Tutkimuksen mukaan maitotuotos oli usean kerran varsoneilla tammoilla suurempi kuin ensimmäistä kertaa varsoneilla riippumatta tamman iästä.
Tutkimuksen mukaan maitotuotos oli usean kerran varsoneilla tammoilla suurempi kuin ensimmäistä kertaa varsoneilla riippumatta tamman iästä.Kuva: Ada Pykäläniemi

Tamman ikä ja varsomiskerta vaikuttavat varsan kasvuun

Ranskalainen tutkimusryhmä tutki tamman iän, varsomiskerran ja tiineysajan imetyksen vaikutusta varsan syntymäkokoon ja kasvuun sekä maidon koostumukseen ennen vieroitusta.

Eri eläinlajeilla on todettu emän iän vaikuttavan jälkeläisen syntymäpainoon ja kokoon. Hevosella hyvin nuorten ja hyvin vanhojen emien varsojen syntymäpainot ovat usein pienemmät kuin ”keski-ikäisten” tammojen varsojen. Nämä pienet varsat eivät saavuta keski-ikäisten tammojen varsojen kokoa ja kasvua vieroitukseen mennessä.

Tässä tutkimuksessa oli mukana 43 puoliveritammaa, jotka jaettiin kolmeen ikäryhmään: ≤7-vuotiaat (nuoret), 8–9-vuotiaat (keski-ikäiset) ja 10–16-vuotiaat (vanhat). Osa tammoista oli imettäviä, ja ne siemennettiin 2. kiimaan varsomisesta. Niiden varsat vieroitettiin 6 kuukauden iässä.

Ei-imettävät tammat olivat olleet tyhjinä puolestatoista neljään ja puoleen vuoteen. Vielä sen mukaan, kuinka monta kertaa tammat olivat varsoneet, muodostettiin neljä ryhmää. Kaikki tammat siemennettiin samalla oriilla, ja niitä pidettiin koko ajan samassa ympäristössä ja samalla ruokinnalla.

Maitotuotos oli usean kerran varsoneilla tammoilla suurempi kuin ensimmäistä kertaa varsoneilla riippumatta tamman iästä, mutta aiemmat tutkimukset olivat antaneet päinvastaisiakin tuloksia. Varsomiskerta ei vaikuttanut ternimaidon peruskoostumukseen, mutta myöhemmän maidon rasvapitoisuus kasvoi iän mukana.

Vanhimpien tammojen maidon energiapitoisuus oli suurempi kuin nuorten, samoin ensi kertaa varsovilla verrattuna useaan kertaan varsoneisiin. Ensimmäistä kertaa varsoneet nuoret tammat mobilisoivat imetyksen aikana vanhempia enemmän rasvavarastojaan energianlähteeksi.

Tämä ei kuitenkaan kompensoinut pienempää maitomäärää eikä maidon energiapitoisuutta, ja niiden varsojen kasvu oli hitaampaa verrattuna useamman kerran varsoneiden tammojen varsoihin, eivätkä ne saavuttaneet jälkimmäisten tammojen varsojen kokoa vieroitukseen mennessä.

Jos tamma oli varsonut perättäisinä vuosina, oli sen maidontuotanto saattanut vähetä jälkimmäisinä vuosina, ja tutkijat arvelivat, että peräkkäiset tiineydet heikentävät maitorauhasten kapasiteettia loppuimetyksen (3 kuukautta – 6 kuukautta) aikana.

Maitorauhasen epiteeli voi myös heiketä useassa perättäisessä imetyksessä. Terni- ja myöhemmän maidon rasvahappokoostumus oli erilainen iän ja varsomiskerran vaikutuksesta, mutta se ei vaikuttanut varsan kasvuun. Myöskään vanhempien tammojen maidon korkeampi proteiinipitoisuus ei parantanut varsojen kasvua.

Tutkimus on julkaistu Journal of Veterinary Science -tiedelehdessä kesällä 2023.

Markku Saastamoinen,

johtava tutkija

Luonnonvarakeskus

Aiheeseen liittyvää

No stories found.
logo
Hevosurheilu
www.hevosurheilu.fi