Mahalaukku ei ole pelkkä rehun esikäsittely- ja varastointipaikka, vaan sen merkitys on paljon suurempi. Mahassa elävä mikrobisto (pieneliöstö) aloittaa hiilihydraattien pilkkomisen, mutta tätä kapasiteettia ei tunneta vielä hyvin, ei myöskään sen kykyä sietää ruuansulatuksen häiriötiloja. Mahan roolin tunteminen on tärkeää, kun halutaan parhaita urheilusuorituksia, mutta yhtä hyvin optimoitaessa harrastehevosten ruokintaa. Saksalaistutkijoita kiinnosti selvittää helposti liukenevien hiilihydraattien, tärkkelyksen (viljan) sekä fruktaanin ja sokereiden hajotusta ja niiden vaikutuksia mahaan. Fruktaania ruoho- eli nurmikasvit muodostavat tietyissä kasvuoloissa ja -vaiheissa, ja pitoisuus kasvaa kasvukauden lopussa. Fruktaani vaikuttaa kasvin stressin kestävyyteen, ja sitä on myös viljoissa. Tärkkelys pilkotaan glukoosiksi ruuansulatuskanavan alkuosissa, enimmäkseen ohutsuolessa entsyymien vaikutuksesta, mutta myös mahassa suolahapon vaikutuksesta. Glukoosi kulkeutuu tärkkelyksen mukana ohutsuoleen. Kaikki tärkkelys ei ehdi hajota ohutsuolessa, vaan osa kulkeutuu paksusuoleen, jossa mikrobit jatkavat hajotusta. Mitä enemmän paksusuolessa on tärkkelystä, sitä suuremmaksi tulee suolistotoiminnan häiriöiden riski. Fruktaani viipyy mahassa lyhyen aikaa eikä pilkkoudu, vaan muuttuu toiseen muotoon jatkaen matkaansa ohutsuoleen ja edelleen paksusuoleen. Siellä se pilkkoutuu mikrobikäymisen tuloksena, ja voi suurina määrinä aiheuttaa ongelmia. Lisäksi siitä syntyvä fruktoosi estää insuliinivastetta aiheuttaen aineenvaihduntahäiriöitä, jotka puolestaan voivat lisätä kaviokuumeen riskiä. Samoin voi käydä suurilla sokeripitoisuuksilla, mutta hajoaminen paksusuolessa on sitä tehokkaampaa, mitä paremmin mikrobit ovat sopeutuneet suuriin määriin sokereita. Sokereiden määrä voi olla suuri, ja syntyneet hajoamistuotteet poistuvat mahasta nesteiden mukana hyvin nopeasti.Mahan mikrobiston koostumus riippuu ruokinnasta, eli karkearehun tyypistä ja viljan määrästä. Kuidun hajotukselle viipymisaika mahassa on liian lyhyt, mutta tutkijat uskovat, että luonnollisesti sopeutunut mahan mikrobisto kyllä pystyy tähän. Kuitenkin juuri tärkkelysruokinta (vilja) heikentää mikrobistoa niin paljon, että kuidun hajotusta ei tapahdu. Luonnollisella ruokinnalla (sopeutumisella) tutkijat tarkoittavat yhtenä koeruokintana ollutta laidunruohoruokintaa. Mahalaukulla on siten merkitystä hiilihydraattien pilkkomisessa, kun ruokinta on mahdollisimman luonnollista. Lisäksi tärkkelys viipyy mahassa pitkään, jolloin suuret määrät aiheuttavat haittaa estäen mahan omia puolustusmekanismeja, jolloin mahalaukun limakalvo voi vaurioitua. Tutkijoiden mukaan sekä stressi että ruokinta ovat mahahaavaumien ja mahan sairauksien aiheuttajia..Artikkeli on julkaistu Journal of Equine Veterinary Science -tiedelehdessä heinäkuussa.Kirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija.Väkirehu nimensä mukaista.Odelma ei ole jokahevosen superruoka – "Jos odelmaa annetaan vapaasti, ovat hevoset pian ylilihavia kaikki" .Onko hevosille olemassa uusi laihdutuslääke?
Mahalaukku ei ole pelkkä rehun esikäsittely- ja varastointipaikka, vaan sen merkitys on paljon suurempi. Mahassa elävä mikrobisto (pieneliöstö) aloittaa hiilihydraattien pilkkomisen, mutta tätä kapasiteettia ei tunneta vielä hyvin, ei myöskään sen kykyä sietää ruuansulatuksen häiriötiloja. Mahan roolin tunteminen on tärkeää, kun halutaan parhaita urheilusuorituksia, mutta yhtä hyvin optimoitaessa harrastehevosten ruokintaa. Saksalaistutkijoita kiinnosti selvittää helposti liukenevien hiilihydraattien, tärkkelyksen (viljan) sekä fruktaanin ja sokereiden hajotusta ja niiden vaikutuksia mahaan. Fruktaania ruoho- eli nurmikasvit muodostavat tietyissä kasvuoloissa ja -vaiheissa, ja pitoisuus kasvaa kasvukauden lopussa. Fruktaani vaikuttaa kasvin stressin kestävyyteen, ja sitä on myös viljoissa. Tärkkelys pilkotaan glukoosiksi ruuansulatuskanavan alkuosissa, enimmäkseen ohutsuolessa entsyymien vaikutuksesta, mutta myös mahassa suolahapon vaikutuksesta. Glukoosi kulkeutuu tärkkelyksen mukana ohutsuoleen. Kaikki tärkkelys ei ehdi hajota ohutsuolessa, vaan osa kulkeutuu paksusuoleen, jossa mikrobit jatkavat hajotusta. Mitä enemmän paksusuolessa on tärkkelystä, sitä suuremmaksi tulee suolistotoiminnan häiriöiden riski. Fruktaani viipyy mahassa lyhyen aikaa eikä pilkkoudu, vaan muuttuu toiseen muotoon jatkaen matkaansa ohutsuoleen ja edelleen paksusuoleen. Siellä se pilkkoutuu mikrobikäymisen tuloksena, ja voi suurina määrinä aiheuttaa ongelmia. Lisäksi siitä syntyvä fruktoosi estää insuliinivastetta aiheuttaen aineenvaihduntahäiriöitä, jotka puolestaan voivat lisätä kaviokuumeen riskiä. Samoin voi käydä suurilla sokeripitoisuuksilla, mutta hajoaminen paksusuolessa on sitä tehokkaampaa, mitä paremmin mikrobit ovat sopeutuneet suuriin määriin sokereita. Sokereiden määrä voi olla suuri, ja syntyneet hajoamistuotteet poistuvat mahasta nesteiden mukana hyvin nopeasti.Mahan mikrobiston koostumus riippuu ruokinnasta, eli karkearehun tyypistä ja viljan määrästä. Kuidun hajotukselle viipymisaika mahassa on liian lyhyt, mutta tutkijat uskovat, että luonnollisesti sopeutunut mahan mikrobisto kyllä pystyy tähän. Kuitenkin juuri tärkkelysruokinta (vilja) heikentää mikrobistoa niin paljon, että kuidun hajotusta ei tapahdu. Luonnollisella ruokinnalla (sopeutumisella) tutkijat tarkoittavat yhtenä koeruokintana ollutta laidunruohoruokintaa. Mahalaukulla on siten merkitystä hiilihydraattien pilkkomisessa, kun ruokinta on mahdollisimman luonnollista. Lisäksi tärkkelys viipyy mahassa pitkään, jolloin suuret määrät aiheuttavat haittaa estäen mahan omia puolustusmekanismeja, jolloin mahalaukun limakalvo voi vaurioitua. Tutkijoiden mukaan sekä stressi että ruokinta ovat mahahaavaumien ja mahan sairauksien aiheuttajia..Artikkeli on julkaistu Journal of Equine Veterinary Science -tiedelehdessä heinäkuussa.Kirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija.Väkirehu nimensä mukaista.Odelma ei ole jokahevosen superruoka – "Jos odelmaa annetaan vapaasti, ovat hevoset pian ylilihavia kaikki" .Onko hevosille olemassa uusi laihdutuslääke?