Tutkimus: Hevoset oppivat nopeasti pelaamaan oikein - älykkyys uuden pohdinnan alla

20 hevosella suoritettu koe muodostettiin niin, että hevoset saivat makupalan kosketettuaan turvallaan niiden edessä pidettyä korttia. Kortit olivat kooltaan A3-kokoa, muovilla päällystettyjä ja joko mustia tai valkoisia, jotka värit hevonen hyvin tunnistaa. Testin alkuvaihe oli positiivista vahvistamista, siinä hevonen saa palkkion toimiessaan oikein. Koetta muokattiin vähitellen haastavammaksi. Seuraavassa vaiheessa makupala tuli vain, jos merkkivalo ei ollut päällä. Jos hevonen kosketti korttia korttien pitelijän kehoon kiinnitetyn valon palaessa makupalaa ei herunut. Tässä tehtävässä hevoset eivät pärjänneet, vaan koskettelivat kortteja umpimähkäisesti, riippumatta valon olemisesta päällä tai pois päältä. Ne saivat silti runsaasti makupaloja, aina osuessaan oikeaan. Kokeen viimeisessä vaiheessa, tutkijat lisäsivät kokeeseen negatiivisen elementin, "rangaistuksen" (negative punishment). Jos hevonen koski korttia valon ollessa päällä, se sai 10 sekunnin "jäähyn", jonka aikana se ei voinut osallistua tehtävään lainkaan: korttia pidellyt henkilö astui taaksepäin, laski kortin alemmas ja myös katsoi itse alaspäin. Nyt tutkimusryhmä huomasi selkeän parannuksen kaikkien hevosten tuloksissa. Ne alkoivatkin kosketella kortteja oikea-aikaisesti. Tutkijaryhmän mielestä tämä mahdollisesti kertoo siitä, että hevoset olivat ymmärtäneet tehtävän kokeen alussakin, mutta eivät piitanneet siitä. Tarkkuudella ei ollut merkitystä niille, koska makupaloja tuli runsaasti ilmankin, oli tarkka tai ei. Hevoset pystyivät kuitenkin vaihtamaan menetelmää lennossa, heti kun niillä oli jotakin "menetettävää".Tämä voi ryhmän mielestä merkitä, että hevosella on paremmat kognitiiviset eli älylliset kyvykkyydet ja edellytykset kuin aiemmin on ajateltu, että ne pystyvät suunnittelemaan tulevaisuutta ja ne pystyvät tavoitteelliseen ajatteluun. Tällaisen kyvyn on aiemmin ajateltu olevan hevosen aivokapasiteetin ulottumattomissa. “Arvelimme ensin, että hevoset vain jatkaisivat tiuhaa korttien koskettamista, sillä ne olivat luultavasti huomanneet, että makupaloja tulisi silläkin tavoin, minimaalisella aivotyöllä", tutkimuksen johtaja tohtori Carrie Ijichi kertoo. "Korttien umpimähkäisestä koskettamisesta ei tullut seuraamuksia, vaan makupaloja välillä tuli, välillä ei. Mutta kun lisäsimme rangaistuksen, hevoset välittömästi ymmärsivät miten peliä pelataan oikein." "Hevoset eivät ole luonnollisia älykköjä, niitä on pidetty älyltään keskinkertaisina, mutta tämä koe näyttäisi niiden olevan kognitiivisesti pidemmällä kuin mitä on luultu.""Model-based learning" tarkoittaa oppimistapaa, jossa ihminen tai eläin käyttää mielessään rakentamaansa mallia tai käsitystä tilanteesta ennakoidakseen ja suunnitellakseen toimintaansa. Tämä tarkoittaa sitä, että oppija ei vain reagoi suoraan ärsykkeisiin tai tapahtumiin, vaan pyrkii ennustamaan tulevia tapahtumia ja tekemään valintoja sen perusteella. Tällaisen oppimisen luultiin olevan hevosille liian haastavaa, mutta kokeen perusteella ne näyttävät kykenevän sellaiseen. "Se on kiehtovaa, sillä hevosilla on hyvin alikehittynyt aivojen etuosa, prefrontaalikorteksi, minkä tyypillisesti ajatellaan vastaavan tämän tyyppisestä ajattelusta ihmisillä. Tämä tarkoittaa, että hevosten täytyy käyttää jotakin toista osaa aivoistaan päästäkseen samantyyppiseen lopputulokseen. Tämä myös opettaa meille, ettei pidä tehdä oletuksia eläinten älykkyydestä tai tietoisuudesta sen perusteella, että "ne eivät ole kuten me", Ijichi jatkaa.Tutkija Louise Evans, Nottingham Trentin yliopiston School of Animal, Rural and Environmental Sciences -laitokselta sanoo: "Odotimme hevosten parantavan, mutta nopeus millä se tapahtui, yllätti meidät.""Eläimet tarvitsevat yleensä useita toistoja saadakseen vähitellen lisää tietoa, mutta hevoset muuttivat toimintatapaansa välittömästi, kun ne joutuivat maksamaan virheestään. Tämä vihjaa siitä, että hevoset ymmärsivät pelin tarkoituksen alusta alkaen." Tutkimuksessa otettiin myös esiin, että Lloyd Morganin periaatteen mukaan eläinten käyttäytymistä tulisi pitää todisteena korkeammasta kognitiivisesta prosessoinnista vain, jos se ei ole selitettävissä yksinkertaisemmilla mekanismeilla.Tutkijat toteavat, että tehdyn kokeen perusteella on mahdotonta sulkea pois muita oppimismekanismeja. Esimerkiksi "Viisas Hans" -efektin sulkeminen täysin pois ei ole mahdollista, kun ihminen on läsnä tilanteessa. On siis mahdollista, että hevoset ottivat informaatiota korttia pitelevän kouluttajan huomaamattomista, tahattomista vihjeistä, ja nämä vihjeet vaikuttivat niiden vastauksiin. Kuitenkin, tutkijat toteavat, että samat tahattomat vihjeet olisivat olleet läsnä myös niissä harjoituksissa, joissa hevoset eivät osoittaneet ymmärtävänsä tehtävää. Siksi heidän mukaansa on epätodennäköistä, että Viisas Hans -ilmiö selittäisi äkillistä suorituksen paranemista. Tutkimuksesta uutisoi ensimmäisenä The Guardian Viisas HansHans-nimisen hevosen (1895-1916) uskottiin pystyvän 1900-luvun alussa matemaattisiin tehtäviin. Kluge Hansiksi (Viisas Hans) ristitty hevonen antoi vastauksen kysymyksiin koputtamalla maata etukaviollaan ja kiersi antamassa näytöksiä ympäri Saksaa.Hevonen herätti tietenkin valtavasti huomiota. Filosofi-psykologi Carl Stumpf kokosi 13-henkisen paneelin osoittamaan vuonna 1904, että näytöksissä ei huijattu. Myöhemmin pysykologi Oskar Pfungst osoitti, että hevonen reagoi kouluttajansa, matematiikan opettaja Wilhelm von Ostenin ja myös kysymyksen kysyjän kehonkieleen, sillä se antoi oikeita vastauksia sekä von Ostenin läsnä- että poissaollessa, mutta sen oli kuitenkin nähtävä ihminen, joka esitti kysymyksen. Tällöin se vastasi oikein 89 prosentin varmuudella. Jos hevonen ei pystynyt tarkkailemaan kysymyksen esittäjää, oikeat vastaukset romahtivat kahteen prosenttiin. Viisaan Hansin omistaja kuoli vuonna 1909, jonka jälkeen hevonen vaihtoi omistajaa. Sen oletetaan joutuneen ensimmäisen maailmansodan aikana rintamalle ja joko kaatuneen siellä tai joutuneen nälkäisten sotilaiden syömäksi. .Hevosella on erilaiset aivot.Aivot väistelevät määrittely-yrityksiä.Yhteistyötä hevosen aivojen kanssa – "Ne ovat hyvin älykkäitä, mutta eivät ajattele samoin kuin ihmiset"

Tutkimus: Hevoset oppivat nopeasti pelaamaan oikein - älykkyys uuden pohdinnan alla

Aiheeseen liittyvää