihmisen yhteiseloa on kestänyt jo kauan, kuten myös koiran ja ihmisen, ja haluaisin ajatella, että yhteiselo jatkuu myös tulevaisuudessa. Jälleen kerran mainitsen kuuman topikin eli social licence to operaten (sosiaalinen lisenssi)."Vaikka lopettaakin kattojärjestö FEEVA:ssa, Kellokoski-Kiiskinen jatkaa eläinlääkäreiden järjestötoiminnassa. Hän on maailman eläinlääkärikomitean sääntövaliokunnassa ja FVE:ssä eli eläinlääkäreiden eurooppalaisessa katto-organisaatiossa."Kyllä tässä vielä Brysselissä joutuu käymään.". HampaatKellokoski-Kiiskinen on erityisen tyytyväinen saatuaan FEEVA:n hammaslausunnon maaliin. Lausunnon ytimessä on, että hevosten hampaita ei pidä kenen tahansa käsitellä."Vaikka se on tietyllä lailla pieni se hammasasia, vuosi sitä on kuitenkin hierottu ja palloteltu", hän kertoo.Kellokoski-Kiiskinen kertoo, että on itsekin aikoinaan aloittanut raspaamisen suukiilalla ja linkkuraspilla."Silloin huispattiin menemään, enkä edes tohtinut laittaa kättä hevosen suuhun. Mutta se oli silloin se. Nykyään tiedetään enemmän." Ruotsissa tiukempi linjaus on Kellokoski-Kiiskisen käsityksen mukaan jo päätetty.Suomessakin hammashoidosta haluttaisiin eläinlääkäreiden yksinoikeus, mutta Kellokoski-Kiiskinen näkee kuitenkin toimivampana vaihtoehtona sen, että perushammashuolloin voisi tehdä joku muukin asianmukaisesti koulutettu henkilö kuin eläinlääkäri. "Pitää saada joka maahan vaan se asianmukainen koulutus. Hammas on kuitenkin elävää kudosta", hän pohtii. Mitä ei-eläinlääkäri-hammashoitajat sitten voisivat tehdä?"Se on lainsäätäjien asia päättää. Lakihan jo määrää että suonensisäistä lääkitystä ei saa antaa kuin eläinlääkäri, joten kaikki toimenpiteet, joissa tällainen on tarpeen kuuluvat automaattisesti eläinlääkärille. Mutta entä vaikkapa tilanne, jossa olisi eläinlääkäri rauhoittamassa sen hevosen, niin voisiko sitten joku muu vaikka raspata?"Kellokoski-Kiiskinen muistuttaa, että hevosta ei lain mukaan saa kukaan muu nesteyttääkään, kuin eläinlääkäri."Pointti on se, että se ihminen, joka siellä suussa touhuaa, tietää mitä tekee. Aivan kuten kengittäjienkin kohdalla. Heidänkin kohdallaan minun henkilökohtainen mielipiteeni on, että koulutus oli hyvä vaatia heiltäkin, ja siihen se varmasti ajan mittaan joka tapauksessa menee."FEEVA ei tee lakia, mutta vaikuttaa lakiin lobbaamalla. "Vastaavia lausuntoja FEEVA:lla on muitakin. Esimerkiksi selän röntgenkuvaamisesta on lausunto, joka on ollut paljon käytössä kansainvälisesti", hän kertoo. .Jos hevonen jättää hammasvaivojen takia syömättä kokonaan, tilanne voi olla jo paha.Hyvinvoinnin mittarointihanke päättyy – tallinpitäjä haaveilee yrityksensä seinään kiinnitettävästä "hymynaama-merkistä".Hevosala nousi takajaloilleen - asetusluonnos vaikuttaa kiireessä tehdyltä ja monin tavoin puutteelliselta: "Hevosala elää tällä hetkellä ennen näkemättömän kriittisiä aikoja"

Eurooppalaiset eläinlääkärit ottavat kantaa hyvinvointiin: "Me kaikki hevosihmiset soudamme samaa venettä"

Aiheeseen liittyvää