Argentiinassa tehdään superhevosia. Bioteknologia-alan yritys Kheironin tutkimusryhmä on tehnyt tutkimusjohtaja Gabriel Vicheran johdolla 5 geneettisesti muokattua hevosta.Varsat syntyivät viime vuoden loka- ja marraskuussa. Tietyt geenit liittyvät lihassolujen räjähtävään nopeuteen, ja niin sanotuilla geenisaksilla geenejä voidaan muokata ja editoida, niin että haluttu ominaisuus, tässä tapauksessa nopeus, lisääntyy mutta muut ominaisuudet pysyvät samoina.”Geenisakset on eräänlainen molekyylityökalu, joka mahdollistaa sen että pääsemme kiinni mihin tahansa perimän osaan, voimme tehdä tarkan leikkauksen ja vaihtaa kyseisen geenin”, kertoo Vichera haastattelussaan Reutersille.Suomessa alaa tuntee parhaiten Helsingin yliopiston Maa- ja metsätaloustieteen laitoksen yliopistonlehtori Kari Elo, joka on erikoistunut maatalouden bioteknologiaan. Hän avaa käytettyä tekniikkaa:”Käytetty tekniikka, geenisakset eli CRISPR/Cas9, on tunnettu pitkään ja sitä on intensiivisesti tutkittu kotieläinjalostuksen näkökulmista. Tekniikkaa voisi kutsua myös täsmämuokkaukseksi, sillä pienimmillään perimässä vaihdetaan yksittäinen nukleotidi toiseksi (eli geenin alleeli voidaan vaihtaa toiseksi). Joskus tällä muutoksella on merkittävää vaikutusta eläimen ominaisuuksiin.""Täsmämuokkauksen tutkimus lisääntyi hyvin nopeasti vuonna 2012, kun Jennifer Doudnan ja Emmanuelle Charpentierin tutkimusryhmä keksi, miten lyhyen RNA-molekyylin avulla CRISPR/Cas9-yhdistelmää voi käyttää perimän muokkauksen työkaluna. He saivat tästä keksinnöstään kemian Nobelin palkinnon. Täsmämuokkausta on tutkittu esimerkiksi naudalla useiden erilaisten ominaisuuksien ja tautialttiuksien muuttamisessa. Hevosella on toistaiseksi soluviljelmissä tutkittu perinnöllisen sairauden korjaamista ja myostatiini-geenin täsmämuokkausta joka liittyy erityisesti laukkahevosten suorituskykyyn.""Tämä argentiinalainen tutkimus- ja kehitystyö on tehty pääosin Euroopan ulkopuolella ja se jäänyt täällä huomiolle. Tähän vaikuttanee esimerkiksi se, että EU noudattaa uusien tekniikoiden käyttöönotossa varovaisuusperiaatetta ja lainsäädäntömme rajoittaa tekniikoiden käyttöä", Elo toteaa. Argentiinalaisten poolohevosten tuottamisessa käytetään laajalti kloonaamista. Erään poolopelaajan tiedetään ratsastaneen ottelussa kuutta hevosta, jotka olivat kaikki saman tamman klooneja. Se, ovatko ovatko nämä viisi geenisaksittua varsaa myös klooneja vai ei, ei käy uutisesta suoranaisesti ilmi. Tekstissä todetaan, että varsojen perimä on suurimmaksi osaksi vuonna 1996 syntyneen tähtitamma Polo Purezan (High Host - Purita, Highlander), mutta lisäksi niiden perimää on 'täsmäparannettu'. "Kheiron ei ole tietääkseni julkaissut tutkimusartikkelia poolohevosten muokkauksesta, eli yksityiskohtaista tietoa minulla ei ole tästä, mutta ymmärtäisin heidän verkkosivujensa perusteella, että he ovat tässä yhdistäneet täsmämuokkauksen ja kloonauksen", Elo arvelee. "Täsmämuokkausta voidaan käyttää kokonaan ilman kloonausta, tai vaihtoehtoisesti täsmämuokkaus yhdistetään kloonauksen kanssa. Kloonauksen avulla uusi ominaisuus saadaan monta vuotta nopeammin siirrettyä populaatioon." . Dopingia vai ei?Elo nostaa esiin kysymyksen geenidopingista ja toteaa, että Kansainvälinen olympiakomitea kielsi geenidopingin käytön urheilussa yli 20 vuotta sitten. "Sen jälkeen ainakin IFHA (International Federation of Horseracing Authorities) on yksiselitteisesti kieltänyt täsmämuokkauksen käytön laukkahevosilla. Muut kansainväliset hevosurheiluorganisaatiot eivät ilmeisesti ole ottaneet mitään kantaa geenidopingiin.""Tässä on hyödynnetty poolohevosilla luonnostaan esiintyvää tietyn geenin vaihtelukohtaa ja siirretty se täsmämuokkauksella ja kloonauksella ja tämä on täysin poolohevosurheilun sääntöjen ja paikallisen lainsäädännön mukaista. Periaatteessa samanlaiset varsat olisivat voineet syntyä luonnollisesti monta vuosikymmentä kestäneen risteytysohjelman tuloksena.""Risteyttämällä voidaan tietysti 'siirtää' yhden geenin alleeli johonkin jalostuslinjaan (tai vaikkapa rotuun). Jotta jalostuslinjan hyvät ominaisuudet säilyvät ja vain yhden geenin alleeli siirtyy jalostuslinjaan, tarvitaan kuitenkin monta sukupolvea risteytyksiä. Kotieläinjalostuksen mielenkiinto täsmämuokkausta kohtaan selittyy osaksi juuri nopeudella. Perinnöllinen muutos jalostuslinjassa, joka perinteisillä tavoilla voidaan tehdä vain suurilla resursseilla risteyttämällä ja vuosikymmenien aikana, voidaan tehdä nyt siihen verrattuna hyvin edullisesti ja nopeimmillaan 1-2 vuodessa.".Hyvinkään Prinssi Charles ja muita poolokertomuksia.Kun talviurheillaan St Moritzissa, koolla ovat paksuimmat turkit ja suurimmat kellot
