Hevoset viettävät useita tunteja päivässä tahroissa, ja jos ulosteita ei säännöllisesti poisteta, niitä kertyy potentiaaliseksi päästöjen lähteeksi.Hajoava orgaaninen aines voi olla välittäjäaine maaperän mikrobeille, jotka tuottavat hiiltä (C) sisältäviä kasvihuonekaasuja, kuten metaania ja hiilidioksidia. Lannan kompostoituminen tuottaa myös typpikaasuja (N-) maan typen kiertoprosessissa. Itä-Suomen yliopiston, Luken ja ELY-keskuksen tutkimuksessa tarkasteltiin ympärivuoden käytössä olleen, pellolle perustetun salaojittamattoman hevostarhan kasvihuone- ja typpikaasujen päästöjä. Tarhassa pidettiin 4 hevosta 8–10 tuntia vuorokaudessa, ja sonnat poistettiin tarhasta lumien sulettua, mutta ei tutkimusjakson aikana kesä–lokakuussa.Kaasuja mitattiin tarhassa keruukammioissa kohdista, joissa hevoset viettivät eniten aikaa. Laboratoriossa tehtäviin mittauksiin kerättiin maanäytteet. Metaanin osalta näytteenottopisteet olivat jopa pieniä nieluja, eikä nettopäästöjä syntynyt. Hiilen sitoutuminen väheni kuitenkin maan kosteuden lisääntyessä ja lämpötilan noustessa.Laboratorionäytteissä metaanipäästöjä syntyi eniten toukokuun näytteessä, joka oli märkää. Maan kuivuessa kesällä otetuissa näytteissä päästöt vähenivät myös hiilidioksidin osalta. N-kaasupäästöt suurenivat tarhojen pinnan nitraatti- ja nitriittipitoisuuksien kasvaessa, ja lisääntyivät kesän aikana maan kuivuessa. Erityisesti dityppioksidikaasun muodostuminen lisääntyi, kun sontamäärä tarhassa kasvoi. Tulosten mukaan hevosten tarhojen maaperä voi olla merkittävä kaasupäästöjen lähde, erityisesti keväällä ja aikaisin kesällä maan ollessa märkä, ja ns. ”hot spot”-alueilla, joilla hevoset viettävät eniten aikaa. Päästöt voivat olla jopa suurempia kuin tutkijoiden aiemmin lantalasta mittaamat päästöt. Typpidioksidipäästöt voivat puolestaan olla suuremmat kuin lehmien laitumella aiheuttamat päästöt, mutta metaanipäästöt ovat pienemmät. Maan hidas kuivuminen ja pohjan tiivistyminen lisäävät päästöjä, kun maan hapen saanti vähenee. Sonnan säännöllinen poistaminen ja sen pohjaan sekoittumisen estäminen sekä maan kuivana pitäminen vähentävät parhaiten tarhojen aiheuttamia haitallisia vesistö- ja ilmastokuormia..Suomalaistutkimus julkaistiin syyskuussa Agricultural and Food Science -tiedelehdessä..Markku Saastamoinen.johtava tutkija,Luonnonvarakeskus.Älä kuljeta turhaan, älä yliruoki - keinoja hevostallien päästöjen vähentämiseen.Hyvinvointilaki velvoittaa heti vuoden alusta – hevostenpitoon tulee uusia vaatimuksia .Tyyris taistelu mutaa vastaan - vuohisiaan myöten mudassa seisovia hevosia näkee enää hyvin harvoin
Hevoset viettävät useita tunteja päivässä tahroissa, ja jos ulosteita ei säännöllisesti poisteta, niitä kertyy potentiaaliseksi päästöjen lähteeksi.Hajoava orgaaninen aines voi olla välittäjäaine maaperän mikrobeille, jotka tuottavat hiiltä (C) sisältäviä kasvihuonekaasuja, kuten metaania ja hiilidioksidia. Lannan kompostoituminen tuottaa myös typpikaasuja (N-) maan typen kiertoprosessissa. Itä-Suomen yliopiston, Luken ja ELY-keskuksen tutkimuksessa tarkasteltiin ympärivuoden käytössä olleen, pellolle perustetun salaojittamattoman hevostarhan kasvihuone- ja typpikaasujen päästöjä. Tarhassa pidettiin 4 hevosta 8–10 tuntia vuorokaudessa, ja sonnat poistettiin tarhasta lumien sulettua, mutta ei tutkimusjakson aikana kesä–lokakuussa.Kaasuja mitattiin tarhassa keruukammioissa kohdista, joissa hevoset viettivät eniten aikaa. Laboratoriossa tehtäviin mittauksiin kerättiin maanäytteet. Metaanin osalta näytteenottopisteet olivat jopa pieniä nieluja, eikä nettopäästöjä syntynyt. Hiilen sitoutuminen väheni kuitenkin maan kosteuden lisääntyessä ja lämpötilan noustessa.Laboratorionäytteissä metaanipäästöjä syntyi eniten toukokuun näytteessä, joka oli märkää. Maan kuivuessa kesällä otetuissa näytteissä päästöt vähenivät myös hiilidioksidin osalta. N-kaasupäästöt suurenivat tarhojen pinnan nitraatti- ja nitriittipitoisuuksien kasvaessa, ja lisääntyivät kesän aikana maan kuivuessa. Erityisesti dityppioksidikaasun muodostuminen lisääntyi, kun sontamäärä tarhassa kasvoi. Tulosten mukaan hevosten tarhojen maaperä voi olla merkittävä kaasupäästöjen lähde, erityisesti keväällä ja aikaisin kesällä maan ollessa märkä, ja ns. ”hot spot”-alueilla, joilla hevoset viettävät eniten aikaa. Päästöt voivat olla jopa suurempia kuin tutkijoiden aiemmin lantalasta mittaamat päästöt. Typpidioksidipäästöt voivat puolestaan olla suuremmat kuin lehmien laitumella aiheuttamat päästöt, mutta metaanipäästöt ovat pienemmät. Maan hidas kuivuminen ja pohjan tiivistyminen lisäävät päästöjä, kun maan hapen saanti vähenee. Sonnan säännöllinen poistaminen ja sen pohjaan sekoittumisen estäminen sekä maan kuivana pitäminen vähentävät parhaiten tarhojen aiheuttamia haitallisia vesistö- ja ilmastokuormia..Suomalaistutkimus julkaistiin syyskuussa Agricultural and Food Science -tiedelehdessä..Markku Saastamoinen.johtava tutkija,Luonnonvarakeskus.Älä kuljeta turhaan, älä yliruoki - keinoja hevostallien päästöjen vähentämiseen.Hyvinvointilaki velvoittaa heti vuoden alusta – hevostenpitoon tulee uusia vaatimuksia .Tyyris taistelu mutaa vastaan - vuohisiaan myöten mudassa seisovia hevosia näkee enää hyvin harvoin