Tutkimus: Tunteeko kissa häpeää? Entä hevonen?

Hollantilaiset tutkijat Esther M.C. Bouma, Marsinah L. Reijgwart, Pim Martens ja Arie Dijkstra tarkastelevat tammikuussa julkaistussa tutkimuksessaan tunteiden tulkitsemista kissaeläimissä. Tutkimusta varten teetetyn kyselyn avulla selvitettiin omistajien suhteita omiin lemmikkikissoihin ja omistajien tunteiden tunnistamistaitoja kissavalokuvien avulla. Kaikkiaan 1800 kissanomistajaa osallistui verkkokyselyyn. Tutkimuksessa hyödynnettiin pioneerieläintutkija Jaak Pankseppin havainnoimia sosiaalisia tunnesysteemejä, jotka ovat tunnistettavissa kaikissa nisäkkäissä: ilo, etsivä tunnetila (kuten innostus, tylsyys, uteliaisuus), hoito, halu, pelko, viha sekä suru. Kissatutkimuksen menetelmät ja tulokset ovat vahvasti verrannollisia myös hevosiin. Nisäkkäillä, kuten hevosilla, tunteita voi lukea korvien asennosta ja silmien pupilleista, lihasten jännittyneisyydestä, ryhdistä sekä pään ja niskan asennosta. Koettujen tunteiden kirjo liittyy lajin käyttäytymiseen ja selviytymiseen: jokaiselle tunnetilalle on siis tarkoitus.Moni omistaja tunnistaa lemmikeissä ja hevosissa edellä mainittua monimutkaisempia tunteita. Tällaisia monimutkaisia ja tiedollisia tunteita, kuten syyllisyyttä, häpeää tai mustasukkaisuutta on kuitenkin tunnistettu vain ihmisissä ja muissa kädellisissä. Tutkimuksessa tuodaan esiin, että esimerkiksi häpeän kokeminen vaatii lajille yleisiä vallitsevia sosiaalisia normeja, joista eläin on tietoinen. Mustasukkaisuus taas vaatii eläimeltä tietoisuutta siitä, että jokin kolmas osapuoli on vaarantamassa nykyisen sosiaalisen suhteen.Silti monet omistajat uskovat, että heidän lemmikkinsä kykenevät tuntemaan näitä tunteita. Taipumus nimetä vaikkapa hevoselle inhimillisiä tunteita voi johtua eläimen saamasta suuresta sosiaalisesta merkityksestä nykyajan ihmiselle. Hevoset voivat saada ihmismäisen sosiaalisen roolin perheen jäsenenä, ystävänä tai jopa lapsena. Lisäksi ihmisillä on luonnollinen taipumus tulkita eläinten käyttäytymistä antroposentrisestä, eli ihmiskeskeisestä näkökulmasta: omistaja olettaa, että hänen lemmikkinsä ja ratsunsa näkevät maailman samalla lailla kuin hänkin..Päätelmät, jotka eivät vastaa luonnonmukaista todellisuutta voivat pahimmillaan vaikuttaa kielteisesti eläimen hyvinvointiin.. Lopulta tutkimuksessa osoitetaan, että omistajat, jotka näkevät eläimen sosiaalisesti ja emotionaalisesti ihmisen kaltaisena, nimeävät tunteellisesti neutraaleihin kuviin todennäköisemmin monimutkaisia ja eläinten ominaiselle käyttäytymiselle epäkelpoja tunteita. On myös mahdollista, että omistajat peilaavat omia tunteitaan lemmikkeihinsä tai korostavat positiiviksi koettuja tunteita. Omistajat, jotka taas kuvaavat suhdetta ei-inhimillisillä termeillä, tunnistavat tunnetiloja realistisemmin.Hevoset ovat pakenevia laumaeläimiä ja tarvitsevat hyviä tunnetaitoja selviytyäkseen, toisin kuin tutkimuksen metsästävät kissaeläimet. Lisäksi hevoset ovat yksilöitä, joiden tunne-elämät voivat olla hyvinkin erilaisia ja riippua esimerkiksi kasvuympäristöstä ja koulutuksesta. On kuitenkin tärkeää, että omistaja osaa lukea eläintä oikein. Päätelmät, jotka eivät vastaa luonnonmukaista todellisuutta voivat pahimmillaan vaikuttaa kielteisesti eläimen hyvinvointiin, jos väärintulkintoja tehdään esimerkiksi koulutuksen tai hoidon aikana.Tutkimus varoittaa, että eläinten tunteiden vääränlainen tulkitseminen ja tunnistaminen voi johtaa siihen, että eläin ei pääse toteuttamaan luonnollista käyttäytymistään. Kannattaa siis useammin pysähtyä katsomaan maailmaa hevosen silmin. ScienceDirectissä julkaistu tutkimus "Cat owners' antropomorphic perceptions of feline emotions and interpretation of photographs".

Tutkimus: Tunteeko kissa häpeää? Entä hevonen?

Aiheeseen liittyvää