Ruotsissa on arvioitu hevosalan hiilipäästöjen olevan suuremmat kuin kotimaan lentojen päästöt. Rehujen tuotannosta ja erilaisista kuljetuksista syntyvät päästöt ovat suuret. Urheilutapahtumien ilmasto- ja ympäristövaikutuksista on runsaasti tutkimusta, mutta suositusten ja ohjeiden käytäntöön otosta ei juuri ole. .Pelkkä tieto ympäristöhaitoista ei ole tehokas keino niiden vähentämiseksi, vaan tarvitaan tietoa siitä, kuinka ympäristökuormitusta vähentäviä toimia toteutetaan alalla. Urheilusta tehdyt tutkimukset tähtäävät tavallisesti urheilusuoritusten parantamiseen, mikä ei tue aktiivisia ilmastotoimia. Enemmän tietoa tarvitaan siitä, miten alalla vastataan ilmastohaasteisiin. Urheilussa motivaatio osallistua kilpailuihin on usein ristiriidassa kestävyystavoitteiden kanssa..Hevosalalla on keskusteltu paljon yhteiskunnan antamasta luvasta toimia (SLO), ja pidetty kärkenä hevosten hyvinvointia, mutta myös ympäristötoimilla on vaikutusta myönteiset muutokset edistäessä SLO:ta. Ympäristöä parantavat toimet edistävät myös eläinten hyvinvointia. Hevostoiminnassa tulee kiinnittää huomiota myös siihen, että ei aiheuteta häiriötä muille alueiden käyttäjille. Tämä vaatii enemmän toimintastrategioita kuin puuttumista ja rajoituksia..Ruotsalais-norjalainen tutkimusryhmä tutki kyselyllä maiden hevostoimijoiden ilmasto- ja ympäristötoimia. Noin 700 vastaajaa ryhmiteltiin alan harrastajiin (ratsastajat ja ratsastuskoulujen asiakkaat, hevosten omistajat), ammattilaiset (tallityöntekijät, ratsastuskouluyrittäjät, valmentajat, kengittäjät) ja muut (esim. alan organisaatiot). Tutkimuksella haluttiin tunnistaa tekijöitä, jotka johtavat ympäristömyönteiseen ajatteluun ja toimiin. Tutkijat nostivat teemoiksi paalimuovien käsittelyn, kulkemisen ja kuljetukset sekä energian ja kuivikkeiden käytön..Vastaajista 92 prosenttia piti ympäristökestävyyttä tärkeänä ja 70 prosenttia halusi oppia enemmän ja vaikuttaa tallien kestävyystyöhön. Ilmastotoimia tunnettiin, mutta toteuttamista pidettiin haasteellisena mm. kuljetusten ja liikkumisen osalta, jotka tunnistettiin haitoista tärkeimmäksi. Muita tärkeimpiä olivat paalimuovien käsittely, energian kulutus ja kierrätys. Myös ylikulutus tiedostettiin haitallisena, esim. loimien suuri määrä ja tiheä uusiminen muodin mukaan. .Kulkeminen ja kuljetukset olivat harrastajien mielestä selvästi merkittävämpi haitta kuin esimerkiksi työntekijöiden mielestä. Yhteys hevosten hyvinvointiin ja terveyteen tuli esille muun muassa tarhojen puhdistamisessa, ja tätä voidaankin motivoida hyvinvointinäkökulmalla, samoin kuin monimuotoisen eli runsaslajisen karkearehun käyttöä. Kuivikkeiden osalta nähtiin mahdolliseksi vaikuttaa niiden valinnalla, kunhan on käytössä riittävästi tietoa niiden vaikutuksesta hevoseen. .Ympäristötyön haasteiksi nähtiin kustannukset ja paikoin vanha rakennuskanta. Lannankäsittelyä ei tutkijoiden ihmetykseksi koettu vakavana ongelmana, mutta kuivikkeen tuhlaus kylläkin. Toimintatapojen muuttamiseksi ilmasto- ja ympäristöystävällisempään kulttuuriin ja suuntaan kaivattiin tietoa..Tutkimus on julkaistu Animals -tiedelehdessä maaliskuussa.Johtava tutkija eläköityi
Ruotsissa on arvioitu hevosalan hiilipäästöjen olevan suuremmat kuin kotimaan lentojen päästöt. Rehujen tuotannosta ja erilaisista kuljetuksista syntyvät päästöt ovat suuret. Urheilutapahtumien ilmasto- ja ympäristövaikutuksista on runsaasti tutkimusta, mutta suositusten ja ohjeiden käytäntöön otosta ei juuri ole. .Pelkkä tieto ympäristöhaitoista ei ole tehokas keino niiden vähentämiseksi, vaan tarvitaan tietoa siitä, kuinka ympäristökuormitusta vähentäviä toimia toteutetaan alalla. Urheilusta tehdyt tutkimukset tähtäävät tavallisesti urheilusuoritusten parantamiseen, mikä ei tue aktiivisia ilmastotoimia. Enemmän tietoa tarvitaan siitä, miten alalla vastataan ilmastohaasteisiin. Urheilussa motivaatio osallistua kilpailuihin on usein ristiriidassa kestävyystavoitteiden kanssa..Hevosalalla on keskusteltu paljon yhteiskunnan antamasta luvasta toimia (SLO), ja pidetty kärkenä hevosten hyvinvointia, mutta myös ympäristötoimilla on vaikutusta myönteiset muutokset edistäessä SLO:ta. Ympäristöä parantavat toimet edistävät myös eläinten hyvinvointia. Hevostoiminnassa tulee kiinnittää huomiota myös siihen, että ei aiheuteta häiriötä muille alueiden käyttäjille. Tämä vaatii enemmän toimintastrategioita kuin puuttumista ja rajoituksia..Ruotsalais-norjalainen tutkimusryhmä tutki kyselyllä maiden hevostoimijoiden ilmasto- ja ympäristötoimia. Noin 700 vastaajaa ryhmiteltiin alan harrastajiin (ratsastajat ja ratsastuskoulujen asiakkaat, hevosten omistajat), ammattilaiset (tallityöntekijät, ratsastuskouluyrittäjät, valmentajat, kengittäjät) ja muut (esim. alan organisaatiot). Tutkimuksella haluttiin tunnistaa tekijöitä, jotka johtavat ympäristömyönteiseen ajatteluun ja toimiin. Tutkijat nostivat teemoiksi paalimuovien käsittelyn, kulkemisen ja kuljetukset sekä energian ja kuivikkeiden käytön..Vastaajista 92 prosenttia piti ympäristökestävyyttä tärkeänä ja 70 prosenttia halusi oppia enemmän ja vaikuttaa tallien kestävyystyöhön. Ilmastotoimia tunnettiin, mutta toteuttamista pidettiin haasteellisena mm. kuljetusten ja liikkumisen osalta, jotka tunnistettiin haitoista tärkeimmäksi. Muita tärkeimpiä olivat paalimuovien käsittely, energian kulutus ja kierrätys. Myös ylikulutus tiedostettiin haitallisena, esim. loimien suuri määrä ja tiheä uusiminen muodin mukaan. .Kulkeminen ja kuljetukset olivat harrastajien mielestä selvästi merkittävämpi haitta kuin esimerkiksi työntekijöiden mielestä. Yhteys hevosten hyvinvointiin ja terveyteen tuli esille muun muassa tarhojen puhdistamisessa, ja tätä voidaankin motivoida hyvinvointinäkökulmalla, samoin kuin monimuotoisen eli runsaslajisen karkearehun käyttöä. Kuivikkeiden osalta nähtiin mahdolliseksi vaikuttaa niiden valinnalla, kunhan on käytössä riittävästi tietoa niiden vaikutuksesta hevoseen. .Ympäristötyön haasteiksi nähtiin kustannukset ja paikoin vanha rakennuskanta. Lannankäsittelyä ei tutkijoiden ihmetykseksi koettu vakavana ongelmana, mutta kuivikkeen tuhlaus kylläkin. Toimintatapojen muuttamiseksi ilmasto- ja ympäristöystävällisempään kulttuuriin ja suuntaan kaivattiin tietoa..Tutkimus on julkaistu Animals -tiedelehdessä maaliskuussa.Johtava tutkija eläköityi
