Väitös: Varsa oppii päivässä enemmän kuin lapsi vuodessa

Otsikko on hieman provosoiva, mutta kun puhutaan motorisesta kehityksestä, se on totta. Hevosen on saaliseläimenä päästävä syntymän jälkeen mahdollisimman nopeasti pakenemaan saalistajia, ja se myös pääsee. Nina Hakonen väitteli aiheesta Helsingin yliopistossa perjantaina 22. toukokuuta..Vastasyntynyt varsa ottaa ensiaskelensa maailmaan hämmästyttävän nopeasti. Jo muutamien minuuttien kuluttua syntymästä se yrittää hallita pitkiä jalkojaan, nousta pystyyn ja seurata emäänsä. Siinä missä ihmislapsen motorinen kehitys etenee kuukausien ja vuosien aikana, hevosella ratkaisevat vaiheet tapahtuvat ensimmäisten tuntien aikana.Vanhastaan tunnetaan 1,2,3 -sääntö, jossa numerot viittaavat syntymästä kuluneisiin tunteihin, ja jota on pidetty ainoana aikataulutettuna mittarina varsojen varhaisen motorisen kehityksen arvioinnissa. 3 kuitenkin viittaa tammaan: sen mukaan jälkeisten tulisi poistua kolmen tunnin kuluessa synnytyksestä. 1 on seisomaan nousu tunnin sisään ja 2 imeminen kahden tunnin sisään. Eläinlääketieteen lisensiaatti Nina Hakonen on tutkinut varsojen motorista kehitystä syntymästä ensimmäisen elinvuorokauden loppuun asti. Väitöstilaisuuden kustoksena toimi dosentti Heli Hyytiäinen. Vastaväittäjänä oli professori Bettina Dunkel Lontoon Royal Veterinary Collegesta. . Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia varhaisia motorisen kehityksen merkkipaaluja terveillä varsoilla esiintyy ja milloin ne tapahtuvat.Motorinen kehitys on elämänmittainen prosessi, jota on ihmisillä tutkittu pitkään. Ihmisvauvojen kehitykselle tunnetaan selkeitä virstanpylväitä: pään kannattelu 2-3 kuukauden iässä, myöhemmin pyörähtäminen, ryömiminen ja lopulta kävelemään oppiminen. Viivästymät näissä taidoissa voivat kertoa sairauksista tai neurologisista häiriöistä, ja siksi kehityksen seuranta on tärkeää.Saalis- ja pakoeläimenä hevosilla liikkumisen taito on eloonjäämisen ehto, mutta niillä tämäntyyppistä tietoa on kerätty ihmistä huomattavasti vähemmän."Vastasyntyneen varsan täytyy selviytyä jaloillaan lähes välittömästi. Luonnossa se on elinehto", Hakonen toteaa.Hevoset kuuluvat niin sanottuihin varhaiskypsiin (precocial) nisäkkäisiin, eli lajeihin, joiden poikaset ovat syntyessään melko kehittyneitä ja toimintakykyisiä. Näille on tyypillistä suhteellisen pitkä tiineysaika, hevosilla noin 11 kuukautta, kun ihmisellä se on noin 9 kuukautta. Pidempi sikiökehityksen aika tarjoaa sekä paremman suojan sikiölle että enemmän aikaa kehittyä ennen syntymää.Hevoset saavat yleensä yhden varsan kerrallaan, ja tiineys kestää tyypillisesti noin 335–342 päivää. Vastasyntynyt varsa on myös melko suuri suhteessa emäänsä: syntymäpaino on noin 10 prosenttia tamman painosta, yleensä noin 45–68 kiloa.Varsat syntyvät jo valmiiksi monin tavoin “aikuismaisilla” aistimuksilla: ne pystyvät näkemään, kuulemaan, haistamaan ja tuntemaan sekä säätelemään ruumiinlämpöään heti syntymän jälkeen. Hevosella tämä on erityisen tärkeää, koska varsa on välittömästi riippuvainen kyvystään liikkua ja pysyä emänsä mukana.Tämä varhainen kehittyneisyys selittää myös sen, miksi varsojen motorinen kehitys etenee niin nopeasti heti syntymän jälkeen verrattuna esimerkiksi ihmislapseen, joka kuuluu avuttomampiin (altricialisiin) nisäkkäisiin.Varsalla aivot ovat rakenteellisesti jo melko kehittyneet: hermosolujen myelinisaatio on pitkälle edennyt ja aivokuoren poimuttunut rakenne muistuttaa enemmän aikuisen hevosen aivoja kuin vastasyntyneen ihmisen aivoja.Erityisesti pikkuaivot, liikkeiden koordinaatiosta ja motoriikasta vastaava cerebellum, ovat lähes täysin kehittyneet jo syntymähetkellä. Siksi varsat kykenevät hyvin nopeaan motoriseen oppimiseen heti syntymän jälkeen.Hevosen aivojen kehitys jatkuu syntymän jälkeen, ja sen on kuvattu jatkuvan noin 45 päivän ikään asti. Tänä aikana motorinen järjestelmä kypsyy edelleen: valkuaisaineiden tuotanto lisääntyy ja liikehermoratojen myeliinitupet kehittyvät loppuun. Tämä selittää, miksi varsan liikkuminen muuttuu nopeasti ensimmäisten elinviikkojen aikana kömpelöstä hallitummaksi.Tutkimuksessa seurattiin 14 tervettä varsaa, joista puolet oli oriita ja puolet tammoja. Varsoja videoitiin syntymästä ensimmäisen 24 tunnin ajan. Tutkimuksen toisessa osassa käytettiin eläimeen kiinnitettäviä mittalaitteita, jotka tallentavat liikettä ja aktiivisuutta. Tutkimuksen perusteella terveet varsat alkavat liikkua lähes välittömästi syntymän jälkeen. Rintamakuulle ne pääsevät keskimäärin viidessä minuutissa, ensimmäinen ylösnousuyritys on keskimäärin 7. minuutin kohdalla.Tutkimuksessa havaittiin myös paljon muita motorisia käyttäytymismalleja ensimmäisen vuorokauden aikana.Seisomaan ne pääsevät tunnin sisään, imemään kahden tunnin kohdalla ja kolmen tunnin ikäisenä ne jo juoksevat (vaihteluväli 1 tunti 33 minuuttia - 6 tuntia 12 minuuttia). Taaksepäin ne oppivat kävelemään eli peruuttamaan 4,5 tunnin ikäisenä, nopeimmat 56,9 minuutin kohdalla, hitaimmat 12,5 tunnin kohdalla. Keskimäärin viiden tunnin ikäisenä varsa iloittelee, mutta tässä oli paljon vaihtelua. Itsensä rapsuttelun hahmottamiseen menee vähän kauemmin aikaa, se alkaa keskimäärin 7,5 tunnin kohdalla. Vaihteluvälit ovat melko suuria, rintamakuulle pääseminen tapahtui joillakin käytännössä heti, toisilla siihen meni yli puoli tuntia. Ylösnousuyritykset alkoivat nopeimmilla jo puolen minuutin ikäisenä ja tässä käyttäytymismallissa vaihteluväli selittyy luultavimmin sillä, että yksi varsa oli pian syntymän hetken poissa näkyvistä mikä nosti vaihteluvälin puoleen tuntiin vaikka todennäköisesti tämäkin yksilö oli saavuttanut kyseisen taidon jo aiemmin. Jaloilleen pääsemiseen varsat tarvitsivat kuitenkin paljon yrityksiä ennen onnistumista. Keskimäärin varsa yritti nousta 61,9 kertaa ennen kuin se pääsi kunnolla jaloilleen. Erot yksilöiden välillä olivat suuria: yksi varsa onnistui jo 14 yrityksen jälkeen, kun taas toinen tarvitsi yli sata yritystä. Reilusti alle kahdessa tunnissa tämä kuitenkin onnistui kaikilta. Kävely alkoi lähes samaan aikaan. Maidon juominen käynnistyi 1 tunnin 10 minuutin ja 2 tunnin 30 minuutin välillä.Yksi tutkimuksen kiinnostavimmista havainnoista liittyi ravisteluun."Varsat ravistelevat paljon ensimmäisten tuntien aikana, mutta tarkkaa syytä ei tiedetä", Hakonen kertoo.Yhtenä mahdollisena selityksenä pidetään sensorista ylikuormittumista: kohdun suojaisasta ympäristöstä siirtyminen valoon, ääniin, kosketukseen ja painovoimaan voi kuormittaa kehittyvää hermostoa.Tutkimus vahvistaa kuvaa siitä, kuinka nopeasti hevosen hermo-lihasjärjestelmä alkaa toimia syntymän jälkeen. Ensimmäisen vuorokauden aikana varsa oppii hallitsemaan kehoaan hämmästyttävällä vauhdilla. Samalla tutkimus auttaa määrittelemään, mikä on normaalia kehitystä ja milloin mahdollisiin ongelmiin pitäisi puuttua.Varhaisen kehityksen tunnistaminen voi tulevaisuudessa auttaa havaitsemaan sairaudet tai kehityshäiriöt aiempaa nopeammin. Mitä paremmin normaalin kehityksen rajat tunnetaan, sitä helpompi poikkeamiin on reagoida ajoissa. Nina Hakosen väitös englanninkielisenä täällähttps://tapahtumat.helsinki.fi/en-FI/page/69f3e29cfafad1b3a6882d13/nina-hakonen-early-motor-development-of-foals.Aivot väistelevät määrittely-yrityksiä.Hevosella on erilaiset aivot

Väitös: Varsa oppii päivässä enemmän kuin lapsi vuodessa

Aiheeseen liittyvää

Hevonen ojassa, karhu lietealtaassa – pelastusyksikkö tulee apuun

Maailmanranking 10/2026: Tim Price jatkaa ykkösenä, Sanna Siltakorpi kärjessä suomalaisista

Ratkaisunanto siirtyy Jaana Mäkisen Hevostalli.net-tapauksessa

Tuomari Summasen kello vaikeni 50 vuoden jälkeen: "Olen kiitollinen"