Juuri ilmestyneen, eläinlääkäreille suunnattuna kyselynä tehdyn, suomalaistutkimuksen mukaan keskushermostoon vaikuttavia psyykenlääkkeitä käytetään kissoilla ja koirilla hyvin monenlaisissa tilanteissa. Aiemman, vuonna 2023 ilmestyneen australialaistutkimuksen mukaan jopa viidesosalla eläinpotilaista saatetaan käyttää mielialalääkitystä käyttäytymishäiriöihin. Hevosurheilu Ratsastus haastatteli suomalaisen tutkimuksen tekijöitä dosentti ja vanhempi yliopistonlehtori, eläinlääkäri Marja Raekalliota ja emeritusprofessori, eläinlääkäri Outi Vainiota Helsingin yliopistolta. Lisäksi haastattelimme Hippoksen asiantuntijaeläinlääkäri Inka Tuomista sekä SRL:n hyvinvointityöryhmän johtajaa, FEI dopingeläinlääkäri Liisa Harmoa..Lääkityksen tarkoitusOuti Vainio kertoo, että suomalaistutkimus päätettiin tehdä, koska mielialalääkkeiden hyödyntämisestä lemmikkieläimillä oli tullut paljon kyselyjä. Marja Raekallio kertoo oleelliseksi löydökseksi nousseen, että koirilla ja kissoilla käytetään paljon erilaisia psyykenlääkkeitä. Lääkkeet ovat samoja, joita käytetään myös ihmisten kanssa.Suomalaisessa tutkimuksessa käsiteltyjä lääkeaineita olivat muun muassa ihmisillä ahdistuksen ja masennuksen hoitoon käytetyt bentsodiatsepiinit, buspironi, klomipramiini, fluoksetiini ja MAO-estäjät sekä joitakin rauhoittavia ja kipuja lievittäviä lääkkeitä.Vaikka käytetyt lääkkeet ovat samoja kuin ihmisillä, mielialalääkkeiden tutkimuksessa on selkeitä käytännön eroja ihmisten ja muiden eläinten välillä:”Ihmisen kohdalla havainnot ja tutkimus perustuvat tunteisiin ja puheisiin. Eläinten kohdalla pitää lukea käytöstä ja ilmeitä”, Vainio selittää.Inka Tuomisen mukaan lääkkeiden toimintatapa on kuitenkin samanlainen ihmisillä ja eläimillä:”Mielialalääkkeet ovat keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä ja ne vaikuttavat aivojen välittäjäaineisiin.”Lääkityksen tarkoitus on ennen kaikkea toimia yhtenä osana käytöksen muovaamisessa. Tarkoitus ei ole siis vain poistaa oireilua lääkityksen avulla, vaan korjata perimmäinen syy käytökselle. Lääkityksen avulla voidaan helpottaa eläimen olotilaa, jotta käyttäytymishäiriöitä voidaan lähteä purkamaan. ”Lääkkeillä voidaan korjata pahasti vialla olevaa käyttäytymistä saamalla eläin vastaanottavaisemmaksi käyttäytymisterapialle”, Raekallio selittää ja jatkaa:”Koirilla saatetaan esimerkiksi käyttää lääkkeitä, joiden avulla voidaan poistaa pelkoa kuljetuksen aikana. Uutena vuonna käytetään paukkuarkuuteen sopivia lievästi rauhoittavia aineita.”.Miksi lääkitys on hevosten kohdalla harvinaisempaa?Psyykenlääkkeiden käyttö ei ole yleistynyt hevosten kohdalla samalla lailla kuin lemmikkien käytöshäiriöiden korjaamisessa. Hevosten kohdalla lääkkeitä on tutkittu vasta vähän ja lisäksi niiden kohdalla lajikohtaiset säännöt määrittelevät lääkkeiden käyttöä. Tuominen avaa ravikilpailusääntöjä ja lääkitysohjeita:”Ravikilpailusäännöissä sanotaan, että hevosen suorituskykyyn ei saa vaikuttaa tai pyrkiä vaikuttamaan kilpailuhetkellä tai siihen verrattavan suorituksen aikana minkään virkistävän, kiihdyttävän, rauhoittavan, voimistavan, heikentävän, puuduttavan tai tulehdusoireita poistavan kemiallisen aineen, lääkkeen tai hoitotoimenpiteen avulla. Mielialalääkkeiden käyttö ravikilpailuissa on siis kokonaan kielletty.”Tuominen nostaa esiin myös vuoden 2024 alusta voimaan tulleen lain eläinten hyvinvoinnista:”Lain mukaan eläimelle ei saa antaa sellaista lääkettä tai muuta vastaavaa ainetta tai käyttää sellaista menetelmää, jonka tarkoituksena on vaikuttaa keinotekoisesti eläimen suorituskykyyn tai käyttäytymiseen eläinkilpailussa tai -näyttelyssä.”Liisa Harmo kertoo, että hänellä ei ole kokemusta mielialalääkkeiden käyttämisestä eläinlääketieteessä. Hän on kuitenkin tietoinen siitä, että kyseessä on kasvava trendi ja hän uskoo ilmiön nousevan lähivuosina yleisemmäksi. Mitä urheiluhevosten psyykenlääkekäyttöön tulee, Harmo avaa FEI:n sääntöjä, joihin puolestaan nojaavat SRL:n lääkitysohjeet:”FEI:n sääntöjen mukaan kilpahevosilla kaikki psyykenlääkkeet ovat ehdottomasti kiellettyjä kilpailuissa. Kaikki kielletty.” Muutoin hevosten kohdalla rauhoittamista käytetään esimerkiksi kuljetusta tai kengitystä varten. .Hevoset ja mielialalääkitys – eettisyys ja riskit?Syyt hevosen käyttäytymishäiriöille linkittyvät vahvasti koulutukseen ja käsittelyyn. Joissain tilanteissa myös psykologiset syyt, kuten traumat, voivat vaikuttaa käytöksen muovautumisen taustalla. Usein nämä syyt vaikuttavat yhtäaikaisesti. Hevosten käyttäytymishäiriöiksi luetaan usein kuopiminen, potkiminen, pukittelu, haluttomuus liikkua ja näykkiminen. Haastatellut eläinlääkärit ja tutkijat korostavat lääkkeettömän lähestymistavan tärkeyttä. Käyttäytymishäiriöitä pitäisi lähteä aluksi korjaamaan eläimen ympäristöä ja käsittelyä muuttaen..”Pitää miettiä, voidaanko eläimen käytöstä muokata muulla kuin lääkkeillä, esimerkiksi vaikuttamalla ympäristön olosuhteisiin sekä eläimen kohteluun. Muovataan ensin ympäristöä, ei eläintä. Tämä voi olla tehokkaampaa kuin lääkkeet”, Vainio selittää.”Lääkkeiden käyttö sopii hyvin yhdessä käytösterapian kanssa ainakin pieneläimille. Tarkoitus siis ei ole, että lääkitystä käytetään yhdessä fyysisen koulutuksen kanssa”, Raekallio lisää.Vainio korostaa, että on erityisen tärkeää etsiä syitä tietynlaista käytöstä laukaiseville tekijöille. Esimerkiksi koirien kanssa eroahdistusta korjataan totuttelemalla eläintä pikkuhiljaa uuteen tilanteeseen. Lisäksi Tuominen nostaa esiin, että lääkkeitten kanssa on aina riskinsä.”Pieneläinten kohdalla on osoitettu, että jos lääkettä käytetään eläimellä pitkään, voi sille syntyä riippuvuus lääkkeeseen. Tällainen voi mahdollisesti olla riski myös hevosten kohdalla. Koska mielialalääkkeet vaikuttavat keskushermostoon, voi lääkkeistä tulla myös haittavaikutuksia tai lääke voi toimia eri tavalla kuin lähtökohtaisesti arvioitiin”, Tuominen toteaa.Raekallio näkee, että mielialalääkkeet voivat olla hevosten kohdalla jopa turvallisuusriski:”Hevonen on iso eläin. En uskaltaisi antaa keskushermostoon vaikuttavia ainetta hevoselle ennen fyysistä treeniä. Se lisää kompurointia ja haparointia. Se voi olla vaarallista ja lisätä sekä hevosen että ihmisten tapaturmariskiä.”Eläimen lajityypillisen käyttäytymisen hallitseminen lääkkeiden avulla nostaa Tuomisen mukaan esiin eettisiä kysymyksiä:”Jos mielialalääkkeitä käytetään ainoana vaihtoehtona eläimen käytöksen muovaamiselle, se ei ole eettisesti hyväksyttävää. Tapaukset, joissa mielialalääkkeitä käytetään lyhytaikaisesti muun käytösterapian ja uudelleenkoulutuksen tukena ammattilaisten toimesta, kestävät eettistä tarkastelua paremmin.”Tuomisen mukaan on tärkeää pyrkiä siihen, että eläin voi elää hyvää elämää ilman mielialalääkitystä:”Eläinten kohdalla tulee aina poissulkea, ettei käytöksen tai oireilun takana ole fyysiset ongelmat, kiputila tai olosuhteet, jotka ylläpitävät eläimen ei toivottua-käytöstä. Korostan, että ihmisen tehtävä on aina huolehtia siitä, että eläimen elämä on niin hyvää, että se ei tarvitse mielialalääkkeitä.”. Täältä voit lukea englanniksi julkaistut tutkimukset:Suomalainen tutkimus: Marja Raekallio, Tea Törmänen, Miiamaaria Kujala, Outi Vainio. 2024. Pharmacological treatment of canine and feline undesirable behaviors by Finnish veterinarians.Australialainen tutkimus: Sharon L. Carroll, Benjamin W. Sykes, Paul C. Mills. 2023. Understanding and treating equine behavioural problems. .Äänessä: Eläinlääkäri Inka Tuominen pitää hevosen hyvinvoinnin keskiössä.SRL:n hyvinvointityöryhmän pomo Liisa Harmo: "Jos et pysty tarjoamaan kunnon olosuhteita, silloin et pidä hevosia"
Juuri ilmestyneen, eläinlääkäreille suunnattuna kyselynä tehdyn, suomalaistutkimuksen mukaan keskushermostoon vaikuttavia psyykenlääkkeitä käytetään kissoilla ja koirilla hyvin monenlaisissa tilanteissa. Aiemman, vuonna 2023 ilmestyneen australialaistutkimuksen mukaan jopa viidesosalla eläinpotilaista saatetaan käyttää mielialalääkitystä käyttäytymishäiriöihin. Hevosurheilu Ratsastus haastatteli suomalaisen tutkimuksen tekijöitä dosentti ja vanhempi yliopistonlehtori, eläinlääkäri Marja Raekalliota ja emeritusprofessori, eläinlääkäri Outi Vainiota Helsingin yliopistolta. Lisäksi haastattelimme Hippoksen asiantuntijaeläinlääkäri Inka Tuomista sekä SRL:n hyvinvointityöryhmän johtajaa, FEI dopingeläinlääkäri Liisa Harmoa..Lääkityksen tarkoitusOuti Vainio kertoo, että suomalaistutkimus päätettiin tehdä, koska mielialalääkkeiden hyödyntämisestä lemmikkieläimillä oli tullut paljon kyselyjä. Marja Raekallio kertoo oleelliseksi löydökseksi nousseen, että koirilla ja kissoilla käytetään paljon erilaisia psyykenlääkkeitä. Lääkkeet ovat samoja, joita käytetään myös ihmisten kanssa.Suomalaisessa tutkimuksessa käsiteltyjä lääkeaineita olivat muun muassa ihmisillä ahdistuksen ja masennuksen hoitoon käytetyt bentsodiatsepiinit, buspironi, klomipramiini, fluoksetiini ja MAO-estäjät sekä joitakin rauhoittavia ja kipuja lievittäviä lääkkeitä.Vaikka käytetyt lääkkeet ovat samoja kuin ihmisillä, mielialalääkkeiden tutkimuksessa on selkeitä käytännön eroja ihmisten ja muiden eläinten välillä:”Ihmisen kohdalla havainnot ja tutkimus perustuvat tunteisiin ja puheisiin. Eläinten kohdalla pitää lukea käytöstä ja ilmeitä”, Vainio selittää.Inka Tuomisen mukaan lääkkeiden toimintatapa on kuitenkin samanlainen ihmisillä ja eläimillä:”Mielialalääkkeet ovat keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä ja ne vaikuttavat aivojen välittäjäaineisiin.”Lääkityksen tarkoitus on ennen kaikkea toimia yhtenä osana käytöksen muovaamisessa. Tarkoitus ei ole siis vain poistaa oireilua lääkityksen avulla, vaan korjata perimmäinen syy käytökselle. Lääkityksen avulla voidaan helpottaa eläimen olotilaa, jotta käyttäytymishäiriöitä voidaan lähteä purkamaan. ”Lääkkeillä voidaan korjata pahasti vialla olevaa käyttäytymistä saamalla eläin vastaanottavaisemmaksi käyttäytymisterapialle”, Raekallio selittää ja jatkaa:”Koirilla saatetaan esimerkiksi käyttää lääkkeitä, joiden avulla voidaan poistaa pelkoa kuljetuksen aikana. Uutena vuonna käytetään paukkuarkuuteen sopivia lievästi rauhoittavia aineita.”.Miksi lääkitys on hevosten kohdalla harvinaisempaa?Psyykenlääkkeiden käyttö ei ole yleistynyt hevosten kohdalla samalla lailla kuin lemmikkien käytöshäiriöiden korjaamisessa. Hevosten kohdalla lääkkeitä on tutkittu vasta vähän ja lisäksi niiden kohdalla lajikohtaiset säännöt määrittelevät lääkkeiden käyttöä. Tuominen avaa ravikilpailusääntöjä ja lääkitysohjeita:”Ravikilpailusäännöissä sanotaan, että hevosen suorituskykyyn ei saa vaikuttaa tai pyrkiä vaikuttamaan kilpailuhetkellä tai siihen verrattavan suorituksen aikana minkään virkistävän, kiihdyttävän, rauhoittavan, voimistavan, heikentävän, puuduttavan tai tulehdusoireita poistavan kemiallisen aineen, lääkkeen tai hoitotoimenpiteen avulla. Mielialalääkkeiden käyttö ravikilpailuissa on siis kokonaan kielletty.”Tuominen nostaa esiin myös vuoden 2024 alusta voimaan tulleen lain eläinten hyvinvoinnista:”Lain mukaan eläimelle ei saa antaa sellaista lääkettä tai muuta vastaavaa ainetta tai käyttää sellaista menetelmää, jonka tarkoituksena on vaikuttaa keinotekoisesti eläimen suorituskykyyn tai käyttäytymiseen eläinkilpailussa tai -näyttelyssä.”Liisa Harmo kertoo, että hänellä ei ole kokemusta mielialalääkkeiden käyttämisestä eläinlääketieteessä. Hän on kuitenkin tietoinen siitä, että kyseessä on kasvava trendi ja hän uskoo ilmiön nousevan lähivuosina yleisemmäksi. Mitä urheiluhevosten psyykenlääkekäyttöön tulee, Harmo avaa FEI:n sääntöjä, joihin puolestaan nojaavat SRL:n lääkitysohjeet:”FEI:n sääntöjen mukaan kilpahevosilla kaikki psyykenlääkkeet ovat ehdottomasti kiellettyjä kilpailuissa. Kaikki kielletty.” Muutoin hevosten kohdalla rauhoittamista käytetään esimerkiksi kuljetusta tai kengitystä varten. .Hevoset ja mielialalääkitys – eettisyys ja riskit?Syyt hevosen käyttäytymishäiriöille linkittyvät vahvasti koulutukseen ja käsittelyyn. Joissain tilanteissa myös psykologiset syyt, kuten traumat, voivat vaikuttaa käytöksen muovautumisen taustalla. Usein nämä syyt vaikuttavat yhtäaikaisesti. Hevosten käyttäytymishäiriöiksi luetaan usein kuopiminen, potkiminen, pukittelu, haluttomuus liikkua ja näykkiminen. Haastatellut eläinlääkärit ja tutkijat korostavat lääkkeettömän lähestymistavan tärkeyttä. Käyttäytymishäiriöitä pitäisi lähteä aluksi korjaamaan eläimen ympäristöä ja käsittelyä muuttaen..”Pitää miettiä, voidaanko eläimen käytöstä muokata muulla kuin lääkkeillä, esimerkiksi vaikuttamalla ympäristön olosuhteisiin sekä eläimen kohteluun. Muovataan ensin ympäristöä, ei eläintä. Tämä voi olla tehokkaampaa kuin lääkkeet”, Vainio selittää.”Lääkkeiden käyttö sopii hyvin yhdessä käytösterapian kanssa ainakin pieneläimille. Tarkoitus siis ei ole, että lääkitystä käytetään yhdessä fyysisen koulutuksen kanssa”, Raekallio lisää.Vainio korostaa, että on erityisen tärkeää etsiä syitä tietynlaista käytöstä laukaiseville tekijöille. Esimerkiksi koirien kanssa eroahdistusta korjataan totuttelemalla eläintä pikkuhiljaa uuteen tilanteeseen. Lisäksi Tuominen nostaa esiin, että lääkkeitten kanssa on aina riskinsä.”Pieneläinten kohdalla on osoitettu, että jos lääkettä käytetään eläimellä pitkään, voi sille syntyä riippuvuus lääkkeeseen. Tällainen voi mahdollisesti olla riski myös hevosten kohdalla. Koska mielialalääkkeet vaikuttavat keskushermostoon, voi lääkkeistä tulla myös haittavaikutuksia tai lääke voi toimia eri tavalla kuin lähtökohtaisesti arvioitiin”, Tuominen toteaa.Raekallio näkee, että mielialalääkkeet voivat olla hevosten kohdalla jopa turvallisuusriski:”Hevonen on iso eläin. En uskaltaisi antaa keskushermostoon vaikuttavia ainetta hevoselle ennen fyysistä treeniä. Se lisää kompurointia ja haparointia. Se voi olla vaarallista ja lisätä sekä hevosen että ihmisten tapaturmariskiä.”Eläimen lajityypillisen käyttäytymisen hallitseminen lääkkeiden avulla nostaa Tuomisen mukaan esiin eettisiä kysymyksiä:”Jos mielialalääkkeitä käytetään ainoana vaihtoehtona eläimen käytöksen muovaamiselle, se ei ole eettisesti hyväksyttävää. Tapaukset, joissa mielialalääkkeitä käytetään lyhytaikaisesti muun käytösterapian ja uudelleenkoulutuksen tukena ammattilaisten toimesta, kestävät eettistä tarkastelua paremmin.”Tuomisen mukaan on tärkeää pyrkiä siihen, että eläin voi elää hyvää elämää ilman mielialalääkitystä:”Eläinten kohdalla tulee aina poissulkea, ettei käytöksen tai oireilun takana ole fyysiset ongelmat, kiputila tai olosuhteet, jotka ylläpitävät eläimen ei toivottua-käytöstä. Korostan, että ihmisen tehtävä on aina huolehtia siitä, että eläimen elämä on niin hyvää, että se ei tarvitse mielialalääkkeitä.”. Täältä voit lukea englanniksi julkaistut tutkimukset:Suomalainen tutkimus: Marja Raekallio, Tea Törmänen, Miiamaaria Kujala, Outi Vainio. 2024. Pharmacological treatment of canine and feline undesirable behaviors by Finnish veterinarians.Australialainen tutkimus: Sharon L. Carroll, Benjamin W. Sykes, Paul C. Mills. 2023. Understanding and treating equine behavioural problems. .Äänessä: Eläinlääkäri Inka Tuominen pitää hevosen hyvinvoinnin keskiössä.SRL:n hyvinvointityöryhmän pomo Liisa Harmo: "Jos et pysty tarjoamaan kunnon olosuhteita, silloin et pidä hevosia"