Eläinlääkintävahinkojen arviolautakunta, lyhyesti Elva, on apuna eläinlääkäreille, heidän työnantajilleen ja eläinten omistajille tai haltijoille silloin, kun on aiheutunut vahinkoa, jonka epäillään johtuneen eläinlääkärin tekemästä hoitovirheestä. Elvan voi rinnastaa ihmispuolella toimivaan potilasvahinkolautakuntaan. Elvan juristi Minttu Sasi kertoo, että kiistatapauksissa yhteneväistä on se, että omistaja on sitä mieltä, että eläinlääkäri on tehnyt hoitovirheen, minkä eläinlääkäri kiistää. Usein riitaisimmissa tapauksissa on ollut kommunikaatiovaikeuksia jo hoidon aikana. Hän kuitenkin täsmentää, että valtaosa tapauksista ei ole erityisen riitaisia, vaan yleensä molemmat osapuolet ovat sitä mieltä, että lautakunnan lausunto on selvyyden vuoksi hyvä saada.Tyypillisiä tapauksia ovat mm. kysymykset siitä, onko erilaisten leikkausten, jälkeinen hidas tai puutteellinen toipuminen tai potilaan kuolema seurausta komplikaatiosta vai hoitovirheestä sekä kysymykset alkuperäisen diagnoosin virheellisyydestä ja siitä, onko oikean hoidon aloittaminen viivästynyt. Monissa tapauksissa eläintä on hoidettu paljon ja hoidon kustannukset ovat olleet suuret.Lähtökohtaisesti lautakunta käsittelee kaikki vireille tulevat lausuntopyynnöt. Toisinaan käy niin, että lausunnon pyytäjä peruuttaa lausuntopyyntönsä, koska on päässyt eläinlääkärin kanssa sopimukseen korvauksista tai koska ei ole huomannut lausunnon olevan maksullinen. Käsittely voi jäädä sillensä myös, jos asia ei kuulu lautakunnan toimivaltaan esimerkiksi sen takia, että asiassa ei ole syntynyt eläimelle vahinkoa tai koska pyydetään arvioimaan jotakin muuta kuin eläimen hoitoa.Eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan lausunnot ovat juridiselta luonteeltaan suosituksia eivätkä siten sitovia. Jotkin alan toimijat ovat kuitenkin ilmoittaneet sitoutuvansa noudattamaan lautakunnan suosituksia.Eläinlääkintävahinkojen arviolautakunta ei käsittele tapauksia, joihin on annettu tuomioistuimen ratkaisu. Asioissa, jotka ovat vireillä tuomioistuimessa, voi lausuntoa pyytää vain tuomioistuin. Tapauksia ei ole erityisen paljon, vuonna 2023 Elvassa käsiteltiin kuusi hevostapausta. Lausuntopyyntöjen määrä on parin viime vuoden aikana pysynyt melko samana. Pidemmällä aikavälillä määrä on kasvanut.Hoitovirheen arvioidaan tapahtuneen noin joka neljännessä lautakunnan käsittelemässä tapauksessa. Monesti kyse näissä tapauksissa on siitä, että potilaan oireita ja mahdollisia tutkimustuloksia ei ole tulkittu oikein ja potilaalle on sen seurauksena aloitettu puutteellinen tai virheellinen hoito, mikä on viivästyttänyt oikean hoidon aloittamista tai pahentanut potilaan tilaa. Alla neljä tapausta, joista ensimmäinen on ollut tänä vuonna, kolme muuta viime vuonna. Ne on kaikki luovutettu Hevosurheilu Ratsastukselle anonymisoituina, ilman yksilöintitietoja. . 1. Profivetin tapausVuoden lopulla saatiin Elvan lausunto eläinlääkäri Sari Kalliomaan ruunaaman, mutta myöhemmin murtuneen reisiluun takia lopetetun nuoren oriin tapauksessa. Sekä eläinlääkäri Kalliomaa, että hevosen omistaja pyysivät lausuntoa Elvasta ja se voitiin antaa, sillä käräjäoikeus oli antanut tuomion siitä, onko Kalliomaan kunniaa loukattu, eikä siitä, onko Kalliomaa tehnyt kyseisen eläimen hoidossa vahingonkorvausvelvollisuuden perustavan hoitovirheen. Minttu Sasin esittelemä lausunto on toimitettu Hevosurheilu Ratsastukselle ilman yksilöintitietoja, on 7-sivuinen ja valmistui 4.10.2024. Tapaus oli ajankäytöllisesti poikkeuksellinen laajan aineiston ja selvitystyön takia. Valmisteluun meni kymmeniä tunteja. Lausunto maksaa sen pyytäjälle 250-450 euroa, mikä ei korvaa todellisia kustannuksia, jotka jäävät pääosin Ruokaviraston, eli veronmaksajien kannettaviksi. Toisaalta Sasi huomauttaa, että tuomioistuinkäsittely on vielä kalliimpaa, joten on hyvä, jos lautakuntakäsittelyllä vältetään se. Lausunnon laadintaan osallistuivat juristi, OTL Juhani Kaivola, ja eläinlääkärit Sanna Viitanen, Outi Vapaavuori, Leena Suojala, Kalevi Heinonen, Heli Haukioja ja Ninja Karikoski. Tapauksen tutkimisessa on käyty läpi suuri määrä asiakirjoja poliisin tutkintapyynnöstä Ruokaviraston selvityspyyntöön, hevosen anestesiakaavakkeeseen, kotiutusohjeisiin, eri eläinlääkäreiden lausuntoihin, röntgenkuviin, puheluerittelyihin sekä kuvakaappauksiin sosiaalisesta mediasta. Lisäksi on ollut käytössä eläinlääkäri Nina Lehmosen asiantuntijalausunto ja patologi Sanna Huovisen viesti. Hevosurheilu Ratsastus seurasi tapausta alkukesällä 2024 asian ollessa Pirkanmaan käräjäoikeudessa kunnianloukkausepäilyn takia..Eläinlääkäriin kohdistuneet somekirjoitukset katsottiin kunnianloukkaukseksi - "Varmasti tämä auttaa kaikkia nettikiusattuja". Tapauksen arvioinnissa todetaan, että 19.12.2023 Profivetissä ruunattu hevonen oli todettu ennen leikkausta terveeksi, mutta asiakirjoista ei käy ilmi, tutkittiinko hevosta liikkeessä. Hevonen lopetettiin hallitsemattoman kivun takia 22.12.2023 Yliopistollisessa eläinsairaalassa. Patologisessa tutkimuksessa hevosella todettiin täydellinen reisiluun pään kasvulinjamurtuma. Asiakirjojen perusteella on mahdoton arvioida tarkkaan, missä vaiheessa hevosen reisiluu on murtunut. Murtuma on voinut olla ensin hiusmurtuma, josta se on edennyt täydelliseksi murtumaksi ja se on voinut myös komplisoitua entisestään hevosen kaatuessa lopetuksen yhteydessä. Lautakunta toteaa, että reisiluun murtuma on usein erittäin hankala diagnosoida elävällä hevosella. Myöskään tapauksen hevoselle diagnoosia ei saatu ennen patologista tutkimusta, vaikka sitä tutkittiin ja hoidettiin Yliopistollisessa eläinsairaalassa. Tapauksen hevosen kohdalla todetaan, että mahdollinen kaatuminen tai liukastuminen on voinut tapahtua kuljetettaessa, anestesiaan liittyvässä kaadossa tai heräämisessä, sairaalan karsinassa tai kotitallilla. Kasvavilla eläimillä kasvulinjat ovat auki ja luut murtuvat niistä kohdista helpommin. Kyseisen 1,5-vuotiaan, mutta 560-kiloisen hevosen poikkeuksellisen suuri koko on voinut olla yhteydessä tapahtuneeseen.Lautakunta toteaa, että ruunaaminen Profivetissä tehtiin hyvää eläinlääkintätapaa noudattaen. Silti hevosen yleisanestesia on verrattain riskialtis ja tutkimusten mukaan jopa noin joka sadas hevonen kuolee nukutuksen tai heräämiseen liittyviin komplikaatioihin. Luiden murtumat ovat yleisiä kuolemaan johtavia komplikaatioita. Reisiluun murtuma on lähes aina kuolemaan johtava hevosella. Lautakunnan loppupäätelmä on, että on mahdotonta sanoa, missä vaiheessa reisiluu on murtunut. Mutta vaikka se olisi tullut hevosen ollessa Profivetissäkin, eläinlääkäri Sari Kalliomaa ei ole tehnyt hoitovirhettä, vaan on hoitanut hevosen hyvän eläinlääkintätavan mukaisesti sekä toimenpidepäivänä, että sen jälkeen antaessaan jatkohoito-ohjeita ja kehottaessaan viemään hevosen suoraan Yliopistolliseen eläinsairaalaan. On epätodennäköistä, että hän olisi toiminnallaan huonontanut hevosen ennustetta ja edesauttanut lopetukseen johtaneita tekijöitä, lausunnossa todetaan. 2. Lämminverioriin nivustyräLämmiveriori ruunattiin kotitallilla pystykastraatiomenetelmällä sillä seurauksella, että toimenpiteen jälkeen omistaja huomasi leikkaushaavasta työntyvän ulos 40 senttiä kudosta. Eläinlääkäri palasi tallille ja leikkasi kudoksen pois ja tarkisti nivuskanavat rektaalisesti. Seuraavana päivänä nivuskanavasta tyräytyi ohutsuolta ja voimakkaiden kipuoireiden takia hevonen lopetettiin. Eläinlääkärin ei todettu tehneen hoitovirhettä, sillä nivuskanavien pieni kokokaan ei täysin poista riskiä suolen tyräytymisestä kastraatiohaavaan.3. Varsan kuolema 10-vuotias tiine tamma sai kivuliaisiin ähkyoireisiin Fluniksiinia ja Spasmiumia. Tamma varsoi seuraavana päivänä, mutta varsa hengitti heikosti, sitä ei saatu virkoamaan ja se menehtyi. Omistaja halusi tietää, johtuiko varsan kuolema käytetyistä lääkkeistä, erityisesti Spasmiumista.Eläinlääkärin ei todettu tehneen hoitovirhettä, sillä Spasmiumin vaikuttavan aineen metamisolinatirumin puoliintumisaika on noin 6 tuntia ja sen spasmolyyttinen vaikutus kestää vain 4-6 tuntia. Lääkkeellä ei siis ollut vaikutusta varsomiseen. 4. Ponin mahalaukun repeämäEläinlääkäri kutsuttiin hoitamaan ponia, joka oli päässyt karsinastaan vapaaksi syömään rehua. Eläinlääkäri antoi ponille kipulääkettä ja letkutti nestettä sen mahalaukkuun. Poni muuttui letkuttaessa levottomaksi, omistajan mukaan se "örisi ja potki". Poni kipeytyi voimakkaasti. 15 minuuttia eläinlääkärin lähdön jälkeen omistaja soitti hänelle ja kertoi ponin kipuilevan. Eläinlääkäri tarjoutui palaamaan tallille, mutta omistaja valitsi viedä ponin Yliopistolliseen eläinsairaalaan. Sinne saapuessaan poni oli erittäin huonossa kunnossa ja kärsi voimakkaasta nestehukasta. Vatsaontelon sisällä olevassa nesteessä oli suolensisältöä merkkinä mahalaukun tai suoliston jonkin muun osan repeämästä.Poni lopetettiin. Nesteen tarkka määrä ja letkuttamisen tarkoitus ilman selvää ummetuslöydöstä jäi hieman epäselväksi. Vaikka letkuttaminen sinällään ei ole erityisen riskialtin toimenpide, voi suuren nestemäärän letkuttaminen turpoavaa täysrehua täynnä olevaan mahalaukkuun altistaa mahalaukun repeämälle. Mahalaukku voi tällaisessa tilanteessa revetä spontaanisti kuitenkin myös ilmankin letkutusta. Korvausvastuuseen johtavaa syy-yhteyttä toimenpiteiden ja repeämän välillä ei voitu todeta. Koska avausta ei tehty, diagnoosi jäi selvittämättä. Päivitys 8.1. klo 14: Korjattu Juhani Kalvolan koulutus ja päivitetty käsittelymaksu vuoden 2025 tariffeihin.
Eläinlääkintävahinkojen arviolautakunta, lyhyesti Elva, on apuna eläinlääkäreille, heidän työnantajilleen ja eläinten omistajille tai haltijoille silloin, kun on aiheutunut vahinkoa, jonka epäillään johtuneen eläinlääkärin tekemästä hoitovirheestä. Elvan voi rinnastaa ihmispuolella toimivaan potilasvahinkolautakuntaan. Elvan juristi Minttu Sasi kertoo, että kiistatapauksissa yhteneväistä on se, että omistaja on sitä mieltä, että eläinlääkäri on tehnyt hoitovirheen, minkä eläinlääkäri kiistää. Usein riitaisimmissa tapauksissa on ollut kommunikaatiovaikeuksia jo hoidon aikana. Hän kuitenkin täsmentää, että valtaosa tapauksista ei ole erityisen riitaisia, vaan yleensä molemmat osapuolet ovat sitä mieltä, että lautakunnan lausunto on selvyyden vuoksi hyvä saada.Tyypillisiä tapauksia ovat mm. kysymykset siitä, onko erilaisten leikkausten, jälkeinen hidas tai puutteellinen toipuminen tai potilaan kuolema seurausta komplikaatiosta vai hoitovirheestä sekä kysymykset alkuperäisen diagnoosin virheellisyydestä ja siitä, onko oikean hoidon aloittaminen viivästynyt. Monissa tapauksissa eläintä on hoidettu paljon ja hoidon kustannukset ovat olleet suuret.Lähtökohtaisesti lautakunta käsittelee kaikki vireille tulevat lausuntopyynnöt. Toisinaan käy niin, että lausunnon pyytäjä peruuttaa lausuntopyyntönsä, koska on päässyt eläinlääkärin kanssa sopimukseen korvauksista tai koska ei ole huomannut lausunnon olevan maksullinen. Käsittely voi jäädä sillensä myös, jos asia ei kuulu lautakunnan toimivaltaan esimerkiksi sen takia, että asiassa ei ole syntynyt eläimelle vahinkoa tai koska pyydetään arvioimaan jotakin muuta kuin eläimen hoitoa.Eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan lausunnot ovat juridiselta luonteeltaan suosituksia eivätkä siten sitovia. Jotkin alan toimijat ovat kuitenkin ilmoittaneet sitoutuvansa noudattamaan lautakunnan suosituksia.Eläinlääkintävahinkojen arviolautakunta ei käsittele tapauksia, joihin on annettu tuomioistuimen ratkaisu. Asioissa, jotka ovat vireillä tuomioistuimessa, voi lausuntoa pyytää vain tuomioistuin. Tapauksia ei ole erityisen paljon, vuonna 2023 Elvassa käsiteltiin kuusi hevostapausta. Lausuntopyyntöjen määrä on parin viime vuoden aikana pysynyt melko samana. Pidemmällä aikavälillä määrä on kasvanut.Hoitovirheen arvioidaan tapahtuneen noin joka neljännessä lautakunnan käsittelemässä tapauksessa. Monesti kyse näissä tapauksissa on siitä, että potilaan oireita ja mahdollisia tutkimustuloksia ei ole tulkittu oikein ja potilaalle on sen seurauksena aloitettu puutteellinen tai virheellinen hoito, mikä on viivästyttänyt oikean hoidon aloittamista tai pahentanut potilaan tilaa. Alla neljä tapausta, joista ensimmäinen on ollut tänä vuonna, kolme muuta viime vuonna. Ne on kaikki luovutettu Hevosurheilu Ratsastukselle anonymisoituina, ilman yksilöintitietoja. . 1. Profivetin tapausVuoden lopulla saatiin Elvan lausunto eläinlääkäri Sari Kalliomaan ruunaaman, mutta myöhemmin murtuneen reisiluun takia lopetetun nuoren oriin tapauksessa. Sekä eläinlääkäri Kalliomaa, että hevosen omistaja pyysivät lausuntoa Elvasta ja se voitiin antaa, sillä käräjäoikeus oli antanut tuomion siitä, onko Kalliomaan kunniaa loukattu, eikä siitä, onko Kalliomaa tehnyt kyseisen eläimen hoidossa vahingonkorvausvelvollisuuden perustavan hoitovirheen. Minttu Sasin esittelemä lausunto on toimitettu Hevosurheilu Ratsastukselle ilman yksilöintitietoja, on 7-sivuinen ja valmistui 4.10.2024. Tapaus oli ajankäytöllisesti poikkeuksellinen laajan aineiston ja selvitystyön takia. Valmisteluun meni kymmeniä tunteja. Lausunto maksaa sen pyytäjälle 250-450 euroa, mikä ei korvaa todellisia kustannuksia, jotka jäävät pääosin Ruokaviraston, eli veronmaksajien kannettaviksi. Toisaalta Sasi huomauttaa, että tuomioistuinkäsittely on vielä kalliimpaa, joten on hyvä, jos lautakuntakäsittelyllä vältetään se. Lausunnon laadintaan osallistuivat juristi, OTL Juhani Kaivola, ja eläinlääkärit Sanna Viitanen, Outi Vapaavuori, Leena Suojala, Kalevi Heinonen, Heli Haukioja ja Ninja Karikoski. Tapauksen tutkimisessa on käyty läpi suuri määrä asiakirjoja poliisin tutkintapyynnöstä Ruokaviraston selvityspyyntöön, hevosen anestesiakaavakkeeseen, kotiutusohjeisiin, eri eläinlääkäreiden lausuntoihin, röntgenkuviin, puheluerittelyihin sekä kuvakaappauksiin sosiaalisesta mediasta. Lisäksi on ollut käytössä eläinlääkäri Nina Lehmosen asiantuntijalausunto ja patologi Sanna Huovisen viesti. Hevosurheilu Ratsastus seurasi tapausta alkukesällä 2024 asian ollessa Pirkanmaan käräjäoikeudessa kunnianloukkausepäilyn takia..Eläinlääkäriin kohdistuneet somekirjoitukset katsottiin kunnianloukkaukseksi - "Varmasti tämä auttaa kaikkia nettikiusattuja". Tapauksen arvioinnissa todetaan, että 19.12.2023 Profivetissä ruunattu hevonen oli todettu ennen leikkausta terveeksi, mutta asiakirjoista ei käy ilmi, tutkittiinko hevosta liikkeessä. Hevonen lopetettiin hallitsemattoman kivun takia 22.12.2023 Yliopistollisessa eläinsairaalassa. Patologisessa tutkimuksessa hevosella todettiin täydellinen reisiluun pään kasvulinjamurtuma. Asiakirjojen perusteella on mahdoton arvioida tarkkaan, missä vaiheessa hevosen reisiluu on murtunut. Murtuma on voinut olla ensin hiusmurtuma, josta se on edennyt täydelliseksi murtumaksi ja se on voinut myös komplisoitua entisestään hevosen kaatuessa lopetuksen yhteydessä. Lautakunta toteaa, että reisiluun murtuma on usein erittäin hankala diagnosoida elävällä hevosella. Myöskään tapauksen hevoselle diagnoosia ei saatu ennen patologista tutkimusta, vaikka sitä tutkittiin ja hoidettiin Yliopistollisessa eläinsairaalassa. Tapauksen hevosen kohdalla todetaan, että mahdollinen kaatuminen tai liukastuminen on voinut tapahtua kuljetettaessa, anestesiaan liittyvässä kaadossa tai heräämisessä, sairaalan karsinassa tai kotitallilla. Kasvavilla eläimillä kasvulinjat ovat auki ja luut murtuvat niistä kohdista helpommin. Kyseisen 1,5-vuotiaan, mutta 560-kiloisen hevosen poikkeuksellisen suuri koko on voinut olla yhteydessä tapahtuneeseen.Lautakunta toteaa, että ruunaaminen Profivetissä tehtiin hyvää eläinlääkintätapaa noudattaen. Silti hevosen yleisanestesia on verrattain riskialtis ja tutkimusten mukaan jopa noin joka sadas hevonen kuolee nukutuksen tai heräämiseen liittyviin komplikaatioihin. Luiden murtumat ovat yleisiä kuolemaan johtavia komplikaatioita. Reisiluun murtuma on lähes aina kuolemaan johtava hevosella. Lautakunnan loppupäätelmä on, että on mahdotonta sanoa, missä vaiheessa reisiluu on murtunut. Mutta vaikka se olisi tullut hevosen ollessa Profivetissäkin, eläinlääkäri Sari Kalliomaa ei ole tehnyt hoitovirhettä, vaan on hoitanut hevosen hyvän eläinlääkintätavan mukaisesti sekä toimenpidepäivänä, että sen jälkeen antaessaan jatkohoito-ohjeita ja kehottaessaan viemään hevosen suoraan Yliopistolliseen eläinsairaalaan. On epätodennäköistä, että hän olisi toiminnallaan huonontanut hevosen ennustetta ja edesauttanut lopetukseen johtaneita tekijöitä, lausunnossa todetaan. 2. Lämminverioriin nivustyräLämmiveriori ruunattiin kotitallilla pystykastraatiomenetelmällä sillä seurauksella, että toimenpiteen jälkeen omistaja huomasi leikkaushaavasta työntyvän ulos 40 senttiä kudosta. Eläinlääkäri palasi tallille ja leikkasi kudoksen pois ja tarkisti nivuskanavat rektaalisesti. Seuraavana päivänä nivuskanavasta tyräytyi ohutsuolta ja voimakkaiden kipuoireiden takia hevonen lopetettiin. Eläinlääkärin ei todettu tehneen hoitovirhettä, sillä nivuskanavien pieni kokokaan ei täysin poista riskiä suolen tyräytymisestä kastraatiohaavaan.3. Varsan kuolema 10-vuotias tiine tamma sai kivuliaisiin ähkyoireisiin Fluniksiinia ja Spasmiumia. Tamma varsoi seuraavana päivänä, mutta varsa hengitti heikosti, sitä ei saatu virkoamaan ja se menehtyi. Omistaja halusi tietää, johtuiko varsan kuolema käytetyistä lääkkeistä, erityisesti Spasmiumista.Eläinlääkärin ei todettu tehneen hoitovirhettä, sillä Spasmiumin vaikuttavan aineen metamisolinatirumin puoliintumisaika on noin 6 tuntia ja sen spasmolyyttinen vaikutus kestää vain 4-6 tuntia. Lääkkeellä ei siis ollut vaikutusta varsomiseen. 4. Ponin mahalaukun repeämäEläinlääkäri kutsuttiin hoitamaan ponia, joka oli päässyt karsinastaan vapaaksi syömään rehua. Eläinlääkäri antoi ponille kipulääkettä ja letkutti nestettä sen mahalaukkuun. Poni muuttui letkuttaessa levottomaksi, omistajan mukaan se "örisi ja potki". Poni kipeytyi voimakkaasti. 15 minuuttia eläinlääkärin lähdön jälkeen omistaja soitti hänelle ja kertoi ponin kipuilevan. Eläinlääkäri tarjoutui palaamaan tallille, mutta omistaja valitsi viedä ponin Yliopistolliseen eläinsairaalaan. Sinne saapuessaan poni oli erittäin huonossa kunnossa ja kärsi voimakkaasta nestehukasta. Vatsaontelon sisällä olevassa nesteessä oli suolensisältöä merkkinä mahalaukun tai suoliston jonkin muun osan repeämästä.Poni lopetettiin. Nesteen tarkka määrä ja letkuttamisen tarkoitus ilman selvää ummetuslöydöstä jäi hieman epäselväksi. Vaikka letkuttaminen sinällään ei ole erityisen riskialtin toimenpide, voi suuren nestemäärän letkuttaminen turpoavaa täysrehua täynnä olevaan mahalaukkuun altistaa mahalaukun repeämälle. Mahalaukku voi tällaisessa tilanteessa revetä spontaanisti kuitenkin myös ilmankin letkutusta. Korvausvastuuseen johtavaa syy-yhteyttä toimenpiteiden ja repeämän välillä ei voitu todeta. Koska avausta ei tehty, diagnoosi jäi selvittämättä. Päivitys 8.1. klo 14: Korjattu Juhani Kalvolan koulutus ja päivitetty käsittelymaksu vuoden 2025 tariffeihin.